Viikkokirje vko 43 – Kuinka säilyttää hyvinvointiyhteiskunta väestön ikääntyessä?

Perjantai 23.10.2015

Tällä viikolla eduskunnan viikon tärkein keskustelu käytiin keskiviikon täysistunnossa. Aiheena oli opposition välikysymys eläkeläisten asioista. Iltamyöhään jatkuneessa istunnossa ehdittiin keskustella monipuolisesti eläkeläisten asumistuen muutoksesta, omaishoitajien tukemisesta, Kelan korvaamista taksimatkoista ja hoitajamitoituksesta.

Omaishoitajien asemasta ja jaksamisesta tuntuvat kaikki kantavan huolta, syystäkin, mutta tämä hallitus siirtyi juhlapuheista käytännön tekoihin. Hallitus antaa omaishoitajien hyvinvoinnin lisäämiseen vuosittain pysyvää rahoitusta 75 miljoonaa euroa. Painopiste on omaishoitajien jaksamisen tukemisessa ja erityisesti vapaapäivien lisäämisessä. Sen lisäksi perhehoidon kehittämiseen satsataan 20 miljoonaa euroa. Kotihoitoa ja omaishoidon tukea vahvistamalla ikäihmisten tarve muuttaa tutusta kodista kalliiseen laitoshoitoon tai tehostettuun palveluasumiseen vähenee tai myöhentyy. Sitä kautta iäkkäiden ja heidän perheidensä elämänlaatu säilyy.

Opposition edustajat toivat esille myös hoitajamitoituksen laskun 0,4:ään. He luettelivat liudan hoivatoimenpiteitä, joihin koulutettua henkilökuntaa tarvitaan. Listalla oli ainakin syöttäminen, peseytymisessä avustaminen, päivän lehtien ääneen lukeminen, hampaidenpesussa auttaminen, ulkoilu. Mutta eivätkö nämä ole ihan kaikille lasten vanhemmillekin tuttuja asioita? Jokainen meistä saa näitä hoitotoimenpiteitä tehdä omille lapsilleen ja jossain vaiheessa, jos meitä omaishoitajuus koskettaa, omille vanhemmilleen. Näihin asioihin ei tarvita pitkää sairaanhoidollista koulutusta. Jotta meillä hoitohenkilökuntaa riittää, meidän on avattava hoiva-avustajien pääseminen hoitotyötä tekemään.

Muistan ne lukuisat kerrat, kuinka itse vanhainkodin osastonhoitajana olen saanut vuorolistoja täyttäessäni tuskailla tietäen, että työvuoroihin olisi erittäin päteviä ja hyviä henkilöitä tulossa, mutta heiltä puuttuu tuo virallinen koulutus. Hallitus on luvannut vihdoinkin purkaa byrokratiaa, ja tämä on yksi erittäin tärkeä ja aidosti säästöjä tuova, mutta ei hoitoa huonontava asia. Minä uskon edelleenkin, että hoitopaikat ovat erilaisia, ja niin kuin jokainen vanhustenhoitotyötä tekevä tietää, niin vanhuksen kuntoisuus vaihtelee päivittäin. Kyllä nämä asiat tiedetään paremmin hoivayksiköissä kuin eduskunnassa. Tarvitaan joustavuutta, ei jäykkiä, ylhäältä annettavia määräyksiä.

Miksi näitä eläkeläisiäkin koskettavia säästöjä sitten tarvitsee tehdä? Siihen on kaksi selkeää syytä: valtion velkaantuminen ja väestömme ikääntyminen. Suomen väestö vanhenee kovaa kyytiä. Tämä tosiasia on jäänyt liian vähälle huomiolle julkisessa keskustelussa. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa ylläpitää nykyisenlaista järjestelmää, kun sote-palveluja suurkuluttava eläkeläisten osuus väestöstä kasvaa ja työikäisten veronmaksajien osuus vähenee. Vielä 1990-luvulla yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä oli 13 %. Nyt se on jo 20 % ja vuonna 2060 väestöennusteiden mukaan jopa 30 %.

Odotettavissa oleva julkisen puolen sosiaalimenojen kasvu on ollut tiedossa jo 1990-luvun alkupuoliskolta alkaen. Pelkästään viimeisen kolmen vuoden aikana muutos on ollut hurja: vuonna 2012 julkiset sosiaalimenot olivat 60 miljardia euroa, viime vuonna 66 miljardia euroa. Myös sosiaalimenojen osuus BKT:sta on kasvanut koko ajan: viime vuonna osuus oli jo yli 32 %. Palvelujen rakennemuutos on edennyt hitaasti, joten olemme jo pitkään eläneet yli varojemme. Muutoksia on nyt pakko alkaa tapahtua, jotta voimme säilyttää ne kaikkein tärkeimmät palvelut, hyvinvointiyhteiskunnan tukipilarit.

Uskonvahvistusta hallituspolitiikalle tuo se, että Valtion Taloudellisen Tutkimuskeskuksen VATT:n tällä viikolla julkaiseman raportin mukaan hallituksen toimet ovat oikeansuuntaisia. VATT:n mukaan Suomessa on elvytetty viime vuodet ilman tuloksia, joten suunnitellut leikkaukset ja rakennemuutokset ovat kannattavaa tulevaisuuteen varautumista. VATT on laskenut, että BKT kasvaa hallituksen toimilla 3 % enemmän vuoteen 2030 mennessä verrattuna siihen, ettei niitä tehtäisi. Raportin mukaan ilman hallituksen toimia Suomen bruttokansantuotteen kasvu matelisi alle nollan tasolla vuoteen 2030 asti.

Nyt otan taas suunnan kohti kotitilaa!

Syksyistä viikonloppua toivottaen,
Hannakaisa

Kirjoitan perjantaisin lyhyen kirjeen kuluneen viikon tapahtumista eduskunnassa. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta kirjeen voi saada myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, ilmoita osoitteesi eduskunta-avustajalleni Sara Huhtaselle (sara.huhtanen[at]eduskunta.fi), niin hän lisää sinut postituslistalle.