Pitkä kuuma kesä alkaa taittua kohti syksyä, kun elokuu vaihtui syyskuulle. Samalla käynnistyy myös politiikan syyskausi. Kunnanvaltuustoissa se tarkoittaa valtuustokauden aloittamista uudella päättäjäjoukolla, Eduskunnassa taas olemme kääntyneet kohti vaalikauden loppupuolta. Tämä tarkoittaa sitä, että monet suuret yhteiskunnalliset uudistukset ovat konkretisoitumassa paikallisesti.

Yksi näistä uudistuksista on sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus, joka muuttaa kuntien toimintakenttää. Sote-uudistuksen toteutuessa hyvinvointialueille siirtyvät sekä sosiaali- ja terveyspalvelut että palo- ja pelastustoimi. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö kunnilla olisi jatkossakin roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Liikunta-, ruoka- ja kulttuuripalvelut, liikennejärjestelyt ja kaavoitus. Ne kaikki ovat omalta osaltaan yhteydessä hyvinvointiin ja terveyteen.

Väestön ikääntyessä ja sairastavuuden kasvaessa kustannukset tulevat lähivuosina vain kasvamaan. Esimerkiksi liikkumattomuuden kustannukset yhteiskunnalle ovat yli 3 miljardia euroa vuodessa. Tällä hetkellä vain kolmannes suomalaista saavuttaa liikuntasuosituksen. Tämän tulisi olla hälyttävä tieto. Liian vähäisestä liikunnasta koituvat menot kasvavat merkittävästi tulevaisuudessa, jos liikunnan määrä vähenee samalla kun väestö ikääntyy.

Samalla koronakriisi on tuonut omat haasteensa. Sosiaalisen kanssakäymisen väheneminen pandemian keskellä on lisännyt yksinäisyyttä kaikissa ikäryhmissä. Esimerkiksi nuorten harrastustoiminta oli pahimman kriisin aikana rajoitettua eikä etäkoulu mahdollistanut tärkeitä arjen kohtaamisia. Rajoituksia tarvittiin, muttei niiden hyvinvointivaikutuksia voida kiistää. Koronan hyvinvointivelka tuleekin konkretisoitumaan tulevina vuosina.

Sote-uudistus parantaa terveyspalveluiden saavutettavuuteen ympäri Suomen, mutta pelkkien sote-palveluiden kehittäminen ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan painopisteen muuttamista ennaltaehkäisevän työn vahvistamiseen. Yksi askel on kuntien roolin vahvistaminen, mihin on rahoituksen kautta luotu kannusteita. Sote-uudistuksen myötä kuntien rahoituksen valtionosuuden suuruus määräytyy jatkossa osaksi niiden tekemän hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön mukaan. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosan eli HYTE-kertoimen avulla kannustetaan kuntia jatkamaan tärkeää ennaltaehkäisevää työtä. Kuntien rinnalla niin järjestöillä kuin seurakunnilla on keskeinen rooli ennaltaehkäisevässä työssä.

Parantamalla kansanterveyttä ehkäisemme pahoinvointia, vähennämme terveyspalveluiden käyttöä sekä esimerkiksi sairauspoissaoloista ja ennenaikaisesta eläköitymisestä johtuvia yhteiskunnallisia kustannuksia. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tulee olla ohjaava periaate kaikessa päätöksenteossa. Tärkein päättäjä katsoo kuitenkin jokaisen omasta peilistä.

Kirjoitus on julkaistu Iisalmen Sanomissa 2.9.2021.