Viikkokirje 50/2016

Tällä kertaa viikkokirjeen aiheina ovat muun muassa sikarutto, Vaasan keskussairaala sekä valtion talousarvio.

Perustulokokeilu-työryhmän raportti julkaistiin

Perustulokokeilua selvittänyt tutkimusryhmä esittää perustulokokeilun toteuttamista useammassa vaiheessa. Ryhmän mukaan tämä on luotettavin tapa lisätä tietoa perustulosta. Näin on myös mahdollista kehittää koeasetelmia ja tuottaa tietoa suomalaisen sosiaaliturvan kehittämiseksi vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.

Perustulokokeilua selvittänyt tutkimusryhmä luovutti loppuraporttinsa 16. joulukuuta sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle. Tutkimusryhmä ei enää määrittele loppuraportissaan tammikuussa 2017 alkavan perustulokokeilun toteuttamistapaa, sillä tämän kokeilun koeasetelma on jo tehty. Maaliskuussa 2016 antamassaan väliraportissa tutkimusryhmä selvitti erilaisia perustulomalleja ja koeasetelmia sekä ennakoi niiden vaikutuksia ja kustannuksia. Ryhmä keskittyy loppuraportissaan esittelemään jatkotutkimusten toteuttamisvaihtoehtoja.

Ensimmäisessä vaiheessa kokeiluun osallistuu 2 000 Kelan työttömyysetuuksia saavaa 25−58-vuotiasta henkilöä. Tutkimusryhmä suosittelee, että vuonna 2018 kokeilun otoskokoa kasvatetaan ja mukaan otetaan työttömien lisäksi muita pienituloisia. Myös nuorten, alle 25-vuotiaiden mukaan ottamista on harkittava.

Lopullinen koeasetelma on aina kompromissien tulos. Olemassa oleva lainsäädäntö sallii varsin vähän vapauksia, jos kokeilussa pyritään vaikuttamaan merkittävällä tavalla ihmisten elämään. Lainsäädäntömuutosten ohella kokeilubudjetilla on myös ratkaiseva merkitys. Perustulon jatkokokeiluun tulisikin varata riittävän suuri budjetti. Tutkijaryhmä suosittaa kokeiluiden sarjaa, jossa laajemmalle koejoukolle kokeiltaisiin erilaisia perustulomalleja ja niihin soviteltuja erilaisia veromalleja.

Sikarutto uhkaa levitä Suomeen

Viimeisen kahden vuoden aikana afrikkalainen sikarutto on levinnyt koko Baltiaan ja laajoille alueille Venäjällä. Tauti tarttuu erittäin herkästi sikoihin ja on tappava, mutta ei ole ihmiselle vaarallinen. Se leviää sekä tuotantosioissa että luonnonvaraisissa villisioissa. Itärajan ylittävät villisiat ovat
potentiaalinen ASF-uhka. Jos sikarutto leviää Suomeen, aiheuttaa se arvioilta 100 miljoonan euron vahingot ja tyssää orastavan sianlihan viennin Kiinaan.

Tauti tarttuu suoraan siasta toiseen. Välillisesti se tarttuu myös lihasta ja lihatuotteista sekä ruokatähteistä. Koska se on levinnyt laajalle villisioissa Baltiassa, erityinen tautiriski on villisian metsästys, villisian liha ja villisian metsästysmuistot. Tauti leviää myös ajoneuvojen välityksellä. Myös maastossa kulkevat metsästyskoirat, jotka ovat olleet kosketuksissa kuolleisiin eläimiin, ovat tehokaita levittäjiä. Nyt olisi ensiarvoisen tärkeää lopettaa metsästysretket Baltiaan ja muille riskialueille ja myös huolehtia, että muu matkustus (työn tai vapaa-ajan merkeissä) täyttää turvamääräykset.

Toimenpiteisiin taudin leviämisen ehkäisemiseksi on jo ryhdytty. Evira toimittanut julisteita terminaaleihin joilla pyritään kertomaan matkustajille taudista ja sen leviämisestä. Evira on myös toteuttanut tehostettua valvontaa satamissa, jota jatketaan myös keväällä. Metsästäjille Evira maksaa villisikojen ASF-näytteestä 40 euron palkkion. Metsästäjä voi valita vaihtoehtoisesti ”palkkiona” maksuttoman trikiinitutkimuksen.

Jatkossa myös ulkoilevien sikojen ja villisikojen tarhausvaatimuksia tiukennetaan Itä-Suomessa siten, että eläimet on joko laitettava sisälle tai rakennettava tupla-aitaus. Sama määräys on olemassa myös Virossa. Muutoksista aiheutuvien kustannusten korvaamista selvitetään. Esimerkiksi 100km aitausvyöhyke itärajasta on harkinnassa. Ministeri Tiilikainen tulee kutsumaan rajaliikenteen parissa toimivat tahot koolle pyöreän pöydän keskusteluun, jossa käydään läpi taudin riski Suomelle ja se miten eri tahojen olisi hyvä asiassa toimia.

Päivystys jatkuu Vaasan keskussairaalassa

Vaasan keskussairaalassa potilaiden hoitoon ei ole tulossa merkittäviä muutoksia. Niin eduskunnassa kuin julkisuudessakin on osin annettu ymmärtää päinvastaista. Väitteet eivät pidä paikkansa.

Vaasan keskussairaalassa on tällä hetkellä 10:n erikoisalan ympärivuorokautinen päivystys. Tämä jatkuu myös eduskunnan käsittelemän lakimuutoksen jälkeen, jos sairaanhoitopiiri tai jatkossa maakunta ei tee muita päätöksiä. Päätösvalta on siis Vaasan alueella, eikä lakimuutos aiheuta tähän muutoksia.

Erityisen vaativaa hoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan jo tällä hetkellä pääosin joko Seinäjoella tai yliopistosairaaloissa. Kyse on potilaista, joiden hoitoa on Suomessa vain muutamassa tai jopa vain yhdessä yliopistosairaalassa. Hoitopaikasta
riippumatta potilaalle kuuluu Suomen lain mukaan turvata hoito omalla äidinkielellä.

Suomen kuntoon laittaminen etenee

Eduskunta aloitti vuoden 2017 budjetin käsittelyn. Budjetin tavoitteena on tukea Suomen talouden elpymistä ja työllisyyden parantumista. Vain siten voidaan turvata julkiset palvelut ja sosiaaliturvan rahoitus, jotta heikoimmista pystytään pitämään huolta myös tulevaisuudessa. Budjettikäsittelyn alkajaisiksi Suomi-neito sai parhaan mahdollisen lahjan: toivon. Tuo lahja tuli Suomen Pankin ennusteen muodossa, joka lupasi ensi vuodelle 1,6% ja kahdelle sitä seuraavalle vuodelle 1,2% kasvua! Suomen talous alkaa elpyä! Voi, kuinka onnelliseksi tuo ennuste tekikään minut! Valittu hallitusohjelma kipeine ratkaisuneen tuottaa toivottua tulosta ja Suomi saadaan kuntoon!

Suomen tulojen ja menojen arvioitu loppusumma on 55,5 miljardia euroa, mikä on hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurimmat menoerät liittyvät sosiaaliturvaan ja opetukseen. Eniten veroja kerätään arvonlisäverolla ja tuloverolla. Verotuotot eivät kuitenkaan riitä kattamaan kaikkia valtion menoja ja siksi osa menoista joudutaan kattamaan velalla (5,6 miljardia euroa).

Velkaantuminen taitetaan vaalikauden loppuun mennessä, ja velaksi eläminen lopetetaan vuonna 2021. Tästä syystä budjetti sisältää kipeitä säästöjä, jotka ovat saaneet osakseen myös ankaraa arvostelua.

Keskusta on luvannut laittaa Suomen kuntoon ja työ etenee. Hallitus on sitoutunut säästöihin ja rakenteellisiin uudistuksiin, jolla julkisen talouden 10 miljardin euron kestävyysvaje katetaan. Säästöpäätöksiä on tehty 4 miljardin euron edestä ja loput 6 miljardia tulee julkista taloutta vahvistavien ja työllisyyttä lisäävien rakenneuudistusten myötä. Sote-uudistuksella tavoitellaan noin 3 miljardin euron säästöjä. Verotuksen painopistettä siirretään työn ja
yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaveroihin.

Ensi vuonna palkan ja eläkkeiden verotus kevenee kaikissa tuloluokissa. Yrittäjyyden edellytyksiä parannetaan monin eri tavoin. Keskustan ajama yrittäjävähennys on nyt toteutettu. Maksuperusteinen arvonlisävero merkitsee sitä, että yrittäjien
ei enää tarvitse maksuja odotellessa lainata valtiolle.

Perintö- ja lahjaverotusta kevennetään kautta linjan ja näin helpotetaan sukupolvenvaihdoksia. Kotitalousvähennystä kasvatetaan. Vastaavasti mm. vuosittain maksettava ajoneuvovero nousee ja uudesta autosta maksettava autovero alenee. Myös bensiinin, dieselpolttoaineen ja tupakan vero nousee. Lisäksi esimerkiksi opintorahan taso laskee, ansiosidonnaisen enimmäiskesto lyhenee ja monia etuuksien leikattiin 0,85 prosenttiyksikköä.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta teki talousarvioon määrärahamuutoksia noin 40 miljoonaa eurolla. Ne suunnattiin mm. syrjäytymisen ehkäisyyn, varhaiskasvatuksen ja opetuksen laadun vahvistamiseen, maaseudun elinkeinojen kehittämiseen, viennin ja matkailun edistämiseen, METSO-ohjelmaan, liikenneturvallisuutta edistäviin hankkeisiin ja terveydenhuollon tutkimukseen.

Eduskunnan on tarkoitus hyväksyä valtion talousarvion 2017 lopullisesti keskiviikkona 21. joulukuuta.

Valiokuntien työskentely on ohi tältä vuodelta

Istuntokautta on vielä kolme päivää jäljellä ennen joululomaa ja istuntotaukoa. Tällä kaudella olemme tehneet valtavasti työtä erityisesti sosiaali- ja terveysvaliokunnassa jossa olemme tehneet yhteensä 44 mietintöä ja 11 lausuntoa. Isot lukemat johtuvat etenkin etenevästä sote-uudistuksesta joka tulee
työllistämään valiokuntaa jatkossakin.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa olemme tehneet yhteensä 14 mietintöä ja sielläkin 11 lausuntoa joka ei myöskään mikään pieni määrä ole. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan työskentelyssä on näkynyt kilpailukykysopimus ja siihen liittyvät lakimuutokset.

Hyvää viikonloppua ja rauhaisaa joulun odotusta!
Hannakaisa

Kirjoitan perjantaisin lyhyen kirjeen kuluneen viikon tapahtumista eduskunnassa. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta kirjeen voi saada myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, ilmoita osoitteesi eduskunta-avustajalleni Anniina Sippolalle (anniina.sippola[at]eduskunta.fi), niin hän lisää sinut postituslistalle.