Viikkokirje 9/2018

Pe 2.3. 2018

Viikkokirjeen aiheena on muun muassa koulutusvälikysymys, äänestys äitiyslaista sekä liikenneverkon kehittäminen

 

Välikysymys koulutuksesta

Hallitus vastasi keskiviikkona opposition välikysymykseen koulutuksesta. Välikysymys oli tästä aiheesta jo neljäs tällä hallituskaudella.

Keskustan ryhmäpuheen keskustelussa piti kansanedustaja Ulla Parviainen, jolla on pitkä kokemus koulumaailmasta opettajana ja rehtorina. Parviainen painotti puheenvuorossaan, että lähikoulun on oltava jokaiselle lapselle aina paras koulu. Meidän on pidettävä kiinni siitä, että oppilaitokset eivät eriydy hyviin ja huonoihin ja että jokaisessa koulussa saisi yhtä korkeatasoista opetusta. Hallitus onkin jakanut tänä vuonna lisärahoitusta niihin kouluihin, joiden alueella on erityisiä haasteita, kuten korkeaa työttömyyttä tai matala koulutustaso.

Omissa puheenvuoroissani muistutin, etteivät toimet syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja koululaisten hyvän arjen turvaamiseksi kuulu vain koulutussektorille. Koulutuspolitiikkaa ei pidä eriyttää muusta lapsi- ja perhepolitiikasta. Esimerkiksi lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa tehdään tällä hetkellä todella laajaa kehitystyötä syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja perheiden tukemiseksi ennaltaehkäisevällä tavalla. Koulu ja varhaiskasvatus tarvitsevat yhteyteensä toimivat lapsiperhepalvelut.

Huomautin oppositiota myös siitä, että oppimistulosten eriytyminen on pitkään jatkuneen kehityksen tulos. Kyse ei ole yksittäisen hallituksen toimesta, vaan jokainen eduskuntapuolue on tästä kehityskulusta vastuullinen. Myönteistä kehitystä tällä hallituskaudella on se, ettei kuntien valtionosuuksia ole enää leikattu edelliskauden tapaan. Viime kaudella tehdyt valtionosuusleikkaukset nimittäin tuntuivat kuntien kukkaroissa ja pakottivat monia kuntia leikkaamaan myös perusopetuksesta ja esimerkiksi lomauttamaan opettajia. Tasa-arvoisen perusopetuksen tae on vahva kuntatalous.

Tänään perjantaina järjestetyssä välikysymysäänestyksessä hallitus nauttii yhä eduskunnan luottamusta.

 

Äitiyslaki

 

Eduskunta hyväksyi keskiviikkona niin sanotun äitiyslain äänin 122-42. Laki mahdollistaa kahden äidin perheissä kummallekin vanhemmalle virallisen vanhemmuuden jo ennen lapsen syntymää. Nykylainsäädännön mukaisesti synnyttäneen äidin puolison vanhemmuus tunnustetaan vasta usein hyvin raskaan ja pitkäkestoisen adoptioprosessin kautta.

Äänestin lain puolesta eduskuntaryhmämme enemmistön tavoin. Ajattelen, että laissa on kyse ennen kaikkea lapsen edusta ja lapsen oikeudesta molempiin vanhempiin. Ny­ky­ti­lan­ne jät­tää lap­sen ase­man hei­kok­si en­nen adop­ti­on voi­maan­tu­loa. On muis­tet­ta­va et­tä van­hem­muu­den myö­tä lap­sel­le tu­lee oi­keus esi­mer­kik­si ela­tuk­seen ja pe­rin­töön. Lap­sen ju­ri­di­sen ase­man ei kos­kaan tule mielestäni ol­la riip­pu­vai­nen van­hem­pien su­ku­puo­les­ta.

Lakimuutoksen takana olivat myös merkittävät lapsi- ja perhejärjestöt kuten Väestöliitto ja Mannerheimin lastensuojeluliitto.

 

Parlamentaarinen työryhmä julkaisi raporttinsa liikenneverkon kehittämisestä.

Liikenneverkon rahoitusta pohtinut parlamentaarinen työryhmä julkaisi raporttinsa liikenneverkon ylläpitoon ja kehittämiseen tarvittavista keinoista keskiviikkona. Ryhmä oli yksimielisesti ehdotustensa takana.

Kuten tiedämme, tiestön korjausvelka on huima. Kiitos ministeri Bernerin työn, korjausvelan kasvua on pyritty tällä kaudella taittamaan, mutta merkittävällä tavalla korjausvelkaa ei kuitenkaan pystytä nykyrahoituksella pienentämään. Samanaikaisesti Suomessa on tarpeita isoille väyläinvestoinneille.

Työryhmä kiinnitti työssään huomiota edellä mainittujen asioiden lisäksi myös digitalisaatiokehitykseen sekä ympäristön kannalta tärkeään tavoitteeseen vähentää liikenteen päästöjä.

Ryhmä esittää, että jatkossa liikenneverkkoa pidetään kunnossa ja kehitetään 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti. Liikennejärjestelmäsuunnitelma muun muassa sisältäisi kehittämisen ja kunnossapidon kannalta keskeiset hankkeet ja liikenteen palveluiden kehittämisen. Tämä mahdollistaa pitkäjänteisyyden liikenneverkon kehittämisessä ja korjaamisessa.

Samanaikaisesti tie- ja rataverkon korjausvelan vähentämiseen tulisi osoittaa vuosittain pysyvä, vähintään 300 miljoonan euron lisärahoitus. Tämä kohentaisi myös liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta.

 

Lepomäen ulostulo

Kokoomuksen kansanedustaja harrasti yksityistä ajattelua kertomalla tiedotustilaisuudessaan aikovansa äänestää hallituksen sote-lakeja vastaan.

Politiikan teko on pitkäjänteistä työtä. Vaikuttamisen paikat ovat usein julkisuudelta piilossa. Mielestäni on kummallista, että Lepomäki ei ole tuonut näkemyksiään aikaisemmin esiin ja tekee sen nyt näin, maksimoidakseen julkisuuden ja oman näkyvyytensä.

Olen iloinen, että meillä keskustassa on istuttu pitkiä iltoja keskustellen ja eri näkemyksiä kuunnellen. Aina eivät näkemykset ole olleet samansuuntaisia tai positiivisia, mutta monia huolia ja väärinkäsityksiä on pystytty keskustellen purkamaan. Ja ehkä tärkeimpänä: suurimmalle osalle on kirkastunut kokonaiskuva ja uudistusten välttämättömyys.

Ulostulossaan Lepomäki kritisoi myös asioita, jotka ovat vielä valmistelussa. Nyt on arvokasta kuulla huolia ja miettiä yhdessä, miten mallista tulee toimiva. Toivon, että kaikissa eduskuntaryhmissä olisi mahdollisuus sisäiseen keskusteluun.

Perustuslakivaliokunta totesi kesällä painokkaasti soteuudistuksen olevan kiireellinen, tärkeä ja välttämätön. Toivottavasti tämä muistetaan.

 

Itä-Suomi sai oman Mepin

Pielavetinen kansanedustaja Elsi Katainen siirtyi tällä viikolla Europarlamentin jäseneksi. Paikka tuli avoimeksi, kun Hannu Takkula siirtyi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi.

Elsillä on merkittävät paikat parlamentin aluekehitys- sekä maatalousvaliokunnissa. Nämä ovat itäsuomalaisittainkin tärkeitä vaikuttamisen paikkoja. Onnea uusiin tehtäviin!

Elsin tilalle eduskuntaan nousi pitkään kansanedustajana toiminut Eero Reijonen Liperistä. Toivotimme eilen eduskuntaryhmän kokouksessa hänet tervetulleeksi ryhmämme jäseneksi.

Mukavaa viikonloppua toivottaen,
Hannakaisa