Viikkokirje – vko 25/2016

Tällä viikolla eduskunta kokoontui täysistuntoihin viimeisen kerran ennen kesätaukoa. Viikkokirjeen aiheina ovat tällä viikolla turvallisuuspolitiikka, julkisen talouden näkymät sekä tartuntatautilaki.

Turvallisuuspolitiikassa huomio myös sisäiseen turvallisuuteen

Eduskunnassa keskusteltiin tiistaina ulko- ja
turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Keskustan ryhmäpuheen pitäjä, presidenttiehdokas Matti Vanhanen korosti, että pienen Suomen elinehtoja ovat sekä ulkoinen turvallisuus että sisäinen eheys. Suomalaisen yhteiskunnan eheys perustuu muun muassa luotettaviin instituutioihin, yhteistyöhakuiseen päätöksentekokykyyn ja kansakunnan sisäiseen yhtenäisyyteen.

Eheyteen liittyy oleellisesti myös taloutemme itsellisyys.
Poikkeustilanteissa esimerkiksi huoltovarmuudella on merkittävä vaikutus turvallisuuteemme. Siksi meidän on pidettävä huolta muun muassa kotimaisesta
ruoantuotannostamme ja lääkehuollostamme.

Kriisitilanteeseen voi varautua vain etukäteen ja se tarkoittaa, että aidosti pidämme huolta huoltovarmuuteen
liittyvistä tekijöistä. Keskusta edellyttääkin, että hallitus jatkaa
pikaisesti maatalouden tukalan tilanteen helpottamista ja
tekee kriisirahoituspäätöksen viipymättä ja viimeistään sen jälkeen, kun EU-ratkaisut tiedetään.

Talousnäkymissä valopilkkuja

Keskiviikon täysistunnossa eduskunta keskusteli hallituksen
julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020. Valtiovarainministeriön tämänviikkoinen ennuste kertoo, että Suomen talous kasvaa tänä vuonna 1,4 prosenttia edellisvuodesta. Kasvun veturina on kotimainen kysyntä. Talouden ennustetaan kasvavan ensi vuonna prosentilla ja vuonna 2018 1,3 prosentilla. Vastaavanlaisia positiivisia signaaleja on viime viikkoina kuultu muitakin.

Näyttää siltä, että Suomi-laivan suunta on kääntymässä. Se
tarkoittaa: on siis tehty oikeansuuntaista politiikkaa. Vähän aikaa sitten aikaansaatu kilpailukykysopimus osoitti, että Suomessa pystytään edelleen sopimaan. Ennen kaikkea kiitos tästä kuuluu vastuunsa tunteneille liitoille ja sitkeälle pääministerille, joka vastoinkäymisistä huolimatta jatkoi
ponnisteluja ratkaisun aikaansaamisessa.

Nyt on sitten yhteistyössä voimistettava tätä työllisyys-
ja talouskäännettä, jotta Suomi saadaan todella nousuun. 110 000 työpaikan tavoitteesta on pidettävä kiinni. Tilastokeskuksen mukaan yksityiselle sektorille on nyt tullut 40 000 työllistä enemmän kuin vuosi sitten.

Myös talouden kasvua tukevat investoinnit on saatava
nopeasti liikkeelle. Hallitus on päättänyt lähes 3 miljardin euron panostuksista teihin, ratoihin ja muihin väyliin sekä tietoliikenneyhteyksiin. Nämä investoinnit elvyttävät taloutta, parantavat työllisyyttä ja ennen kaikkea turvaavat elämän edellytyksiä joka puolella Suomessa.

Työllisyyden parantamisen ja etenkin nuorten
pitkäaikaistyöttömien työllistämisen on oltava elokuun budjettiriihen ykkösasia. Myös työtä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten turvaamiseen on jatkettava määrätietoisesti. Mitä enemmän me saamme
työllisyyttä paranemaan, sitä kestävämmin voimme huolehtia yhteiskuntamme heikompiosaisista ja pitää Suomen ehyenä.

Tartuntatautilaki

Olen tehnyt loppukeväästä ja alkukesästä paljon töitä
tartuntatautilain päivittämiseksi. Voimassa oleva tartuntalaki on vuodelta 1986, joten tarve uudistetulle laille on ilmeinen. Maailma on muuttunut 30 vuodessa kansainvälisemmäksi – ihmiset liikkuvat maasta toiseen ja taudit
heidän mukanaan.

Hallituksen esittämässä, päivitetyssä tartuntatautilaissa
on monia merkittäviä parannuksia nykytilaan verrattuna. Tartuntatautilain päätavoitteena on ehkäistä tartuntatauteja ja niiden leviämistä mahdollistamalla varhainen diagnosointi ja tehokas hoito.

Uusi laki selkiyttäisi esimerkiksi viranomaisten
tehtävänjakoa ja velvollisuuksia pandemiatilanteissa, jotta viranomaisilla olisi paremmat toimintavalmiudet vuosien 2009–2010 sikainfluenssan kaltaisen
maailmanlaajuisen epidemian aikana. Lisäksi THL, sairaanhoitopiirit ja kunnat saisivat uudistetun lain myötä oikeuden perustaa tapauskohtaisia rekistereitä epidemian
selvittämiseksi ja tartunnan jäljittämiseksi.

Tartuntatautilain eteneminen on valitettavasti pysähtynyt
virheellisiin luuloihin siitä, että laki laajentaisi paperittomien
terveydenhuoltoa. Viime vuonna vaalien alla torpattu laki paperittomien terveydenhuollosta on tärkeä asia, joka vaatii oman valmisteluprosessinsa. Tähän tartuntatautilakiuudistukseen se ei kuitenkaan liity. Toivottavasti myös perussuomalaisten eduskuntaryhmä ymmärtäisi tämän ja päästäisi tärkeän lakiuudistuksen etenemään eduskunnassa.

Eduskunnan istuntotauko alkaa

Vaikka täysistuntoja ei kesällä pidetä, istuntotauko ei
tarkoita lomaa eduskuntatöistä – sote-uudistusta ja monia muita hallituksen esityksiä valmistellaan kesän aikana, jotta ne tulevat aikataulussa eduskuntaan alkusyksystä.

Tätä kirjettä lukiessanne olen kuitenkin todennäköisesti
navetassa. Istuntotauko tarkoittaa minulle nimittäin myös mieluisaa työleiriä kotitilallamme yhdessä perheeni kanssa. Heinäkuussa on luvassa myös ihania kesätapahtumia eri puolilla Savo-Karjalaa. Kurkista menot kotisivuiltani ja
poikkea juttusille!

Kesän aikana kirjoittelen kuulumisia hieman epäsäännöllisemmin – normaalirytmiin palaan viikkokirjeen osalta elokuun puolella.

Aurinkoista juhannusta kaikille!

Hannakaisa

Kirjoitan perjantaisin lyhyen kirjeen kuluneen viikon
tapahtumista eduskunnassa. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta
kirjeen voi saada myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen
sähköpostiisi, ilmoita osoitteesi eduskunta-avustajalleni Sara Huhtaselle (sara.huhtanen@eduskunta.fi),
niin hän lisää sinut postituslistalle.