Artikkelit

Tällä viikolla on vietetty vuosittaista vanhusten viikkoa, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota vanhenemiseen, vanhuksiin ja heitä koskeviin asioihin sekä vanhusten asemaan yhteiskunnassa.  Keskustan periaateohjelmassa todetaan, että neljän sukupolven Suomi on mittaamaton voimavara kokemusten ja tiedon siirtämisessä. Pidempi elämä onkin yhteiskunnan suurimpia saavutuksia ja ikäihmiset kansakunnan rikkaus. Samalla väestön vanheneminen vaikuttaa koko yhteiskuntamme kehityssuuntaan.

 

Mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen vanhuuden tavoittelu on yksi tärkeimpiä asioita.  Suomessa oli vuoden 2019 lopussa 874 314 vähintään 70 vuotta täyttänyttä henkilöä.  70 vuotta täyttäneiden määrä on kasvanut kolmessa vuodessa 100 000 henkilöllä. Nopeasti vanhenevassa Suomessa on löydettävä uusi ote ikääntyneitä koskeviin ratkaisuihin.

 

Viime vuosina vanhustenhuollosta keskustelu on typistynyt lääkärien ja sairaanhoitajien määrän ympärille. On selvää, että tarvitsemme lisäresursseja, mutta samaan aikaan hoivan ja hoidon rinnalle tulee nostaa myös ennaltaehkäisevien toimien merkitys. Ikääntyminen ei nimittäin automaattisesti tarkoita tarvetta hoivapalveluille. Vanhuksen pitkäaikaishoito maksaa halvimmillaan 50 000e -75 000e vuodessa.  Jokainen vuosi, joka siirtää tätä laskua eteenpäin, tekee säästöä ihmisen elämänlaatuun ja kansantalouteen. Avainkysymys on se, missä kunnossa ikäännymme. Kyse on pitkälti elintavoistamme ja asenteestamme elämään.

 

Työelämästä eläkkeelle siirtyminen on iso elämänmuutos. Moni ihminen on hyvin sitoutunut työhönsä ja siksi eläköityminen voi tuoda mukanaan myös negatiivisia tunteita – tyhjyyttä ja tarpeettomuutta.  Ei ole merkityksetöntä, miten uusi eläkeläinen viettää nuo työltä vapautuneet tunnit. Tuleeko tilalle hyviä harrastuksia, tasapainoista sosiaalista elämää vaiko yksinäinen sohva ja kenties alkoholi.  Siksi työelämästä vanhuuseläkkeelle siirtyville tulisi tarjota lakisääteinen hyvinvointi- ja terveystarkastus, joka on suunniteltu juuri tätä elämäntilannetta varten. Tarkastuksessa terveydenhuollon ammattilainen kartoittaisi eläköityvän keskeiset terveysriskit ja mahdolliset piilevät sairaudet sekä ohjaa ja kannustaa terveellisiin elämäntapoihin ja sosiaalisesti aktiiviseen elämään.

 

Aktiivinen elämä ja elämäntapaohjaus ehkäisee tutkimusten mukaan myös muistisaitauksia. Aktiivinen aivojen käyttäminen kaikissa ikävaiheissa, monipuolinen liikunta sekä terveellinen ja tasapainoinen ruokavalio voivat vähintään hidastaa myös muistisairauksien puhkeamista.  Muistisairauksien lisääntyminen on yksi lähivuosikymmenien suurimpia kansanterveydellisiä, taloudellisia ja inhimillisiä haasteita. Jo nyt voimme tehdä voitavamme tulevien vuosien hyvinvointimme eteen.

 

On oikeastaan huojentavaa ymmärtää, että onnistunut ikääntyminen ei tarkoita täydellistä terveydentilaa vaan ennemminkin tyytyväisyyttä elämään. Kyky kokea iloa ja kiitollisuutta on paras vakuutus hyvään vanhuuteen. Mistä asioista sinä voit tänään olla kiitollinen?

 

 

Kirjoitus on julkaistu Iisalmen Sanomissa 10.10.