Viikkokirje 51/2018

Perjantaina 21.12

 

Tässä viikkokirjeessäni palaan vielä vuoden viimeisen istuntoviikon asioihin ja tunnelmiin.

 

Budjettiviikko

Eduskunta käsitteli koko viikon valtion vuoden 2019 talousarviota. Käsittely alkoi maanantaina yleiskeskustelulla, jossa käytettiin yli 200 puheenvuoroa. Tämän jälkeen oli vuorossa hallinnonalakohtainen käsittely.

Budjettiviikko on eduskunnassa aina työntäyteinen. Istunnot venyivät usein aamuyön puolelle

Yleiskeskustelussa puhuin talouden myönteisetä käänteestä, jonka ansiosta olemme voineet parin viime vuoden ajan katsoa aikaisempaa luottavaisemmin tulevaisuuteen. Saimme myös vielä näin joulun alla tiedon, että ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen Suomi maksaa velkaansa pois. Velkaa lyhennetään liki miljardilla eurolla. Valtiovarainministeriö julkaisi kuitenkin talousennusteensa, joka ennustaa talouskasvun hidastuvan. Talous siis kasvaa edelleen, mutta kasvu hidastuu lähemmäksi normaalia kasvuvauhtia. Ikäsidonnaiset menot kasvavat, mikä synnyttää epätasapainoa julkisen talouden menojen ja tulojen välille. Tämä tarkoittaa, että Suomi tarvitsee jatkossakin vastuullista politiikkaa talouden, työllisyyden ja palveluiden hoidossa. Tämä tilanne edellyttää koko maan voimavarojen huomioimista ja mukaan ottoa. Talouskasvu on ollut hyvää jokaisessa Suomen maakunnassa, tuon kehityksen jatkumista on syytä kaikin tavoin tukea. Pelkästä menestyvästä pääkaupunkiseudusta ei ole pitämään myönteistä taloudellista kehitystä yllä. Suomi voi hyvin silloin, kun se elää koko voimallaan.

Nostin esiin myös tuoreet väestöennusteet ja niiden vakavan viestin. Syntyvyyden vähenemisessä ei ole kyse vain perhepolitiikasta, vaan mitä suurimmassa määrin myös talouspolitiikasta. Kaiken elinvoiman ja taloudellisen toimeliasuuden tae on terve väestökehitys. Siksi perhepoliittiset kysymykset on nostettava poliittisen prioriteettilistan kärkeen yhteiseksi asiaksi. Tarvitsemme myös ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan esteiden purkua. Meidän on myös pystyttävä työllistämään paremmin Suomeen tulleet ulkomaiset opiskelijat.

Äänestysten jälkeen hyväksyimme lopulta talousarvion vuodelle 2019.

 

Hallituksen työllisyystavoite täyttyi

Hallitus linjasi kautensa alussa tavoitteekseen nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin. Tavoitetta pidettiin epärealistisena ja sille jopa naureskeltiin. Nyt se on kuitenkin totta. Työllisyysasteen trendi on noussut 72 prosenttiin ja 115 000 uutta ihmistä on saanut tämän kauden aikana töitä Kiitos kuuluu kaikille niille yrittäjille, jotka ovat näkymien valostuessa palkanneet uusia työntekijöitä.

Poliittiset vastustajamme yrittävät väittää ettei toteutetulla työllisyys-, talous- ja veropolitiikalla olisi ollut väliä. Samat tahot olivat itse hallitusvastuussa viime kaudella, jolloin tuli yli 100 000 työtöntä lisää.

Pohjois-Savon työllisyyskatsauksen mukaan työttömien osuus työvoimasta on nyt 9,7 %, mikä on 1,2 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuosi sitten.. Maakunnassa oli marraskuun lopussa 10 814 työtöntä työnhakijaa. Edellisen kerran marraskuun työttömien määrä on ollut näin alhainen vuonna 2007. Pitkäaikaistyöttömien määrä on puolestaan laskenut vuoden 2012 tasolle.

 

Eduskuntapuolueet sopuun ilmastotavoitteista

Pääministeri Sipilä kutsui marraskuussa tuoreen ilmastoraportin julkistuksen jälkeen eduskuntapuolueet yhteiseen tapaamiseen ilmastopolitiikkaan liittyen. Tapaamisessa sovittiin, että puolueet valmistelevat yhdessä ilmastolinjauksen asunto-, energia-, ja ympäristöministeri Tiilikaisen johdolla. Eilen torstaina puolueet päättivät työryhmän valmisteluiden pohjalta yhteisistä ilmastolinjauksista. Mukana linjauksista päättämässä oli eduskuntapuolueista Keskusta, Kokoomus, SDP, Sininen tulevaisuus, Vihreät, Vasemmistoliitto, RKP ja Kristillisdemokraatit.

Nuo kolmetoista linjausta ilmastopolitiikan vahvistamiseksi on luettavissa Valtioneuvoston tiedotteesta https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/kahdeksan-eduskuntapuoluetta-paatti-yhteisista-ilmastopolitiikan-tavoitteista

 

Joulukirkot ja joululaulut puhuttavat

Näin joulun alla on taas virinnyt jokavuotinen keskustelu koulujen joulujuhlista ja joulukirkoista. Asia keskustelutti myös eduskunnan kyselytunnilla torstaina.

Lasten on tärkeä tuntea kristillisiä jouluperinteitä – heidänkin, jotka eivät itse kirkkoon kuulu. Kyse on sivistyksestä ja kulttuurisesta ymmärryksestä. Ei ole väärin tuoda ilmi sitä, minkä vuoksi joulua pohjimmiltaan vietetään. Uskonnonvapauteen kuuluu vapaus harjoittaa uskontoa ja tuoda sitä esille. Samalla uskonnonvapauteen kuuluu se, että ketään ei omantuntonsa vastaisesti saa velvoittaa osallistumaan uskonnon harjoittamiseen. Yksittäinen joululaulu tai koulujen joulujuhlan joulukuvaelma ei ole kuitenkaan uskonnon harjoittamista.

Opetusasioista vastaava ministeri Grahn-Laasonen muistutti kuitenkin viisaasti kouluja ja seurakuntia pelisäännöistä: Joulukirkoista ja muista uskonnollisista tilaisuuksista tulee kertoa huoltajille ajoissa ja on huolehdittava, että tarjolla on muukin vaihtoehto niin, ettei lapsille synny ulkopuolisuuden kokemuksia.

 

Eduskunta hiljenee joulun viettoon

Perjantaina oli vuorossa puhemies Risikon tarjoamat perinteisesti joulukahvit. Tilaisuudessa esiintyi myös Sibelius-lukion kamarikuoro.

 

Eduskunta jäi perjantaina lyhyelle istuntotauolle. Palaamme työn pariin kuitenkin jo heti loppiaisen jälkeen, jolloin alkaa viimeiset työntahtiset viikot ennen tulevia eduskuntavaaleja ja maaliskuussa alkavaa vaalitaukoa.

 

Rauhallista joulua sinulle ja läheisillesi toivottaen,

Hannakaisa

 

 

 

Laadin istuntokaudella joka perjantai viikkokirjeen eduskuntaviikon tapahtumista. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta sen voi saada halutessaan myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, lähetä viestiä avustajalleni (annu.saukko(at) eduskunta.fi), niin lisäämme sinut postituslistalle.

Eduskuntatyötäni voi seurata kotisivujeni www.hannakaisaheikkinen.fi.  lisäksi myös Twitterissä, jossa olen tunnuksella  @HannakaisaHeikk, sekä Facebookissa, jossa sivuni löytyvät osoitteesta www.facebook.com/hannakaisaheikkinen/