Viikkokirje vko 47 – Valo voittaa pimeyden!

Perjantai 20.11.2015

Tällä kertaa kirjoitan viikkokirjeessäni terrorismista, liikenteestä, vanhustenhuollosta ja sote-uudistuksesta.

Suomen turvallisuudesta pidetään huolta

Edellisen viikkokirjeeni julkaisun jälkeen maailmalta kantautui surullisia uutisia. Pariisin tapahtumat ja terroriteoksi vahvistunut venäläisen matkustajakoneen putoaminen Siinain yllä ovat lisänneet turvallisuuskeskustelua myös Suomessa.

Viranomaisyhteistyö toimii Suomessa poikkeuksellisen hyvin. Suomessa poliisi-, tulli- ja rajaviranomaisten, maahanmuuttoviranomaisten ja siviilitoimijoiden (kuten SPR) toimiva yhteistyö on mahdollistanut ainakin toistaiseksi tilanteen hallinnan ilman rajavalvonnan väliaikaista palauttamista. Kuitenkin myös Suomen viranomaiset ovat varautuneet palauttamaan sisärajakontrollit.

Terroristien tarkoituksena on horjuttaa ihmisten turvallisuudentunnetta ja asettaa meitä toinen toisiamme vastaan. Tähän peliin ei pidä lähteä mukaan.

Useat kansanedustajat ovat ottaneet kantaa pakolaisvirran ja terrorismin väliseen suhteeseen. Meidän on tärkeää muistaa, että Lähi-idästä hyvin moni lähtee nimenomaan karkuun Isisiä ja muuta terrorismia. Se on yksi keskeinen syy pakolaisilmiölle.

Julkinen liikenne nähdään jatkossa kokonaisuutena

Tiistaina eduskunta keskusteli julkisen liikenteen määrärahoista opposition tekemässä joukkoliikennevälikysymyskeskustelussa. Me keskustalaiset toimme puheenvuoroissamme esiin todellisen ongelman: joukkoliikenne Suomessa on ollut jo kauan näivettymisen tilassa. Suurten kaupunkien sisällä joukkoliikenne vielä toimii, mutta muualla ollaan suurissa vaikeuksissa. Nykyinen kankea järjestelmä, joka jo enemmän estää kuin mahdollistaa, on tiensä päässä.

Valtiovallan on huolehdittava siitä, että joukkoliikennepalvelut turvataan koko Suomessa. Maaseudulle se merkitsisi mahdollisuutta palauttaa joukkoliikennepalveluja muodossa tai toisessa. Muualla Suomessa nyt puolityhjinä kulkevia busseja ja junia halutaan saada täyteen.

Hallitus toteuttaa uudistuksen, jossa joukkoliikennettä katsotaan ja kehitetään ensimmäistä kertaa kokonaisuutena hyödyntämällä nykytekniikkaa. Ministeri Berner etsii myös lakkautusuhan alla oleville junayhteyksille korvaavia ratkaisuja. Joka tapauksessa raideliikenteen säilyminen tullaan turvaamaan kaikilla yhteysväleillä siihen asti, kunnes henkilöjunaliikenne on avattu kilpailulle.

Toisin kuin oppositio väittää, kilpailutus ei tarkoita kermankuorintaa eli vain kannattavien yhteysvälien luovuttamista kaupallisille operaattoreille tai VR:n toiminnan alas ajamista. Toimilupaehtoihin on tarkoitus liittää myös osto- ja velvoiteliikennöintiä, eli kaupallisesti kannattamattomampien yhteyksien hoitamista.

Minua ihmetyttää myös, miksi kokonaisuuden hallinta on uupunut tähän saakka julkisten varojen käytössä liikenteen tukemiseen. Valtion budjetista maksettava joukkoliikenneraha on vajaa 100 miljoonaa euroa. Samaan aikaan julkisesti tuettuihin henkilökuljetuksiin kuluu huomattavasti suurempi summa, josta kukaan ei näytä olevan kovinkaan huolestunut.

Kelan ja kuntien kustantamista potilaskuljetuksista saataisiin maalaisjärkeä käyttämällä valtavia säästöjä. Voit lukea ehdotuksia tiedotteestani: Terve järki toisi miljoonasäästöjä potilaskuljetuksiin.

Laadukasta vanhustenhuoltoa Pohjoismaissa

Keskiviikkona sain osallistua panelistina Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen järjestämään Laadukas vanhustenhuolto Pohjolassa -seminaariin. Paneelin alustukseksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Harriet Finne-Soveri avasi tutkimusta, jossa on vertailtu vanhustenhuoltoa Pohjoismaissa ja pohjoismaisilla itsehallintoalueilla.

Pohjoismaissa kunnat vastaavat vanhustenhoidon organisoinnista, tarjoamisesta ja rahoituksesta. Viimeisten 15 vuoden aikana tarjolle on tullut lisäksi useita yksityisiä ja markkinoihin perustuvia palveluntarjoajia tehostamaan vanhustenhoitoa ja lisäämään valinnanmahdollisuuksia.

Yksityisten palveluntarjoajien määrä on kasvanut erityisesti Ruotsissa. Tanskassa kuntien tulee varmistaa, että kansalaiset voivat valita haluamansa palveluntarjoajan. Yksityisten palveluntarjoajien lisäksi Tanskassa painotetaan paljon vapaaehtoisjärjestöjen osuutta. Suomessa taas korostetaan perheen merkitystä vanhustenhoidossa.

Tutkimusprofessori Finne-Soverin esityksen loppukaneetti oli minulle erityisen mieleinen: tärkeintä on hyvän terveyden varmistaminen mahdollisimman pitkään. Meidän tulee nykyistä enemmän laittaa resursseja ja toimintojen painopistettä ennakointiin ja terveellisiin elämäntapoihin. Ja jälleen kerran totean mielilauseeni: halvin sairaus on ennaltaehkäisty sairaus. Tämä pätee myös ikääntyvien toimintakyvyn alenemisen estämiseen.

Hoitoalan henkilöstö tärkeässä roolissa sote-uudistuksessa

Saamme jatkuvasti kuulla, kuinka julkinen sektori on Suomessa myös terveydenhuoltosektorilla tehoton ja ylisuuri. Kuitenkin OECD:n marraskuun alussa julkaiseman raportin mukaan terveydenhuollon laatu on Suomessa OECD-maiden huippua useilla hoidon mittareilla tarkasteltuna.

Jatkuvaa uudistustarvetta painotetaan silti: kaikissa jäsenmaissa on mahdollista tehostaa sairauksien ehkäisyä, aikaista diagnosointia ja hoitoa. Lisäksi Suomen erityisenä kehityskohteena mainittiin, että terveydenhuollon palveluihin pääsyssä on keskimääräistä enemmän ongelmia. Osa suomalaisista ei ole saanut tarvitsemaansa hoitoa kustannusten, etäisyyden tai potilasjonojen vuoksi.

Raportista voi päätellä, että terveydenhuoltoalan henkilöstö on Suomessa osaavaa. Hoitoon päästessään ihmiset ovat hyvissä käsissä. Ongelmat ovatkin ihmisten sijaan järjestelmässä, joka toisinaan vaikeuttaa henkilöstön työtä ja ihmisten pääsemistä tarvitsemansa hoidon piiriin.

Juuri näiden esteiden purkamisesta on kyse myös sote-uudistuksessa, josta eduskunta keskusteli keskiviikon täysistunnossa. Rakenteista on päätetty, mutta nyt alkaa tärkein työ: sosiaali- ja terveyspalveluiden parantaminen.

Tehyn entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Jaana Laitinen-Pesola (kok.) piti erinomaisen puheenvuoron, jossa hän painotti sosiaalitoimen ja terveydenhuollon ammattilaisten ottamista mukaan sote-uudistuksen tekoon. Näiden sosiaalityöntekijöiden, lähi- ja sairaanhoitajien sekä lääkärien asiantuntemusta tarvitaan, kun sote-palveluita lähdetään kehittämään.

Alan työntekijöiden ehdotuksista on jo poikinut potilastyytyväisyyttä lisääviä ja kustannuksia säästäviä hyviä käytäntöjä ympäri Suomea. Sote-uudistus kaataa byrokraattiset raja-aidat, jolloin henkilöstökin saa tulevaisuudessa annetua kaiken osaamisensa käyttöön.

Keskustelu jatkuu viikonloppuna

Viikonlopun ohjelmassa on tällä kertaa lauantai-iltana Savon Yrittäjien juhla Kiuruvedellä, josta ajan yötä myöten Mikkeliin Keskustan puoluevaltuuston kokoukseen käymään sote-keskustelua. Sunnuntaiaamuna juontamassani sote- ja alueuudistusseminaarissa ovat mukana perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän ylilääkäri Anu Niemi sekä Puumalan kunnanjohtaja Matias Hilden.

Oikein hyvää viikonloppua toivottaen,
Hannakaisa

Kirjoitan perjantaisin lyhyen kirjeen kuluneen viikon tapahtumista eduskunnassa. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta kirjeen voi saada myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, ilmoita osoitteesi eduskunta-avustajalleni Sara Huhtaselle (sara.huhtanen[at]eduskunta.fi), niin hän lisää sinut postituslistalle.