Viikkokirje – Viikko 10

Erittäin mielenkiintoiset viisi päivää Keniassa takana, pari vielä edessä. Suomen poliittisella rintamallakin on ollut tällä viikolla lämpimiä tunteita – mielenosoituksia sekä juupas,eipäs –yhteiskuntasopimusta. Tämän viikkoisen viikkokirjeen aiheina ovat metsähallituslaki, yhteiskuntasopimuksen uusimmat käänteet, traktorimarssi sekä Kenian terveisiä.
Metsähallituslaki eduskunnalle hyväksyttäväksi lähes kymmenen vuoden valmistelun jälkeen
Maa- ja metsätalousvaliokunta antoi mietintönsä metsähallituslaista torstaina ja valiokunta esittää eduskunnalle lain hyväksymistä muutettuna. Lakia on valmisteltu viimeiset yhdeksän vuotta ja nyt se saadaan lopultakin hyväksyttäväksi. Julkinen keskustelu lain valmistelun ympärillä on käynyt erittäin kuumana ja lakia vastaan on käyty erityisesti sosiaalisessa mediassa hyvin värikästä ja osin jopa täysin valheellisiin tietoihin pohjautuvaa kampanjaa.
Valtion maa- ja vesiomaisuus säilyy jatkossakin valtion omistuksessa. Alueiden käyttöön ei tule muutoksia. Vain Metsähallituksen puukauppaa ja korjuuta tekevä osio yhtiöitetään valtion kokonaan omistamaksi yhtiöksi. Yhtiölle ei siirretä valtion maa- ja vesiomaisuutta. Tätä yhtiötä ei voida myydä. Yhtiö hoitaa puukauppaa yksinoikeudella sen kanssa tehtävän käyttöoikeussopimuksen nojalla. Eduskunta asettaa Metsähallituksen tulostavoitteen, kuten tähänkin saakka.
Laki on tehty Suomen valtion metsiä turvaksi, ei uhaksi. Lailla on tarkoitus varmistaa, että uuden EU -hankintalainsäädännön voimaan astuessa ulkomaisilla toimijoilla ei ole mahdollisuutta tunkeutua valtion metsiin. Laki estää Metsätalous Oy:n myymisen tai sen kanssa tehtävän käyttöoikeussopimuksen siirtämisen kolmannelle osapuolelle ilman eduskunnan suostumusta.
Laissa on huomioitu Metsähallituksen yhteiskunnalliset velvoitteet ja ne koskettavat myös puukauppaa ja korjuuta harjoittavaa yhtiötä. Jokamiehenoikeuksiin tai pohjoisen kuntalaisten vapaaseen metsästysoikeuteen ei tule mitään muutoksia.
Yks, kaks, kol, yks, kaks, kol…
Yhteiskuntasopimus eli YKS saatiin viikko sitten eteenpäin, kun liitot saivat neuvotteluiden tuloksena sopimuksen aikaan, kun työmarkkinajärjestöt saivat neuvottelut päätökseen ja hallitus hyväksyi niiden neuvotteleman sopimuksen.
Perjantain ilo ja riemu vaihtui kuitenkin nopeasti harmaiden pilvien alle, kun SAK:sta lopulta vain 60 % järjestöstä ilmaisi tukensa YKSille ja EK kieltäytyi aloittamasta neuvotteluja ilman suurempaa kattavuutta. Yksi ratkaiseva tekijä neuvottelujen jumiutumisessa oli Palvelualojen keskusliiton, PAMin jääminen ulos. Syyksi kerrottiin luottamuspula maan hallitusta kohtaa ja hallitukselta kaivattiin konkretiaa siihen, mitä YKSin vastapainoksi työntekijät saavat.
Neuvottelut jatkuivat viikonlopun ja kuluneen viikon. Niin sanottu Suomen malli alkoi hahmottua ja torstaina tämä pinnistyksen tulos esiteltiin julki. Pääministeri Sipiläkin kehui Suomen mallia eli sitä, että jatkossa vientialojen liitot määrittävät palkankorotustason hyväksi saavutukseksi. Työmarkkinajärjestöjen esityksen mukaan jatkossa vientiteollisuus määrittelee palkkatason. Järjestöt ovat esittäneet hallitukselle neljää mittaria, jotka huomioidaan palkkatason määrittelyssä vuoden 2017 jälkeen. Mittarit ovat kansainvälisten yritysten kilpailukyky, julkisen talouden kestävyys, tuottavuus ja työllisyyden hoito. Pääministeri Sipilänkin mukaan esityksessä on hyvä pohja verokevennyksien toteuttamiselle.
Verohuojennuksien lupaaminen varmasti vaatii kuitenkin vielä laajat laskelmat, jotka eivät ennen kesää varmastikaan valmistu. Aika näyttää, miten YKSin käy. Nyt tunne on kuitenkin viime viikonloppua paljon valoisampi. Maltilla ja sopimisella siis eteenpäin!
Maatalous ahdingossa
Senaatintorille vyöryivät tänään perjantaina sadat traktorit ja tuhannet jalkamiehet, eikä syyttä. Maanviljelijöiden yrittäjätulo on laskenut Suomessa vuonna 2014 eniten koko EU:n alueella, laskua on kertynyt 52 prosenttia neljässä vuodessa. Vastoinkäymisiä on riittänyt ja vaarana onkin jo, että Suomi voi menettää kykynsä tuottaa ruokaa.
Kansallista pelastuspakettia on toivottu hätäensiavuksi. Tämä olisi kuitenkin vain haavojen paikkailua ja kestävään maatalouden saavuttamiseksi tarvitaan myös järeämpiä toimia. Itse aloittaisin Maaseutuviraston kuntoon laittamisella ja toimilla, joilla tuet saadaan ajallaan viljelijöille.
Pääministeri Sipilä sekä maatalous- ja ympäristöministeri Tiilikainen puhuivat maanviljelijöiden mielenilmauksessa. Ministeri Tiilikaisella olikin mielenosoitukseen osallistuneille kaivattua tietoa: ylijohtaja Tenhola siirtyy toisiin tehtäviin ja tukijärjestelmistä vastaa jatkossa uusi hankejohtaja. Lisäksi Mavi otetaan ministeriön ohjaukseen. Täysin oikeita ratkaisuja, puhtaalta pöydältä on hyvä lähteä kehittämään toimintaa paremmaksi!
Kenian-terveiset
Kokemuksista täällä Keniasta kirjoitan varmasti enemmänkin lähiaikoina ja yhteen viikkokirjeeseen kaikki mielenkiintoinen ei mahdu. Kenian Suomen suurlähetystö oli suunnitellut meille työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenille hyvin monipuolisen ohjelman, josta tätä kirjoittaessani on vielä kaksi päivää jäljellä. Kenian vuotuinen talouskasvu on 6,7 % ja voi jo näin lyhyeltä katsannolta sanoa, että tässä 45 miljoonaisen väestön omaavassa valtiossa olisi paljon hyödyntämättömiä markkinoita.
Täällä kaivattaisiin kipeästi suomalaista jäteosaamista: Suomihan on maailman ykkönen esimerkiksi jätteen muuttamisessa energiaksi polton kautta! Vesi- ja sanitaatiopuolellakin on vielä valtaisat hyödyntämättömät markkinat. Kävimme tiistaina eräässä Afrikan suurimmista slummeista, Kiberassa. Vierailimme kahdessa kodissa. Ilokseni kerron, että ennakko-oletuksista huolimatta tuosta vierailusta jäi päällimmäiseksi positiivinen mieli. Kodit olivat erittäin siistejä, lapset kävivät koulua ja puhtaat pyykit oli kuivumassa. Kadut olivat täynnä mitä erilaisinta yrittäjyyttä, jolla ihmiset hankkivat elantoa. Ja ihmisillä oli unelmia: joku päivä he muuttaisivat kunnon asuntoon. Slummien ihmiset olivat ihan tavallisia ihmisiä, äärimmäisen köyhiä vain.

Tässä kuvassa on valiokuntaryhmämme vierailulla UNEPin (YK:n ympäristöjärjestö) pääkonttoriin, joka on Nairobissa. Kenian tärkeimmät vientituotteet ovat tee, kahvi ja ruusut. Ilmastonmuutos näkyy jo voimakkaana Keniassa: toisilla alueilla lisääntynyt kuivuus on rokottanut teesatoja ja toisaalta sadekausi on toisilla alueilla jo nyt maaliskuun alussa alkamassa (muutamat kunnon kuurot saimme niskaamme), kun normaalisti sadekausi alkaa vasta huhti-toukokuussa. Maanviljelijät ovat hepakassa, kun sadot jäävät sateiden alle.
Maanantaina olen YLE Kuopion kansanedustajatentissä aamulla ja päivällä vierailen Keskustan tilaisuudessa Varkaudessa, kirjaston kahvilassa. Matkailu avartaa: nyt tuntuu, että taas on teroittunut mieleen, kuinka äärettömän hyvin meillä asiat ovatkaan Suomessa! Asennemuutosta kaipaisimme: vähemmän omista eduista parkumista ja enemmän yhteisvastuullisuutta!
Parhain terveisin,
Hannakaisa

– See more at: http://www.hannakaisaheikkinen.fi/viikkokirje-102016#sthash.DUPlLwBe.dpuf