Viikkokirje 5/2016

Isojen päätösen viikko

Istuntotauko päättyi ja vuoden 2016 valtiopäivät saatiin avattua juhlallisin menoin. Istuntotauko toi kaivatun hengähdyksen poliittisesti vauhdikkaan syksyn jälkeen. Akkuja tuli ladattua, mutta kyllä tammikuuhun mahtui maakunnan alueella kiertämistä sekä puolueen ja eduskuntaryhmän kokouksia. Valtiopäivien avajaisten juhlahumu muuttuu pikkuhiljaa arkiseksi ahertamiseksi.

Vakava valtiontaloudellinen tilanne vaatii ikäviäkin päätöksiä

Syksyllä tuli useaan otteeseen korostettua Suomen valtion vakavaa taloudellista tilannetta. Tämä tilanne ei ole muuttunut merkittävästi ja se lyö leimansa myös tulevaan kevääseen. Jos hallitusohjelman tavoite neljän miljardin euron säästöistä vuoteen 2019 mennessä ei täyty nykyisillä toimilla, hallitus voi joutua turvautumaan kokoluokaltaan satojen miljoonien lisäleikkauksiin. Jokainen ymmärtää, että tällöin kyse on säästöistä, jotka koskettaisivat jokaisen elämään tavalla tai toisella.

Valtiovarainministeriö on siis antanut merkkejä siitä, etteivät hallituksen säästötavoitteet välttämättä täyty. Yksi suurimmista syistä tähän on se, että kun neljästä miljardista päätetään monesta toimenpiteestä, niin muutaman sadan miljoonan euron virhearvio on mahdollinen. Myös Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Vanhanen sekä valtiovarainministeri Stubb ovat aiheesta antaneet lausuntoja.

Mahdollisista lisäsäästöistä neuvotellaan huhtikuussa hallituksen kehysriihessä. Siihen asti edetään jo suunniteltujen säästöjen eteenpäinviemisellä ja toteuttamisella. Jo yksin sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta on lisää säästöjä kevään aikana tiedossa. Kun tunnustaa sen tosiasian, että valtion talous on vakavassa kriisissä, säästöt ovat ymmärrettävissä. Toivon ymmärrystä ja kriisitietoisuutta myös tukijoiltani: jokainen säästöpäätös on vaikea ja päätetty tietäen, että lopulta kyseessä on aina kansalainen eli siis ihminen, joka arjessaan tämän tuntee.

Päivystysuudistus nytkähti eteenpäin

Reformiministeriryhmä linjasi torstaina 4.2. hallitusohjelman ja hallituksen marraskuussa tekemien linjausten mukaisesti, että sairaalaverkkoa ja yhteispäivystyspalveluita uudistetaan. Vaativin erikoisalapäivystys keskitettäisiin 12 sairaalaan. Lähipalvelut turvattaisiin ja niitä tarjottaisiin jatkossa monin eri tavoin. Myös kiireellistä hoitoa saisi lähipalveluna esimerkiksi omasta terveyskeskuksesta.

Uudistuksen tavoitteena on varmistaa palvelujen yhdenvertainen saatavuus, riittävä osaaminen hoitavassa yksikössä ja asiakas- ja potilasturvallisuus sekä hillitä kustannusten kasvua. Lisäksi tavoitteena on, että ihmiset pääsevät nykyistä helpommin kiireelliseen hoitoon.

Erityistä uudistuksessa on se, että kaikkein pienimmissä sairaaloissa sekä joissain terveyskeskuksissa tarjottaisiin ympärivuorokautista kiireellistä hoitoa, mikäli välimatka isomman sairaalan päivystykseen olisi muuten liian pitkä. Näin pystytään parhaiten turvaamaan koko väestölle kiireellinen hoito asuinpaikasta riippumatta!

Keskustan eduskuntaryhmä valitsi työvaliokunnan

Keskustan eduskuntaryhmä valitsi ryhmän työvaliokunnan viisi jäsentä. Keskustan eduskuntaryhmän työvaliokuntaan valittiin seuraavat kansanedustajat: Hannakaisa Heikkinen Pohjois-Savosta, Hanna Kosonen Etelä-Karjalasta, Antti Kurvinen Etelä-Pohjanmaalta, Arto Pirttilahti Pirkanmaalta ja Eerikki Viljanen Uudeltamaalta.

Kalenteriin tulee siis yksi, kylläkin erittäin miellyttävä, merkintä lisää viikoittain. Pidän tehtävää arvokkaana, sillä työvaliokunta mm. valmistelee esitykset eduskuntaryhmälle.

Lisäksi ryhmään piiskureiksi valittiin uudelleen kansanedustajat Jari Leppä ja Timo Korhonen. Piiskureiden tehtävänä on valvoa oman ryhmän kansanedustajien valtiopäivätoimia. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että piiskurit huolehtivat oman ryhmän parhaimman asiantuntemuksen läsnäolosta täysistunnossa kulloisenkin asian kohdalla. Taloudenhoitajana ryhmän sisältä jatkaa kansanedustaja Mika Lintilä.

Eduskunta-avustajanani toimii kevään ajan Julia

Eduskunta-avustajani Sara lähti vaihto-opiskelijaksi Yhdysvaltoihin kevään ajaksi ja häntä sijaistaa Julia Koskinen. Julia toimii myös Annika Saarikon avustajana jakaen työaikaansa meille molemmille. Sara palaa takaisin tehtäviinsä toukokuun lopulla.

Julia on koulutukseltaan valtiotieteiden kandidaatti ja röntgenhoitaja. Aiemmin 32-vuotias Julia on toiminut Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä röntgenhoitajana sekä sovellusasiantuntijana. Julialla on pitkä historia keskustalaisuudesta; hän liittyi Keskustanuoriin 17-vuotiaana ja on toiminut muun muassa Varsinais-Suomen Keskustanuorten puheenjohtajana ja Liedon Keskustan toiminnassa niin kunnanvaltuutettuna kuin kirkkovaltuuston ja –neuvoston jäsenenä. Nyt Julia asuu perheineen, aviomies ja kolme lasta, Espoossa.

Julia työskentelee eduskunnassa ja on tavoitettavissa niin puhelimitse (0504623368) kuin sähköpostitse julia.koskinen@eduskunta.fi .

Väylät kuntoon, korjausvelka maksuun

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin tänään esittämillä 600 miljoonan euron hankkeilla voidaan uskottavasti lyhentää korjausvelkaa ja estää kallis lasku suomalaisille veronmaksajille. Kokonaisuus tasapainottaa Suomen alueellista kehitystä. Teitä ja muita väyliä aletaan vihdoin laittaa kuntoon koko maassa. Varsinkin teiden osalta painopistettä siirretään perustienpitoon ja alempiasteisiin teihin. Tämä mahdollistaa osaltaan sen, että työllistävä, monenlaiseen yrittäjyyteen perustuva luonnonvara- ja biotalous voi edetä.

Savossakin on syytä hymyyn. Muun muassa Jännevirran siltaan uusitaan 45 miljoonalla eurolla ja Pohjois- ja Etelä-Savojen ja Pohjois-Karjalan sorateitä kunnostetaan yhteensä 6 miljoonalla eurolla. Lisäksi Kiuruveden ja Kiteen raakapuuterminaaleja kunnostetaan ja Hammaslahden raakapuulastauspaikkaa korjataan.

Paremmassa kunnossa olevilla väylillä on monenlaisia myönteisiä vaikutuksia. Tiestön kunto on niin liikenneturvakysymys kuin elinkeinoelämän kannalta välttämätöntä, kunnossa olevat väylät laskevat ylläpitokustannuksia sekä väylien kunnossapito ja säännöllinen huolto tulevat edullisemmaksi kuin iso perusparannus. Liikenneviraston saama erittäin runsas palaute (yht. 666 kpl) kertoo karusti, että Suomen väylät vaativat remonttia. Nyt tähän tartutaan toden teolla!

Lopuksi

Päivä pitenee jo täällä etelässä, Helsingissä paistoi aurinko kauniisti eilen. Haastavat ajat vaativat politiikalta paljon. Mielen ei saa kuitenkaan täyttää synkkyys. Pidetään siis mieli valoisana, otetaan energiaa päivä päivältä lisääntyvästä valosta.

Säästöt ja muut ikävät päätökset sietää, kun suuri kuva pysyy ajatusten johtotähtenä. Kunnossa oleva Suomi on mahdollisuuksien maa. Kun valtio tervehtyy, voi joka ikinen kansalainen paremmin. Tie ei ole helppo ja kivuton kuljettavaksi. Kuitenkin tavoitteen ollessa selkeä ja yhteinen, matkaa on hivenen helpompi kulkea.

Tästäkin selvitään, totean kuin kollegani Kaikkosen on usein tapana todeta. Aurinkoista helmikuuta kaikille!