Viikkokirje 8/2018

Perjantaina 23.2

 

Viikkokirjeessä on tällä kertaa aiheena muun muassa hallituksen 1000 päivää, lasten hyvinvointi sekä uudistuva eläinsuojelulaki.

 

Hallitukselle tuli 1000 päivää täyteen

 

Juha Sipilän hallitukselle tuli tällä viikolla 1000 päivää täyteen. Tämä ajanjakso on ollut monella tapaa raskas, lähtötilanne oli vaikea, mutta viimein tuloksiakin näkyy.

Pääministeri Sipilä kirjoitti ajatuksiaan tämän merkkipaalun myötä blogikirjoituksessaan. Hän iloitsi erityisesti erinomaisesta työllisyyskehityksestä. Nyt työllisyysaste (70,9%) on jo yli hahmoitellun tavoiteuran, jonka on tarkoitus johtaa 72% työllisyyteen vaalikauden päätteeksi.

Työllisyyden ohella Sipilä nosti esiin velkaantumisen taittumisen, veroasteen laskun ja suurten uudistuten etenemisen. Velaksi eläminen julkisessa taloudessa on päättymässä suunnitelman mukaisesti. Tämä parantunut tilanne alkaa vähitellen näkyä myös suomalaisten arjessa.

Pääministeri Sipilän blogikirjoituksen voi lukea Suomenmaan sivuilta https://www.suomenmaa.fi/blogit/1000-paivaa-taynna-tulokset-puhuvat-puolestaan-6.21.343827.d6ae838369

 

Lasten hyvinvointi puhututti

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila luovutti keskiviikkona eduskunnalle selvityksensä Suomen lasten hyvinvoinnin tilasta. Jatkossa näin tullaan toimimaan neljän vuoden välein. On hyvä, että tällainen käytäntö on luotu. Tämä tukee eduskunnan päätöksentekoa lapsipolitiikassa, joka on kaikille eduskuntapuolueille tärkeää.

Selvityksessään lapsiasiavaltuutettu nosti esiin erityisesti lasten eriarvoisuuden. Huolemme on yhteinen. Hallitus heräsi tähän tilannekuvaan jo viime hallitusneuvotteluissa ja käynnisti laajan ja vahvasti resurssoidun lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman, jossa kehitetään lapsi- ja perhepalveluita ympäri maata. Tätä jo tehtävää hyvää työtä lapsiasiavaltuutettu ei oikein suostu näkemään.

Suomalaisilla lapsilla moni asia on hyvin. Olemme monella mittarilla mitattuna kansainvälisesti kärkikastia. Suomalainen neuvola- ja koulujärjestelmä on kansainvälisen ihailun kohde, voimme laittaa lapselle lähikouluun varmana siitä, että opetus on hyvää. Jokaiselle tarjotaan ilmainen koululounas ja voimme huolettomin mielin laittaa lapsen koulutielle. Nämä eivät ole itsestään selvyyksiä, mutta usein sokeudumme näille.

Eri tutkimuksissa Suomen on todettu olevan muun muassa maailman toiseksi oikeudenmukaisin maa lapsille, Suomessa äitien ja lasten hyvinvointi on maailman toiseksi parasta ja suomalaisten lasten lapsuus on maailman kolmanneksi turvatuin. Lisäksi meillä on OECD-maiden neljänneksi alhaisin köyhyysaste ja viidenneksi pienimmät tuloerot. Olemme maailman ehdotonta kärkeä monella hyvinvoinnin ja onnellisuuden mittarilla. Vaikka olemme huipulla, meidän poliitikkojen tulee pitää huolta, että jatkossa olemme näissä asioissa vieläkin parempia ja että hyvinvoinnista pääsee yhtälailla osalliseksi ihan jokainen lapsi.

Keskustelin näistä asioista lapsiasiavaltuutettu Kurttilan kanssa torstai-aamuna Huomenta Suomessa. Ohjelma on katsottavissa tästä: https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/lapsiasiavaltuutettu-huolissaan-lasten-yhdenvertaisuudesta-paikalliset-viritykset-eivat-riita/6780826#gs.pbVqjS8

 

Eläinsuojelulaki on parhaillaan lausuntokierroksella

Uusi eläinsuojelulaki on lähtenyt lausuntokierrokselle. Lausuntokierroksen jälkeen arvoidaan, onko lakiesityksessä vielä muutostarpeita. Lain uudistamisen taustalla on modernisoida yli 20 vuotta vanha laki vastaamaan tämän päivän eläinten pidolle ja lainsäädännölle asetettuja vaatimuksia. Lakia on yritetty uudistaa jo vuosia. Edellinen hallitus jätti työn kesken ja nyt ahkerasti asiasta ääntä pitävät Vihreät pakenivat tuolloin vastuuta oppositioon kesken hallituskauden.

Suomi on monelta osin eläinten hyvinvoinnin mallimaa ja on sitä myös tulevaisuudessa. Korkeasta eläinten hyvinvoinnista kertoo muun muassa se, että Suomessa siat saavat pitää saparonsa ja kana nokkansa. Tuotantoeläimet ovat salmonellasta vapaita ja antibiottien käyttö on vähäistä verrattuna moneen EU-maahan.

Lakiehdotus sisältää monia parannuksia eläinten hyvinvointiin. Muun muassa sikojen tiineytyshäkit tullaan kieltämään 15 vuoden siirtymäajalla, lihanautojen pito parsissa kielletään, hevosten pito pilttuuseen kytkettynä kielletään. Koirien sähköpannat ja muut kipua aiheuttavat välineet kielletään ja kohtuuttomaan eläinjalostukseen puututaan.

Toivottavasti kuluttajat tekevät kauppojen hyllyillä eläinten hyvinvointia tukevia ostosvalintoja. Meille tuodaan valitettavan paljon ruokaa heikompien olosuhteiden maista ja mikäli suomalainen ruoantuotanto ei pärjää, ulkomaisen tuonnin osuus vaan kasvaa. Tämänkin vuoksi on tärkeä pitää kiinni kotimaisesta ruoantuotannosta.

Maa- ja metsätalousministeriön Internet-sivuille on koottu laajasti tietoa lakiuudistuksesta: http://mmm.fi/elainsuojelulaki

 

Tiedustelulaki eduskunnassa

 Hallitus on antanut eduskunnalle tiedustelulakipaketin. Se sisältää esitykset siviilitiedustelusta, sotilastiedustelusta, tiedustelun valvonnasta ja perustuslain muuttamisesta. Lait esitetään tulevan voimaan mahdollisimman pian.

Lakipaketti annettiin, koska turvallisuusympäristömme on muuttunut monimutkaisemmaksi. Rikollinen toiminta ei tunne valtakunnan rajoja ja sitä tapahtuu yhä enemmän tietoverkoissa. Esimerkiksi tietoverkkoihin kohdistuvilla niin sanotuilla kyberhyökkäyksillä rikolliset voivat aiheuttaa vakavia häiriöitä esimerkiksi rahaliikenteeseen ja sähkönjakeluun. Turvallisuusympäristön muuttuessa oikean ja ajankohtaisen tiedon sekä ennaltaehkäisevän toiminnan merkitys kasvaa yhä suuremmaksi.

Lakipaketti oli lähetekeskustelussa eduskunnassa tiistaina. Keskustan ryhmäpuheenvuoron keskustelussa piti kansanedustaja Seppo Kääriäinen.

Kääriäinen korosti puheenvuorossaan tiedustelulakipaketin olevan välttämätön Suomen turvallisuuden vahvistamiseksi. Kansainvälisesti katsoen on poikkeuksellista, että tällainen lainsäädäntö Suomesta puuttuu. Lainsäädännön puuttuminen tarkoittaa, ettei päättäjillä ja viranomaisilla ole riittävästi itsenäisiä välineitä huolehtia kansallisesta turvallisuudesta. Monelta osin olemme ulkomaisen tiedustelun varassa.

Puheenvuoronsa lopuksi Kääriäinen esitti Keskustan eduskuntaryhmän puolesta muille eduskuntaryhmille vakaavan vetoomuksen harkita lakipaketin kiireellistä voimaansaattamista. Kiireellinen voimaansaattaminen edellyttää tukea myös oppositioryhmiltä.

 

Ensi sunnuntaina vierailen Keskustan Tervon kunnallisjärjestön kokouksessa. Kokous pidetään kunnantalolla klo 17. Maanantai puolestaan menee maakunta- ja kuntapolitiikan parissa.

Aurinkoisia talvipäiviä toivotellen

Hannakaisa