Viikkokirje vko 42 – Lomituksesta, kotouttamisesta ja eläkeläisistä

Perjantai 16.10.2015

Kansanedustajan arki on todella vaihtelevaa. Tämä viikko on kulunut juostessa kokouksesta toiseen: täysistuntojen ja valiokuntakokousten lisäksi päivät ovat täyttyneet erilaisista työryhmä-, ministeri-, virkamies- ja sidosryhmätapaamisista. Esimerkiksi torstaina kokouksia oli putkeen yhdeksän ja sen jälkeen vielä parin tunnin työhuonesulkeinen. Tällainen reilu 12 tunnin päkistely ei kuitenkaan paina missään, kun konkreettisesti näkee työnsä merkityksen. Viime päivinä olen saanut tuntea, että en ole täällä turhaan.

Yksi tällä viikolla paljon puhuttaneista asioista on maatalouslomituksen lakimuutosesitys, joka tulee aikanaan meille sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn. Kesä oli tunnetusti viljelijöille ennätysvaikea, joten myös rakennemuutos on ollut odotettua nopeampaa. Lomituslakimuutosehdotuksen pohjana olleet Melan laskelmatkin ovat sen myötä tarkentuneet kesästä. Siksi on odotettavissa, että myös tänään lausuntokierroksensa päättäneeseen hallituksen esitykseen on tulossa muutoksia.

Jatkuvasti keskustelussa on turvapaikanhakijoiden tilanne. Tällä viikolla näkökulma on ollut ilahduttavasti Suomeen jäävien pakolaisten kotouttamisessa. Sisäministeriön uusi arvio tänä vuonna saapuvien turvapaikanhakijoiden määräksi on alentunut 50 000:stä 30 000–35 000:een. Tästä määrästä on arvioitu saavan turvapaikan ehkä 16 000–19 000 henkilöä.. Heidän onnistunut kotoutumisensa on elintärkeää niin pakolaisille itselleen kuin koko yhteiskunnalle. Nykyinen ”ylätason” kotouttamismalli ei ole toiminut hyvin tähän mennessäkään, saati sitten nyt, kun pakolaisten määrä Suomessa moninkertaistuu entisestä. Hallitus on tunnistanut ongelman ja pohtii nyt uusia keinoja, jotta kotouttamisrahoilla saadaan oikeasti tuloksia aikaan.

Monilla kunnilla on ollut omia kotouttamishankkeita, jotka ovat onnistuneet hienosti. Nämä hyvät käytännöt pitää saada levitettyä koko maahan. Minulla oli mahdollisuus tavata Punkalaitumen kunnanjohtaja Lauri Inna kahteen kertaan kuluvalla viikolla. Hän kokee vahvasti, että pakolaiset ovat olleet erittäin hyvä piristysruiske maaseutumaisen ja pienen Punkalaitumen kunnan taloudelle ja työllisyydelle. Suosittelen Punkalaitumen malliin tutustumista myös oman alueeni kuntapäättäjille!

Kaikenlainen työnteko on ehdottomasti parasta kotouttamista. Punkalaitumella kotouttamiseen ovat tiiviisti osallistuneet ”kaikki”: kuntaorganisaatio, paikallinen yrittäjäyhteisö, koulutustoimijat, seurakunta, halukkaat kuntalaiset ja kolmas sektori. Integroituneista maahanmuuttajista on tullut kuntaan aktiivisia asukkaita, joiden ansiosta esimerkiksi kyläkouluihin on riittänyt oppilaita ja todella moniin, myös kansainväliseen vientiin tuotteita valmistaviin, yrityksiin työntekijöitä. Punkalaitumella on otettu pakolaisia vastaan aivan 90-luvun alusta saakka ja heille oli luonnollista ottaa pakolaisia myös nyt tässä akuutissa tilanteessa. Paikalliset yrittäjät maanviljelijöitä myöten ovat jo kirjanneet ylös, millaisiin tehtäviin he voisivat uusia pakolaisia työllistää!

Kolmas tällä viikolla puhuttanut teema on eläkeläisten asema. Oppositiopuolueet, pois lukien RKP, jättivät tänään välikysymyksen hallituksen päätösten vaikutuksista eläkkeensaajiin. On hyvä, että eläkeläisten asemasta käydään keskustelua. Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on oman historiansa vanki. Kasvukausina sitä on lihotettu ja taantumien aikana siitä on leikattu. Sosiaaliturvaverkkomme on todellinen tilkkutäkki – ja kallis sellainen. Poliittisista erimielisyyksistä johtuen sitä ei ole kyetty uudistamaan ja siksi siinä on paitsi erilaisia kannustinloukkuja, myös hyvin monimutkaista byrokratiaa. Sekä nykyisillä oppositio- että meillä hallituspuolueilla on siinä peiliin katsomisen paikka.

Nyt hallitus on tekemässä joitakin isoja linjauksia, kuten eläkkeensaajan asumistuen yhdistämisen yleiseen asumistukeen. Tämä muutos selkeyttää järjestelmää, ja aiheuttaa muutoksia kyseisen etuuden saajien saamaan rahamäärään: osa saa nykyistä enemmän, mutta myös tukimäärän menettäjiäkin tulee. Taloustilanne pakottaa tekemään myös muita leikkauksia ja omavastuuosuuksien lisäyksiä. Väistämättä joidenkin ihmisten kohdalle osuu useita tulonmenetyksiä aiheuttavia päätöksiä. Luotan kuitenkin, että meillä on vielä kuitenkin sen verran hyvinvointivaltiosta jäljellä, että jokainen selviää tässä tyrskyisässä kyydissä yli taantuman!

Säästöjä on mahdollista löytää myös asioista, joiden kohdalla rahaa menee tällä hetkellä kankkulan kaivoon. Esimerkiksi terveyspalveluiden matkakorvauksista pystytään leikkaamaan fiksusti. Nyt monissa paikoissa tehottomasti järjestetty maakuntien taksiralli nielee valtavasti rahaa, jolla ei vielä hoideta ketään. Kela korvasi tällaisia matkoja 175 miljoonalla eurolla viime vuonna! Säästöjä saadaan helposti esimerkiksi matkoja yhdistelemällä. Tällaisia kokeiluja on jo tehty hyvin tuloksin muutamassa paikassa eri puolilla Suomea: niissä on saatu aikaan 10 miljoonan euron säästöt. Nämä säästöt eivät ole pois kenenkään hyvinvoinnista.

Tämän viikon torstaina vietettiin myös kansainvälistä maaseudun naisten päivää. Nyt viikon päätteeksi saan kunnian mennä puhumaan aiheesta Pohjois-Pohjanmaan Keskustanaisten syyskokoukseen. Kokouksen jälkeen kansanedustajan arki sitten vaihtuukin taas parin päivän ajaksi antoisaan maatilan emännän arkeen.

Iloista viikonloppua toivottaen,
Hannakaisa

Kirjoitan perjantaisin lyhyen kirjeen kuluneen viikon tapahtumista eduskunnassa. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta kirjeen voi saada myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, ilmoita osoitteesi eduskunta-avustajalleni Sara Huhtaselle (sara.huhtanen[at]eduskunta.fi), niin hän lisää sinut postituslistalle.