Artikkelit

Kulunut viikko jää varmasti meidän jokaisen mieleen. Torstaina heräsimme tietoon siitä, että Venäjä on hyökännyt Ukrainaan. Kansainvälinen yhteisö yritti rakentaa rauhaa, mutta sai vastaukseksi Venäjän käyttämän voimapolitiikan. Minua puhutteli vahvasti presidentti Niinistön sanat: “Nyt naamiot on riisuttu. Vain sodan kylmät kasvot näkyvät. “

 

Toisen maailmansodan jälkeen Euroopan turvallisuus on rakennettu kansainvälisten sopimusten varaan. Niiden kunnioittamiseen perustuva turvallisuus on kansakuntien itsenäisyyden tae. Hyökkäämällä suvereenia valtiota vastaan on Venäjä nyt hylännyt nämä sopimukset.  Suomi on tuominnut jyrkästi Venäjän toimenpiteet ja sodankäynnin, ja on vaatinut sotaisten toimien pikaista lopettamista. Kun kansakunta puolustaa itsenäisyyttään, on meidän velvollisuutemme tukea.

 

Vaikka Suomi ei ole välittömässä uhassa, heijastuvat sodan vaikutukset myös meille. Seisomme EU:n asettamien pakotteiden takana. Näillä pakotteilla ja vastapakotteilla tulee kuitenkin väistämättä olemaan seurauksia talouteemme. Se hinta on meidän kuitenkin kestettävä.

 

Epävakaat ajat korostavat myös tarvetta turvata huoltovarmuus ja riittävä omavaraisuus. Ruuan osalta huoltovarmuuden perustan luo viljelijöiden arjessaan tekemä jokapäiväinen työ. Tilanne on kriittinen, sillä suomalainen maatalous on jo valmiiksi kriisissä. Kuulemme joka päivä uutisia uusista tiloista, joiden isäntäväki on joutunut tekemään raskaan ratkaisun. Tilastokeskuksen tuoreet luvut ovat karuja. Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat reilulla viidenneksellä, lannoitteet yli tuplasti, energia kolmanneksen ja rehut reilun viidenneksen enemmän kuin vuosi sitten. Kohonneet tuotantokustannukset eivät kuitenkaan näy tuottajan tilipussissa tuloina.

 

Maatalouden kriisiin on pyritty eduskunnassa vastaamaan. Olemme esimerkiksi tehneet päätöksen maatalouden sähköveron alentamisesta EU:n vähimmäistasolle. Tämä koskee yli kolmeakymmentä tuhatta maatalousyritystä. Myös maatalouden talousrakennusten kiinteistövero poistetaan väliaikaisena toimena vuoden 2022 verotuksessa edellyttäen, että toimi on EU-oikeudellisesti hyväksyttävä. Tämä toimi tullaan kompensoimaan kunnille hallitusohjelman mukaisesti sataprosenttisesti. Hallitus valmistelee lisää toimenpiteitä maatalouden tulo- ja kannattavuuskehityksen parantamiseksi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

 

Kustannuskriisin ratkaisun avaimet eivät ole kuitenkaan valtiolla vaan elintarvikemarkkinoilla. Kaupan harjoittama tuottajahintojen polkeminen on kestämätöntä. Ministeri Lepän viime viikkoinen viesti oli vahva. Hallitus puuttuu ruuantuottajien ja kaupan pitkiin sopimuksiin, jos muutosta ei tapahdu vapaaehtoisesti. Nyt on syytä seurata tarkkaan elintarvikemarkkinoiden toimia. Kansallinen maatalouden kriisi yhdistettynä kansainväliseen epävakauteen on vakava uhka huoltovarmuudellemme.

 

Sota on inhimillinen tragedia, joka tulee tavalla tai toisella näkymään meidän kaikkien eurooppalaisten elämässä. Tähän on jokaisen syytä varautua. Ajatukseni ovat ukrainalaisten luona.

 

Kirjoitus on julkaistu Iisalmen Sanomissa 26.2.2022.