Viikkokirje 7/2019

Perjantaina 15.2.

 

Viikkokirjeessäni käsittelen eduskuntaviikon ajankohtaisia aiheita.

Mykkäselle moitteet oikeuskanslerilta

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) sai oikeuskansleri Tuomas Pöystiltä moitteet ratkaisustaan liittyen Kriisinhallintakeskuksen siirtoon Kuopiosta Helsinkiin. Oikeuskansleri teki ratkaisunsa kuopiolaisen kansanedustaja Markku Rossin perustelluin syin tekemän kantelun pohjalta.

Kokoomusministeri Mykkänen sai nuhteita erityisesti siitä, että valmistelun lähtökohtana oli vain yksi vaihtoehto eli Helsinki. Tämä osoittaa mielestäni Mykkäseltä tietoista keskittämisen halua, hän ei tosiasiallisesti edes halunnut pohtia muiden vaihtoehtojen järkevyyttä. Säädösten ja yleisen oikeustajun mukaan vertailu olisi pitänyt tehdä useamman vaihtoehdon pohjalta. Lisäksi nuhteita tuli sisäministeriön ristiriitaisesta tiedottamisesta.

Näiden moitteiden jälkeen viisainta olisi perua koko huonosti valmisteltu päätös. Tiedotteeni asiasta on luettavissa kotisivuiltani.

 

Vanhuspalvelulain kokonaisuudistaminen käyntiin

Olen erittäin ilahtunut siitä, että hyvinvoinnin ja terveyden ministeriryhmä päätti tällä viikolla kokouksessaan aloittaa vanhuspalvelulain uudistuksen valmistelun. Tuon työn on tarkoitus kattaa koko vanhuspalveluiden kokonaisuuden. Tämä on tärkeä linjaus.

Lakia uudistettaessa on tarkoitus arvioida ainakin henkilöstön määrän kysymyksiä, ennaltaehkäisyn näkökulmia ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseksi, hoidon laadun varmistamiseen liittyviä tekijöitä, sekä vanhuspalvelulain ja sosiaalihuoltolain yhteensovittamista.

Ministeriryhmä peräänkuulutti laajaa virkamiesvalmistelua yli hallinnon rajojen sekä keskustelua ikäihmisten ja heidän omaistensa kanssa, jotta palvelujen, terveyden ja hyvinvoinnin eri näkökulmat, esimerkiksi osaaminen, henkilöstön riittävyys, erilaiset asumisratkaisut, johtaminen, hankinnat ja valvonta otetaan riittävästi huomioon.
Ministeriön tiedote asiasta on luettavissa tästä.

 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta haluaa puuttua vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtiin

Saimme sosiaali- ja terveysvaliokunnassa valmiiksi mietinnön liittyen kansalaisaloitteeseeen, joka koskee vakuutuslääkäritoimintaa. Kansalaisaloitteessa esitetään, että vakuutuslääkäreiden oikeus olla noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöstö annetun lain mukaisia muotosäännöksiä tulee poistaa.

Pidimme mietinnössämme huolestuttavina kansalaisten kokemuksia vakuutuslääkäreiden lausuntojen epäoikeudenmukaisuudesta. Erityisen ongelmallisia ovat tilanteetn, joissa hakijaa hoitaneiden lääkäreiden lausunnot ja johtopäätökset eroavat korvausratkaisuista ja hakijalle jää hämäräksi päätöksen taustalla olevat syyt.

Totesimme mietinnössämme, ettei aloitteessa ehdotettu lainmuutos vaikuttaisi asiantuntijalääkärin velvollisuuksiin tai häneen kohdistuvaan valvontaan, emmekä tämän vuoksi pitäneet ehdotettua lakimuutosta tarkoituksenmukaisena. Totesimme kuitenkin, että kansalaisaloite tuo merkittävällä tavalla esille seikkoja, joiden perusteella vakuutuslääkärijärjestelmää on edelleen arvioitava ja kehitettävä kansalaisten oikeusturvan ja järjestelmän hyväksyttävyyden parantamiseksi. Ehdotimme lausumaa, että valtioneuvosto antaa eduskunnalle ehdotuksia lainsäädännön muuttamisesta tältä osin.

 

Alueellistamisessa tarvitaan uutta vaihdetta

Tiistaina selvityshenkilöt Timo Reina ja Anna-Kaisa Ikonen luovuttivat alueellistamista koskevan selvitysraporttinsa. Raportissa oli kyse valtionhallinnon työpaikkojen sijoittautumisesta eri puolilla Suomea.

Selvityksen mukaan alueellistamislainsäädäntöä ja päätöksentekoprosessia on uudistettava. Valtio tarvitsee uuden strategian ja selkeät tavoitteet alueelliseen läsnäoloon ja toimintaan. Kokonaisten virastojen alueellistamisesta on siirryttävä paikkariippumattomaan työhön. Nykyajan verkko- ja etäyhteydet antavat tälle erinomaiset edellytykset. Valtiolta tämä edellyttää nykyistä joustavampaa henkilöstö- ja työnantajapolitiikkaa.

Rehellisisyyden nimissä on sanottava, että niin sanotut ”helpot alueellistamispäätökset” tehtiin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Silloin alueellistamisen numeromääräiset tavoitteet olivat kirjattuina Matti Vanhasen molempien hallitusten ohjelmiin. Selvityshenkilöt ovat oikeassa siinä, että kokonaisten virastojen siirtäminen pääkaupunkiseudulta maakuntiin on vaikeaa. Vastaavasti kuitenkin pitäisi huolehtia siitä, että liikettä ei tapahtuisi päinvastaiseen suuntaan. Nyt näin on tapahtunut. Muistamme oikein hyvin esimerkiksi keskustelun Fimean ja Kriisinhallintakeskuksen ympärillä.

Niin ikään selvityshenkilöt ovat oikeassa siinä, että alueellistamisrintamalla ei tapahdu mitään hallitusti, mikäli tavoitteita ei ole määriteltyinä tulevien hallitusten ohjelmissa. Siksi jo seuraavaan hallitusohjelmaan olisi kirjattava selkeäksi tavoitteeksi valtion läsnäolon turvaaminen maakunnissa, maan tasapainoinen kehittäminen sekä työllisyyden ja elinvoimaisuuden tukeminen maan eri osissa.

Tähän saakka valtionhallinnossa on tunnustettu ja tunnistettu valitettavan vähän nykyaikaisia etätyön tekemisen ja monipaikkaisen työskentelyn mahdollisuuksia. Maakunnissa kokonaisten virastojen lakkauttaminen ja työn perässä pois muuttaminen on vanhanaikaista.
Siksi valtion työnantajapolitiikka olisi päivitettävä nykyaikaan. Työtä on voitava jatkossa hajasijoittaa eri puolille Suomea myös tehtävälähtöisesti, jos siihen on poliittista tahtoa. Keskustalle tämä sopii.

Lisäksi internettiin perustettujen valtionhallinnon palveluiden lisäksi suomalaiset tarvitsevat myös fyysisiä asiointipisteitä. Samaan osoitteeseen voidaan koota myös kuntien ja yksityisen sektorin tuottamia palveluja. Tarvitaan lainmuutos, jolla valtion viranomaisten osallistuminen yhteispalvelupisteisiin tehdään pakolliseksi.

 

 

Viikonloppuna olen mukana seuraavissa Keskustan tilaisuuksissa:
Ia 16.2 klo 10, Iisalmen Kulttuuritalo.
klo 13, Vanha Postitalo, Nilsiä
su 17.2 klo 13 Ravintola Old Fox, Siilinjärvi

 

 

Mukavaa viikonloppua toivottaen,

Hannakaisa