Viikkokirje 8/2017

Viikkokirje – Viikko 8/2017

Perjantai 24.2.2017

Tällä kertaa viikkokirjeen aiheina ovat muun muassa kuntavaaliehdokkuuteni ja sote-uudistuksen vaikutuksista kuntiin.

 

Lähden ehdolle kuntavaaleihin

Olen kiertänyt kaksi kuukautta ympäri maakuntaa kouluttaen uusia ja jatkokautta hakevia keskustalaisia kuntavaaliehdokkaita. Olen kertonut ehdokkaille, miten sote-uudistus, valinnanvapauslainsäädäntö ja maakuntahallinnon tuleminen tulevat vaikuttamaan kuntien toimintaan tulevaisuudessa. Huomasin ajattelevani, että näissä asioissa olen kyllä melkoinen tietopankki ja olisi sääli, jos en sitä käyttäisi oman kotikuntani Kiuruveden hyväksi kuntapolitiikassa.

Ei ole aiemmin ollut ehdolla kunnallisvaaleissa. Olen perustellut itselleni ja muille osallistumattomuuttani kuntapolitiikkaan eduskunnan ja perheellisen maatalousyrittäjän kiireisyydellä.

Kun mietin, kuinka paljon kiuruvetiset ihmiset ottavat jatkuvasti yhteyttä oman kunnan ja Ylä-Savon SOTE:n asioista jo nyt, voi olla, että pystyisin palvelemaan heitä paljon paremmin ja nopeammin, jos olisin itse mukana kunnan päätöksenteossa.

Sinäkin ehdit vielä ehdolle! Jokaisessa Suomen kunnassa tarvitaan arjen ammattilaisia. Jos olet itse kiinnostunut tai tiedät jonkun joka olisi hyvä kuntapäättäjä, ota minuun yhteyttä!

 

Hallitus pyrkii pelastamaan Malmin kentän

Eduskunnassa käsiteltiin tällä viikolla kansalaisaloitetta Helsingin Malmin lentokentän pelastamisesta. Hallituksesta löytyy tahtoa pelastaa kenttä mutta keinot siihen ovat vielä löytämättä. Malmin lentokenttää ovat käyttäneet pienkoneet, ilmailun harrastajat sekä rajavartiolaitos. Kentällä on myös muuta yritystoimintaa sekä Alvar Aallon suunnittelema lentokenttärakennus.

Lisäksi alueella on kulttuurihistoriallista helsinkiläisten virkistyskäyttöön liittyviä arvoja. Malmin lentokenttäalue on kaupunkilaisille tärkeä viheralue. Luontopolku on suosittu ja Malmilla on virkistys- ja kulttuuriarvoja. Tämä kaikki tukee kaupunkilaisten hyvinvointia. Jokaisella viheralueella on merkittäviä terveysvaikutuksia, jotka voidaan nähdä muun muassa uusien allergiatutkimusten tuloksista. Viheralueilla on myös merkittävä vastustuskykyä lisäävä piirre.

Kehysriihessä 2014 Kataisen-Urpilaisen hallitus päätti vetäytyä Malmin lentokentältä siten, että alue on mahdollista ottaa asuntotuotantokäyttöön viimeistään 2020-luvun alussa. Muutos edellyttää Rajavartiolaitoksen sekä siviili-ilmailun siirtämistä korvaavalle kentälle mutta tämä ei ole toteutunut.

 

Ministeri Bernerille laaja tuki eduskunnasta

Keskiviikkona eduskuntasalissa keskusteltiin Finaviasta ja valtioyhtiöiden riskienhallinnasta. Keskustelun pohjana oli tarkastusvaliokunnan yksimielinen mietintö. Johtopäätöksenä se ehdottaa täsmennyksiä valtionyhtiöiden omistajaohjausta sekä riskienhallintaa koskeviin ohjeisiin, joiden katsottiin olevan puutteellisia.
Finavialle syntyi vuosien 2009-2011 aikana sen tekemistä useista kymmenistä johdannaiskaupoista yhteensä noin 34 miljoonan euron vahingot. Ne tulivat ilmi vasta vuonna 2012.  Vuosien varrella Finavian johdossa, hallituksessa ja tilintarkastuksessa on ollut useita henkilövaihdoksia. Asian selvittämistä ei ole edistänyt lainkaan, että viime vaalikaudella valtion omistajaohjaus oli tuuliajolla. Sitä hoiti neljän vuoden aikana peräti kuusi eri ministeriä.
Mahdolliset korvauskanteet pitää aina kyetä yksilöimään, esimerkiksi millaisesta toiminnasta ja millaisia vahinkoja on aiheutunut, kuka niistä on vastuussa sekä onko lakeja ja voimassa olevia ohjeistuksia rikottu? Asian monimutkaisuudesta kertoo se, että Finavian hallitus ei ole vuosien varrella ollut aina johdonmukainen ja yksimielinen korvauskanteiden nostamiseen liittyvissä kysymyksissä. Vasta ministeri Bernerin aikana vahinkojen määrää ja seurauksia alettiin aktiivisesti selvittää. Lopultakin myös päätöksiä tehden.

Julkisuudessa on kiistelty erityisesti loppuvuoden 2015 tapahtumista sen jälkeen, kun Finavian hallitus syksyllä 2015 oli eripurainen tilintarkastusyhtiötä vastaan suunnattujen korvauskanteiden nostamiseen liittyvissä kysymyksissä. Ministeri Berner vaati huolellisempaa asiaan perehtymistä sekä vahinkojen syiden ja seurauksien selvittämistä. Hän ei ole missään vaiheessa ottanut kantaa kanteiden nostamisen puolesta tai niitä vastaan. Kaikki korvauskysymyksiin liittyvät päätökset on tehnyt Finavian hallitus tai yhtiökokous.

Perjantaina ministeri Berner sai eduskunnalta selvän luottamuksen äänin 110-42. Huomionarvoista oli, että oppositiosta rkp ja kristilliset antoivat yksimielisen tukensa min. Bernerille. Vihreiden eduskuntaryhmästä yksi äänesti luottamuksen puolesta muiden äänestäessä tyhjää. SDP ja vasemmistoliitto jäivät siis yksin.

 

Miten sote-uudistus vaikuttaa pienten kuntien palveluihin?

Tapasin viime viikonloppuna yleisötilaisuuksissa ihmisiä Ylä-Savon pienissä kunnissa ja moni tuli kertomaan huolensa sote-uudistuksesta. Kirjoitin tämän tekstin selventämään asiaa. Viedäänkö sosiaali- ja terveyspalvelut pois kuntakeskuksista? Entä jos valinnanvapauden myötä ei tule yrityksiä tarjoamaan sote-palveluita – eikö palveluita saa silloin ollenkaan? Kuntavaalit lähestyvät ja kuten asiantuntijat arvioivat etukäteen, haluaa moni oppositiopuolue käyttää sote-uudistusta vaaliaseena: uudistuksella pelotellaan ja liikkeelle lasketaan perättömiä tietoja.

Tulevat maakunnat vastaavat julkisesti rahoitetuista sosiaali- ja terveyspalveluista alueellaan. Maakunta ei kilpailuta valinnanvapauden piirissä olevia palveluita vaan tuottajaksi pääsevät kaikki toimijat, jotka täyttävät vaatimukset. Tämä on suuri mahdollisuus myös pienten kuntien paikallisille yrityksille, kun tulevaisuudessa palvelujen tuottajaa ei kilpailutuksen kautta valitse kunta tai kuntayhtymä vaan valinnan tekee asiakas, joka tarvitsee tiettyjä palveluja. Asiakkaalle myönnetään asiakasseteli tai henkilökohtainen budjetti ja hän saa itse valita hänelle parhaiten sopivat palvelut. Maakunnan myöntämä korvaus on kaikille kunkin palvelun tuottajiksi hyväksytyille sama.

Maakunta vastaa siitä, että asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut. On selvää, että palvelujen tuottajien kirjo ei tule olemaan pienemmissä kunnissa sama kuin keskuskaupungeissa. Pienempien kuntien asukkaat hyötyvät kuitenkin siitä sote-uudistuksen peruslähtökohdasta, että uudistuksen myötä peruspalveluja parannetaan: jatkossa sote-keskuksissa saadaan nykyistä paljon monipuolisemmin niitä palveluja, joita tällä hetkellä joudumme hakemaan alue- tai keskussairaaloista. ”Kela-taksikyyteihin” kuluvat miljoonat käytetään lähipalvelujen parantamiseen.

Sote-uudistusta on yritetty eri hallituskokoonpanoilla jo toistakymmentä vuotta. Uudistuksen aikaansaaminen on välttämätöntä, sillä nykyisillä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteilla kymmenissä miljardeissa olevat vuotuiset menot yhä voimakkaammin pakkautuvat erikoistason palvelujen kustantamiseen – ja peruspalvelut ja terveyden ja toimintakykyisyyden tukeminen eli ennaltaehkäisy jäävät koko ajan pienemmälle osalle. Tämä kehitys on pysäytettävä. Lupaukset sote-uudistuksen perumisesta vaalien jälkeen ovat hyvin vastuutonta puhetta.

 

Ensi viikolla tavattavissa Kaavilla ja Juankoskella

Eduskuntaryhmä järjestää valtakunnallisen jalkautumisen pe-su 3.-5.3. Olen silloin tavattavissa lauantaina 4.3. klo 11 Kaavilla, Iso-Oskarin aulassa sekä klo 13 Juankosken torilla.

Lisäksi me Kiuruveden naisehdokkaat järjestämme lauantai ilta klo 18 Kiuruveden Sinisessä Helmessä kuntavaalitilaisuuden naisille.

 

Hyvää viikonloppua ja valoisaa kevättalvea!
Hannakaisa

 

Kirjoitan perjantaisin lyhyen kirjeen kuluneen viikon tapahtumista eduskunnassa. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta kirjeen voi saada myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, lähetä avustajalleni viestiä (anniina.sippola[at]eduskunta.fi), niin lisäämme sinut postituslistalle.