Viikkokirje 6/2016

Tällä viikolla keskustelua ovat herättäneet erityisesti alkoholilain uudistus, ikäihmisten kärkihanke, Fimean alueellistamisselvityksen julkaisu sekä koko Eurooppaa koskettava siirtolaiskriisi ja näistä ajattelin myös kirjoittaa viikkokirjeeseen.

Elinkeinoelämää ja kansanterveyttä alkoholilain uudistuksessa
Ei kannata kierrellä sitä tosiasiaa, että alkoholia koskeva lainsäädäntö on tasapainoilua elinkeinoelämän edellytysten ja kansanterveyden välillä. Se, mikä edistää alkoholielinkeinoa ei useinkaan edistä kansanterveyttä. Ja toisinpäin. On siis haettava kultaista keskitietä.
Hallituksen tavoitteena on päivittää vanhentunut alkoholilainsäädäntö siten, että hallituksen esitys annettaisiin eduskunnalle alkukesällä. Esitys on tarkoitus saada lausunnoille mahdollisimman pian. Ministeri Rehula linjasi lakiluonnosta eilen ja se sisältää monta hyvää uudistusta. Parasta laissa on kuitenkin se, että se vihdoin kokoaa kaikki vanhentuneeseen lakipykälään lisätyt asetukset ja näin selkeyttää lain tulkintaa.

Uudistettu laki vapauttaisi alkoholilainsäädäntöä ja helpottaisi elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä purkamalla tarpeettomia, vanhentuneita tai kankeita normeja. Tällaiset normit ovat rasittaneet erityisesti ravintola-alaa. Ravintoloiden anniskeluaikoja ja asiakaspalvelua koskevia säännöksiä vapautettaisiin. Myös esimerkiksi anniskelulupien monimutkaisesta jaottelutavasta luovuttaisiin ja jatkossa olisi vain yksi lupa.

 

Terveys edellä pitää kuitenkin tässäkin mennä: alkoholista aiheutuvat suorat kustannukset yhteiskunnalle ovat tällä hetkellä noin 1,3 miljardia euroa vuodessa. Kun mukaan lasketaan myös välilliset kustannukset, summa nousee 6-7 miljardiin euroon. Alkoholista saatavat verotulot eivät riitä lähimainkaan kattamaan alkoholista aiheutuvia kustannuksia. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on edelleen keskeinen alkoholilain uudistusta ohjaava näkökulma. Tästä syystä Alkon monopolia ei ole syytä nakertaa ja siksi olut ei kaupoissa vahvene eikä markettien hyllyiltä löydy jatkossakaan ns. limuviinaa.

 

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa –kärkihanke siirtyy suunnittelusta käytännön työhön

Kärkihankepaketti alkaa olla kasassa ja seuraavaksi sitä lähdetään syventämään tarkemmilla osasuunnitelmilla. Enää pieni puristus ja suunnitelma on valmis kommentoitavaksi Otakantaa-palvelussa. Hanke polkaistaan virallisesti käyntiin aloitusseminaarissa Helsingissä 21. maaliskuuta.

 

Kärkihanke on erityisen tärkeä, koska eliniän kasvun myötä ikääntyneen väestön määrä maassamme kasvaa nopeasti. 65-vuotiaalla on nyt edessään keskimäärin – miljardiin euroon20 elinvuotta, joillakin jopa 40. Väestön vanheneminen ja vanhojen ihmisten määrän kasvu vaikuttaa koko yhteiskuntaan, ihmisen koko elämänkulkuun ja kaikkiin sukupolviin.

Tämän kärkihankkeen tavoitteena ovat iäkkäille sekä omais- ja perhehoitajille nykyistä yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannusten kasvua hillitsevät palvelut. Kärkihankkeen tarkoituksena on juurruttaa pysyviä uudistuksia yhteensä 30 miljoonan euron lisäpanostusten turvin. Investoinnit on tarkoitus jakaa vuosille 2016-2018. Omaishoidon ja perhehoidon kehittämiseen varattu lisämäärärahan suuruus on merkittävä!

 

Ihmissalakuljetus suitsitaan EU:n yhteistyöllä

Pakolaisia pitää tuoda Eurooppaan hallitulla järjestelmällä, ei vuolaana virtana. Turkin epävarma apu ei mielestäni riitä EU:n ”ratkaisuksi” pako­laisk­rii­siin. Euroopan tulee löytää ja sopia yhteiset toimenpiteet, miten ihmisiä autetaan kriisien lähialueilla ja miten turvapaikkaa tarvitsevat saadaan turvallisesti Eurooppaan.

Jos ja kun löydämme yhteiset pelisäännöt, esimerkiksi yhteisen kiin­ti­ö­pa­ko­lais­jär­jes­telmän kautta, ja saamme pakolaiset turvallisesti pois kriisin keskeltä, viemme samalla toimintatilan ihmis­sa­la­kul­jet­ta­jilta ja ihmiskaupalta. Tässä asiassa on Suomenkin syytä olla aktiivinen.

 

Fimean alueellistamisselvitys luovutettiin ministeri Mäntylälle

Selvitystyöryhmän raportti Fimean alueellistamisesta oli suurempi pettymys, mitä osasin odottaa. Olen saanut usean vuoden seurata melko läheltä, mutta kuitenkin sivullisena melkomoista juonittelua ja jopa asioiden vääristelyä, millä pääministeri Vanhasen toisen hallituksen tekemää Fimean alueellistamispäätöstä on yritetty vesittää. Tämä selvitysmiesraportti sisältöineen oli siis melko odotettu jatkumo sille myyräntyölle. Me kaikki alueen kansanedustajat teemme tiukasti töitä yhdessä ja myös omien kanaviemme kautta, jotta alueellistamispäätöstä ei pyörretä! On hyvä muistaa, että kaikkia asioita ei hoideta median kautta. Joskus median käyttö on jopa haitallista asian eteenpäinviemisen kannalta.
Oikein hyvää viikonloppua!
Toivottaa Hannakaisa