Koulutusta on kutsuttu supervoimaksi, eikä suotta. Koulutus on vastaus niin yritysten osaajapulaan, työllisyyteen kuin nuorten mahdollisuuksiin kouluttautua kotiseudullaan.  Mikään ei ole se sen tärkeämpi tavoite kuin koulutuksen ovien avautuminen kaikille sitä haluaville ja tarvitseville. Siksi tarvitsemme hajauttavaa ja saavutettavaa korkeakoulupolitiikkaa.

 

Saavutettavampi ja hajautetumpi koulutus lisää yhdenvertaisuutta. Asuinpaikka ei saa liiaksi määrittää yksilön mahdollisuuksia osaamisen hankkimiseen ja itsensä kehittämiseen. Viime vuosien korkeakoulupolitiikan trendi on kuitenkin ollut keskittävää, mikä on vienyt osaajat ja nuorten koulutusmahdollisuudet kauemmaksi monilta alueilta. Keskustalaisten tiede- ja kulttuuriministerien johdolla on tähän viimein tullut muutos.

 

Korkeakoulupolitiikan suunnanmuutos on tuonut uusia aloituspaikkoja ja koulutusvastuita ympäri Suomen. Aloituspaikkoja on lisätty jo olemassa oleviin tutkintoihin ja uusien koulutusvastuiden myötä mahdollistuu korkeakouluille myös uusien tutkinto-ohjelmien avaaminen. Koulutusvastuut ja aloituspaikat on myönnetty korkeakoulujen hakemusten pohjalta alueen tarpeisiin vastaten.

 

Korkeakoulupolitiikan uudet tuulet puhaltavat myös meillä Pohjois-Savossa. Itä-Suomen yliopistolle on tämänviikkoisella päätöksellä myönnetty tekniikan koulutusvastuu, mikä mahdollistaa kouluttautumisen aina tekniikan tohtoriksi asti. Savonia-ammattikorkeakoulu taas saa tietojenkäsittelyn tradenomin ja tuotantotalouden insinöörin koulutukset valikoimaansa. Uusista aloituspaikoista saimme iloista juuri ennen joulua, kun Itä-Suomen yliopistolle myönnettiin 126 aloituspaikkaa ja Savonia ammattikorkeakoululle 30 aloituspaikkaa vuodelle 2022. Yhteensä uusia aloituspaikkoja on myönnetty ympäri Suomen yli 10 000 vuosille 2020–2022.

 

Päätökset vastaavat tarpeeseen. Kauppakamarien elokuussa teettämän kyselyn perusteella Pohjois-Savossa 84 prosenttia yrityksistä kärsii työvoimapulasta. Tämä on rajoittanut merkittävästi yritysten kasvua ja liiketoimintaa. Selvityksen mukaan osaajatarve vain kasvaa tulevaisuudessa. Pohjois-Savossa osaavan työvoiman tarve kohdistuu erityisesti muutamalle alalle, kuten tekniikkaan, tietojenkäsittelyyn ja tietoliikenteeseen.  Teknologiateollisuus ry:n selvityksen mukaan taas teknologiateollisuuden yritykset tarvitsevat kymmenen vuoden sisällä 130 000 uutta osaajaa, ja tarve painottuu vahvasti korkeakoulutettuihin osaajiin. Koulutuspäätöksillä vastataankin osaamispulaan niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti.

 

Korkeakoulupolitiikan suunnanmuutos tarkoittaa sitä, että olemme ottaneet alueiden toiveet ja tarpeet aidosti huomioon. Maakuntamme liike-elämän viesti on ollut vahva sen puolesta, että tarvitsemme lisää koulutusmahdollisuuksia vastataksemme osaajapulaan. Tehdyt päätökset eivät siis ole ylhäältä saneltua vaan ruohonjuuritasolta kumpuavaa tarvetta, johon on vastattu. Se on opiskelemaan hakeutuvan nuoren, koko Suomen elinvoiman ja kaikkialla maassa osaavaa työvoimaa vaativan työelämän ja yritysten etu.