Viikkokirje vko 41 – Vanhusten viikko ja kärkihankkeet

Perjantai 9.10.2015

Tällä viikolla vietettiin valtakunnallista vanhusten viikkoa! Minä sain kunnian olla puhumassa vanhusten viikon juhlassa Sonkajärvellä sekä Kotityö- ja kotihoitoalan yrittäjien tilaisuudessa Kuopiossa. Viikon teemana oli tänä vuonna ”Tulevaisuutta rakentamaan”. Liian usein julkisuudessa keskitytään maalailemaan uhkakuvia väestön ikääntymisestä. Ikäihmisissä pitäisi minusta nähdä pikemminkin potentiaalia: suomalaiset elävät yhä terveempinä yhä pidempään, kuluttavat ja käyttävät palveluita.

Alkuviikosta kävimme vielä täysistunnossa loppuun lähetekeskustelun ensi vuoden budjettiesityksestä. Tiistai-iltana keskustelussa oli sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala. Vanhustenviikon kunniaksi kiitin peruspalveluministeri Rehulaa siitä, että hän ottaa omaishoidon ja vanhusten perhehoidon kehittämiseen mukaan nimenomaan ikäihmiset, jotka näitä palveluja käyttävät. Heillä kuitenkin on paras näkemys siitä, mitä näille asioille pitäisi tehdä. Keskustelussa kysyin ministereiltä myös niin veteraanikuntoutuksesta, matkakorvauksista, maatalouslomituksesta kuin lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmasta, joka on yksi hallituksen kärkihankkeita.

Keskiviikkona täysistuntokäsittelyyn pääsivätkin hallituksen kärkihankkeet. Yhteiskuntaa uudistaviin kärkihankkeisiin osoitetaan miljardi euroa seuraavina kolmena vuonna. Varoja käytetään työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseen, osaamiseen sekä koulutuksen uudistamiseen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, biotalouden vauhdittamiseen ja puhtaisiin ratkaisuihin, digitalisaatioon, kokeiluihin ja byrokratian purkamiseen.

Hallitus linjasi kärkihankkeissaan, että niissä edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta. Hallituksen vahva tahtotila on uudistaa ikääntyvien palveluja ja siirtää painopistettä laitoshoidosta kotihoitoon. Tämä näkyy käytännössä esimerkiksi siinä, että koti-, perhe- ja omaishoitoon satsataan niin pysyvällä rahoituksella kuin kärkihankerahalla. Omais- ja perhehoitajien jaksamista tuetaan lisäämällä mm. omaishoitajien mahdollisuutta vapaapäiviin, ja sijaisjärjestelyjä parannetaan. Perheiden kotiapuun budjetoidut rahat tullaan käyttämään ennalta ehkäisyyn ja konkreettiseen käytännöntason neuvontaan lapsiperheiden kotona. Kotiapua pyritään antamaan siten, että tuetaan perheen olemassa olevia voimavaroja, jotta perhe voi elää normaalia arkielämää. On tilanteita, joissa arkipäivän kotiapu puuronkeitosta siivoukseen voi säästää suuremmilta murheilta ja kriiseiltä.

Lisäksi hallitus on varannut runsaat puoli miljoonaa euroa Suomen teiden, ratojen ja muiden väylien kunnostamiseen. Varmasti jokainen meistä maakunnissa liikkuneista on huomannut, kuinka heikossa kunnossa alemman asteen tieverkko on. Teiden huono kunto vaarantaa liikenneturvallisuutta, mutta myös heikentää yritysten toimintaedellytyksiä. Erityisesti meillä metsäisessä Itä-Suomessa on suuri potentiaali biotalouden kehittymiselle: luonto on pullollaan resursseja, joiden avulla voidaan luoda kipeästi kaivattuja uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja. Lupaava kehitys on kuitenkin vaarassa pysähtyä siihen, että raaka-aineen luokse ei päästä teiden huonokuntoisuuden takia. Siksi nämä perusväylänpidon kärkihankerahat on kohdennettava sataprosenttisesti päällysteiden ylläpitoon, sorateiden kelirikkopaikkauksiin ja siltojen korjauksiin, jonkin verran myös yksityisteihin.

Ykkösprioriteettihanke meillä Savo-Karjalassa on Jännevirran sillan korjaus. Tämä yksi silta on todella paha pullonkaula koko alueen yrityselämälle ja erityisesti biotaloudelle. Meillä ei ole varaa jättää Jännevirran sillan korjausta rahoittamatta. Miljoonia valuu nimittäin hukkaan koko ajan.

Tällä viikolla mediassa on keskusteltu myös sote-uudistuksen etenemisestä. Keskustelu on pyörinyt alueiden lukumäärän ympärillä, ja sairaanhoitopiirien johtajia on haastateltu heidän näkemyksistään. Kysyin eduskunnan kyselytunnilla torstaina ministeri Rehulalta, millä tavoin tämä aikoo viedä sote-uudistusta eteenpäin niin, että myös sosiaalisektori saa arvoisensa huomion. Yhteenlaskettuna Suomen sosiaali- ja terveysmenot ovat noin 70 miljardia euroa. Tuosta summasta sairaus- ja terveysmenoihin käytetään noin 15 miljardia ja sosiaalipuolen menoihin yli 50 miljardia euroa. Sosiaalisektorin osuus on siis noin 70 prosenttia kaikista sosiaali- ja terveysmenoista. Kuitenkin keskustelu julkisuudessa alkaa kilpistyä vain tuohon toiseen puoleen uudistusta eli terveydenhoitoon ja tarkemmin sanottuna sairaaloiden lukumäärään.

Sote-uudistuksen tavoite on tehdä hyvinvointipalveluista saumaton kokonaisuus. Ihmisten ei jatkossa enää tarvitsisi tuntea rajaa sosiaali- ja terveyspalvelujen välillä. Tavoitteena on myös perus- ja erikoistason palvelujen saumaton integraatio. Vain näiden kaikkien puolien huomioimisella voimme saavuttaa myös ne mittavat säästöt, joita tällä uudistuksella tavoitellaan. Voit lukea asiasta lisää tiedotteestani: Sosiaalipuolta ei saa unohtaa sote-uudistuksessa.

Terveisin Hannakaisa

Kirjoitan perjantaisin lyhyen kirjeen kuluneen viikon tapahtumista eduskunnassa. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta kirjeen voi saada myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, ilmoita osoitteesi eduskunta-avustajalleni Sara Huhtaselle (sara.huhtanen[at]eduskunta.fi), niin hän lisää sinut postituslistalle.