Viikkokirje 9/2017

Viikkokirje – Viikko 9/2017

Perjantai 3.3.2017

 

Tällä kertaa viikkokirjeen aiheina ovat muun muassa saattohoidosta sekä byrokratian keventämisestä.

 

Esitys opiskelijoiden asumistuen leikkaamisesta on kestämätön
Valtiovarainministeriön kannustinloukkuja pohtinut työryhmä esitti perjantaina, että pankista haettu opintolaina laskettaisiin tuloksi, joka leikkaisi asumistukea.

Avaus on vastoin tavoitettamme helpottaa opiskelijaköyhyyttä. Se heikentäisi pienituloisten opiskelijoiden toimeentuloa ja heikentäisi pientenkin sivutöiden tekemisen kannattavuutta. Etenkin pienituloisista kodeista ponnistavien sekä korkeakoulupaikkakuntien ulkopuolelta tulevien nuorten mahdollisuudet lähteä opiskelemaan heikkenisivät.

Keskustan lähtökohtana on edistää tasa-arvoisia koulutusmahdollisuuksia varallisuuteen tai postinumeroon katsomatta. Työryhmän esitys toimisi näitä tavoitteita vastaan.

Opiskelijat siirtyvät syksyllä 2017 yleisen asumistuen piiriin. Muutoksen seurauksena etenkin yksinasuvien pienituloisten opiskelijoiden tukitaso nousee. Mikäli opintolaina laskettaisiin tuloksi asumistuen tasosta päätettäessä, laskisi monen pienituloisen opiskelijan sosiaaliturva. Lisäksi esitys lisäisi opiskelijoiden työnteon kannustinloukkuja, kun asumistuen tulorajat tulisivat vastaan huomattavasti nykyistä nopeammin.

Jos opintolaina laskettaisiin tuloksi, kärsisivät myös perheelliset opiskelijat. Nyt tarvitaan ratkaisuja etenkin perheellisten opiskelijoiden aseman parantamiseksi, ei heikentämiseksi.

 

Raskausajan tupakointi on huolestuttavan yleistä
Jäin tällä viikolla kirjallisen kysymyksen raskaana olevien naisten tupakoinnin vähentämisestä. Raskaudenaikainen tupakointi lisää synnynnäisiä kehityshäiriöitä sekä haittaavat lapsen aivojen kasvua ja toimintaa. Lapselle aiheutuvaa inhimillistä kärsimystä ja yhteiskunnan palveluiden resursseja voidaan säästää edistämällä raskaana olevien naisten tupakoinnin vähentämistä.

Raskaana olevien naisten tupakointi ei ole vähentynyt juurikaan viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tässä Suomi on jäänyt selkeästi jälkeen muista Euroopan maista. Erityisen huolissani olen nuorista äideistä, joista lähes puolet tupakoi raskauden aikana.

Monessa maassa, jossa tupakointia raskauden aikana on saatu vähenemään, on käytössä häkämittauksen raskauden ensimmäisen neuvolakäynnin yhteydessä. Tätä menetelmää käytetään paikoittain myös Suomessa ja Lääkärit tupakkaa vastaan -verkosto on suositellut sitä käytännöksi kaikille neuvoloille. Kirjallisessa kysymyksessään Heikkinen kysyy, millaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä raskaudenaikaisen tupakoinnin vähentämiseksi.

Syntymättömien lasten suojeluun tulee kiinnittää huomiota ja näen, että tähän ongelmaan olisi hyvä sauma puuttua nyt tarmokkaasti, kun sote-uudistuksen myötä muokataan perusterveydenhuollon rakenteita ennaltaehkäisevään suuntaan. Ne hyvät käytänteet, mitä jossakin päin Suomea neuvoloissa tehdään, on otettava käytäntöön muuallakin, jotta raskausakan tupakointi saadaan kitkettyä.

Jätin kirjallisen kysymyksen hallitukselle 28.2.2017. Hallitus vastaa siihen 31 päivän aikana.

 

Eduskunnassa keskusteltiin eutanasia- kansalaisaloitteesta

Hyvän kuoleman mahdollistaminen on minulle läheinen ja tärkeä asia. Kuolema, saattohoito ja eutanasia ovat asioita, joista valtaosalla ihmisistä ei ole omakohtaista kokemusta vaan suurin osa joutuu muodostamaan mielipiteen ns. oman oikeudentunnon perusteella tai etsimällä tietoa aiheesta. Itse osallistun tähän keskusteluun paitsi kansanedustajana, myös vanhuksiin erikoistuneena sairaanhoitajana, joka on saanut tehdä saattohoitotyötä hyvin erilaisissa työympäristöissä Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa.

 

On tärkeää huomata, että riippumatta siitä, miten päätämme tästä aloitteesta, meidän tulee myös kehittää jo olemassa olevia hoitomuotoja. Myös kansalaisaloitteessa todetaan, että ” Lain säätämisen ohella on tärkeää huolehtia siitä, että kunnat ja/tai sairaanhoitopiirit velvoitetaan järjestämään adekvaattia ja korkeatasoista palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa ja että niitä on saatavilla kattavasti koko Suomessa.”

 

On tärkeää, että kiinnitämme huomiota ihmisten oikeuteen laadukkaasta ja riittävästä hoidosta elämän eri vaiheissa. Sairaanhoitajana saattohoitotilanteissa olen tuntenut suurta riittämättömyyttä, kun en olen pystynyt lievittämään sairaan kipuja tai ahdistusta, mutta olen kokenut myös onnistunutta saattohoitoa. Uskon, että tämän aloitteen tuoman keskustelun kautta voimme antaa meidän sairaanhoitoalan ammattilaisille parempia välineitä pitää huolta niistä, joiden kärsimys tällä hetkellä ei saa riittävää hoitoa. Krooninen kipu on oireena hyvin yleinen, kansansairauden tasoinen ongelma, mutta sen hoidon resursointi ja organisointi eivät ole nykytasolla riittäviä eivätkä alueellisesti tasapuolisia. Kivunhoitoon perehtyvien ja kouluttautuvien lääkäreiden määrä on pieni suhteutettaessa sitä tulevaisuuden tarpeisiin.

 

Olemme Keskustan eduskuntaryhmässä tehneet lakialoitteen, jossa kiinnitetään erityisesti huomiota saattohoitoon. Hyvää palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa ei kaikkialla maassa ole tänä päivänä vielä saatavissa. Keskustan eduskuntaryhmän lakialoite tähtää siihen, että kuntien yhdessä sairaanhoitopiirien kanssa on lain määräämänä huolehdittava siitä, että palliatiivista eli oireita lievittävää hoitoa ja saattohoitoa on saatavissa riippumatta potilaan asuinpaikasta tai muista seikoista.

 

Sen lisäksi, että teemme tarvittavat lakimuutokset saattohoidon ja palliatiivisen hoidon saatavuuden turvaamiseksi, meidän tulee myös varmistaa, että hoitohenkilökunnan koulutuksessa huomioidaan riittävällä tasolla kivun hoito, palliatiivinen hoito sekä saattohoito. Mielestäni näiden tärkeiden osaamisalueiden tulisi kuulua koulutuksen perusteisiin, ei ainoastaan erikoistumisopintoihin. Näin voimme varmistaa, että hoitohenkilökunnalla on jo perushoidon tasolla osaamista huolehtia ja ohjata oikeaan hoitoon. Kroonisesta kivusta kärsivän potilaan asianmukainen hoito alkaa perusterveydenhuollossa. Perusterveydenhuollolla tulee olla käytössään ohjeistetut ja toimivat kanavat erikoissairaanhoidon konsultaatioihin.

 

Saattohoito lisättävä terveydenhuoltolakiin

Keskustan eduskuntaryhmä on jättänyt eduskunnalle lakialoitteen terveydenhuoltolain muuttamisesta. Kansanedustajat esittävät, että potilaan oikeus hyvään saattohoitoon kirjataan lakiin. Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen muistuttaa, että hyvä saattohoito ei saisi olla riippuvaista potilaan asuinpaikasta, hoitopaikasta tai hoitavasta henkilökunnasta. Jokaisella ihmisellä on elämän viime hetkille asti oikeus hyvään hoitoon ja arvokkaaseen kuolemaan

 

Keskustalaiset kansanedustajat ehdottavat muutosta terveydenhuoltolain (1326/2010) 24 §:ään, joka määrittelee kunnan sairaanhoitopalveluiden sisällön. Tällä hetkellä sairaanhoitoon kuuluu määritelmän mukaan mm. sairauksien tutkiminen ja hoito, pitkäaikaissairauksia sairastavien hoitosuunnitelmien mukaiset hoidot, sairauksien ehkäiseminen ja parantaminen, ohjaus hoitoon sitoutumiseen ja omahoitoon, sekä erityistä tukea tarvitsevien sairauksien varhainen toteaminen ja hoito. Sisältöön ehdotetaan lisättäväksi myös palliatiivinen hoito ja saattohoito.

 

Lakialoitteessa ehdotetaan muutosta myös terveydenhuoltolain 25 §:ään, jossa määritellään kotisairaalahoidon sisältöä. Tällä muutosehdotuksella pyritään siihen, että palliatiivisessa hoidossa tai saattohoidossa oleva potilas voisi halutessaan saada hoitoa kotonaan tutussa ympäristössä, jossa hän voisi myös kuolla.

 

Keskustalaiset korostavat, että hyvä saattohoito ei ole vain kuolemaa lähestyvän potilaan vaan myös hänen läheistensä tukemista. Tämä korostuu erityisesti silloin, jos potilaan toive on kuolla kotona.

 

 

Terveysperustainen vero osaksi ruokapolitiikkaa 

Eduskunnan tällä viikolla käsittelemään ruokapoliittisen selontekoon liittyen otimme Annika Saarikon kanssa kantaa terveellisen ravitsemuksen tavoitteesta osana ruokapolitiikkaamme. Näkökulma nousee esiin myös selonteossa.

 

Terveellisyys on merkittävä megatrendi. Poliittisella päätöksenteolla ja taloudellisilla ohjauskeinoilla voidaan muuttaa ihmisten ravitsemuskäyttäytymistä ja siten kasvattaa hyvinvointia ja pienentää kustannuksia. Sekä kotimaisten että kansainvälisten arvioiden mukaan elintarvikkeisiin kohdistuvien verojen avulla voidaan edistää terveyttä ja vähentää sosioekonomisia terveyseroja. OECD on myös todennut verotuksen olevan tehokkain yksittäinen keino lihavuuden ehkäisyyn.

 

Haluamme myös muistuttaa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan viime syksyn lausumasta, jossa valiokunta kehottaa hallitusta valmistelemaan terveysperustaiseen verotukseen siirtymistä. Aihe nousi esiin, kun makeisvero EU:n näkökulmien vuoksi päädyttiin poistamaan.

 

Makeisveron poistaminen teki valtiontalouteen 100 miljoonan loven. Uskomme, että jonkinlainen uusi sokerivero edistäisi kansanterveyttä ja korjaisi myös tätä julkiseen talouteen syntynyttä tilannetta. Monissa muissa maissa terveysperustaiseen verotukseen on kyetty – miksi ei siis meillä. Terveysperustainen vero voisi parhaimmillaan toimia teollisuuden tuotekehityksen tukena. Verotukseen kannattaisi rakentaa kannusteita teollisuuden tuotekehittelyyn porrastamalla vero esimerkiksi sokeripitoisuuden mukaan.

 

 

Byrokratiaa on kevennetty jo yli 300 kohdan verran

Keskustan kansanedustajat ovat liikkeellä viikonloppuna koko Suomessa yli sadassa tapahtumassa. Kainalossaan edustajilla on vaalikauden ensimmäisen puoliskon yksi työlistaus: yli 300 asiaa, joissa turhaa byrokratiaa on tällä hallituskaudella purettu osana Suomen kuntoon laittamista.

 

Mukana on isompia ja pienempiä asioita, kaavoitusbyrokratian helpottumisesta mainoskyltin ilmoittamiseen entisen luvanvaraisuuden sijasta. Keskustan tavoite on Suomi, jossa ihmisten arki sujuu ja työpaikkoja on koko maassa.

 

Merkitystä on myös asenteiden muuttamisella. Laajamittainen byrokratian purkaminen järkevöittää hallintoa ja edesauttaa myös hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamista. Sipilän hallituksen norminpurkustrategian innostamana esimerkiksi puolustusvoimissa on kahden vuoden aikana löydetty yli 1000 kohtaa, joiden vanhentunutta tai päällekkäistä sääntelyä on nyt kumottu.

 

Purettua byrokratiaa on enemmänkin kuin 300 esimerkkiä. 303-julkaisu on jatkoa keskustan kansanedustajien jo aiemmin kokoamille ideoille ihmisiä ärsyttäneestä byrokratiasta. Ensin ideoita koottiin julkaisuksi 101, sitten 202 ja purettuja asioita on nyt listattu 303.

 

Viikonloppuna tavattavissa Kaavilla ja Juankoskella
Eduskuntaryhmä järjestää valtakunnallisen jalkautumisen pe-su 3.-5.3. Olen tavattavissa lauantaina 4.3. klo 11 Kaavilla, Iso-Oskarin aulassa sekä klo 13 Juankosken torilla.

Lisäksi me Kiuruveden naisehdokkaat järjestämme lauantai iltana klo 18 Kiuruveden Sinisessä Helmessä kuntavaalitilaisuuden naisille.

 

Nettisivuni on uudistettu

Käy kurkkaamassa uusi ilme ja kerro mitä mieltä olet.
Nettisivut toteutti UNELMA Media Siilijärveltä.

www.hannakaisaheikkinen.fi

 

Hyvää viikonloppua ja valoisaa kevättalvea!
Hannakaisa

Kirjoitan perjantaisin lyhyen kirjeen kuluneen viikon tapahtumista eduskunnassa. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta kirjeen voi saada myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, lähetä avustajalleni viestiä (anniina.sippola[at]eduskunta.fi), niin lisäämme sinut postituslistalle.