Viikkokirje 5/2019

perjantaina 1. helmikuuta

 

Tämän viikon keskusteluilmapiiriä on leimannut vanhustenhoidon kysymykset. Ne ovat myös tämän viikkokirjeen pääaiheena.

 

Vanhustenhoidon tila

Vanhustenhoito on keskusteluttanut runsaasti viime päivinä niin lehtien palstalla kuin täällä eduskunnassakin. Eilinen eduskunnan kyselytunti käytettiin kokonaan vanhustenhoidon kysymyksiin. Julkisuuteen on noussut erittäin tuomittavia yksityiskohtia etenkin joidenkin yksityisten hoivayritysten todellisuudesta. Ei ole hyväksyttävää, että yksityinen voitontavoittelu menee hyvän hoidon ja eettisen toiminnan edelle.  Ei myöskään ole hyväksyttävää, että voitontavoittelun nimissä esimerkiksi henkilöstömäärä pidetään niin pienenä että kyse on jo vanhusten kaltoinkohtelussa.

Vanhustenhoidon tila ei ole mitenkään uusi, tämän tai edellisen hallituskauden aikana syntynyt ongelma. Vanhustenhoivan ongelmat ja haasteet ovat olleet tiedossa jo vuosikymmeniä. Aloitin itse gerontologisen sairaanhoitajan opinnot yli 20 vuotta sitten ja aihe keskustelutti jo silloin. Yksikään puolue ei voi nyt syytellä muita tai teeskennellä syytöntä. Olemme jokainen vuorollaan olleet hallitusvastuussa, päättäjän paikalla.

 

Keskusta kannattaa 0,7 hoitajamitoitusta lakiin

Puolueessani Keskustassa on otettu julkisuudessa olleet tapaukset vakavasti. Arvioimme tilannetta ja päädyimme esittämään 0.7 hoitajamitoitusta kirjattavaksi lakiin. Tämä tarkoittaa siis sitä, että henkilöstön vähimmäismitoitus vanhusten tehostetun palveluasumisen yksiköissä tulee olla vähintään 0,7 hoidettavaa kohden. Tämä linjaus tulee kirjata osaksi vanhuspalvelulakia.

Jokaisen vanhuksen pitää tuntea olonsa turvalliseksi viimeisessä kodissaan. Omaisten pitää voida luottaa siihen, että läheinen saa hyvää ja laadukasta hoivaa. Tutkimusten mukaan ympärivuorokautisen hoivan piirissä on entistä huonokuntoisempia vanhuksia. Osaavan henkilöstön riittävä määrä takaa parhaiten sen, että jokaisen asukkaan hyvinvoinnin varmistamiseen on riittävästi aikaa, ja henkilöstö jaksaa työssään.

Tällä hetkellä henkilöstömitoituksesta ei säädetä lain tasolla. Vanhuspalvelulakia täsmennetään terveydenhuollon laatusuosituksella, jonka mukaan henkilöstömitoituksen tulisi olla tehostetussa palveluasumisessa 0,5 hoidettavaa kohti. Laatusuositus on sinänsä vienyt asiaa oikeaan suuntaan, mutta se ei riitä. Siksi tarvitaan kirjaus lakiin.

THL:n viimeisimpien tietojen mukaan toteutunut mitoitus on ollut keskimäärin yksityisissä hoitolaitoksissa 0,65 ja julkisissa hoitolaitoksissa 0,64. Nämä luvut ovat kuitenkin vain keskiarvoja, mikä tarkoittaa että useissa yksiköissä mennään huomattavasti keskiarvon alle. Luvut perustuvat toimijoiden omiin ilmoituksiin.

0,7 hoitajamitoituksella ja sen lakiin kirjaamisella on eduskunnassa laaja kannatus Kokoomusta lukuunottamatta. Valtiovarainministeri, Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kiirehti jo ilmoittamaan ettei desimaalit ratkaise vanhustenhoidon laatua. Nämä desimaalit näkyvät kuitenkin ihan konkreettisesti lisätyöntekijöinä, siksi niitä ei pidä vähätellä. Liian pienten desimaalien jälkiä olemme joutuneet todistamaan esimerkiksi julkisuudessa olleen Esperi Caren tapauksessa.

 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus tarvitaan myös vanhustenhoidon vuoksi

Oppositio näyttää haluavan estää sote-uudistuksen läpiviemisen nyt vanhustenhoidon vuoksi. Tämä on erikoista ajattelua. Uudistus tarvitaan nimenomaan siksi, jotta suomalainen yhteiskunta kykenisi vastaamaan voimakkaan ikääntymisen aiheuttamiin haasteisiin. Juuri nykyinen soten epävarmuus on mahdollistanut näille ”pörriäisille” voimakkaita kasvun mahdollisuuksia. Moni kunta kipuilee kykynsä kanssa järjestää hoivapalveluita ikääntyvälle väestölleen ja on päätynyt ulkoistamaan palvelunsa.

Sote-uudistus ja vastuun siirto kunnilta maakunnille tarjoaa maakunnille mahdollisuuden katsoa laajemmasta katsantokannasta missä määrin palveluita on tarpeen ulkoistaa tai tuottaa niitä itse. Maakunnilla on isoina yksiköinä myös parempi hankintaosaaminen ja kyky valvoa palveluntuottajia.

Sote-uudistuksen myötä kilpailutus vähenee, kun maakunta määrittää kriteeit palveluntuottajille. Sote-uudistuksen on määrä tuoda myös valinnanvapaus, joka tarkoittaa, että asiakas saa valita hyväksytyistä palveluntuottajista itselleen parhaimman esimerkiksi asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin muodossa. Tämä pakottaa palveluiden tarjoajat kilpailemaan laadulla.

Yksityinen hoiva ei myöskään automaattisesti tarkoita huonoa hoivaa eikä julkinen hoiva hyvää hoivaa. Huonoja ja hyviä palveluntarjoajia on molemmissa.

 

Infra oy

Keskustan tavoite Infra Oy:sta toteutuu tällä kaudella. Raideliikenteen kehittämiseksi ja suurten raideliikenneinvestointien toteuttamiseksi hallitus on päättänyt perustaa valtion kokonaan omistaman osakeyhtiön, jonka avulla raideliikennettä aletaan kehittää kolmeen suuntaan: Pohjoiseen, länteen ja itään. Kysymys on miljardien eurojen hankkeesta. Koko Suomelle tärkeä päärata saadaan liikkeelle heti, seuraavana Turku ja Itärata heti, kun maakuntakaavat ovat valmiina. Tämä vapauttaa isoista hankkeista perustienpitoon rahaa.

Hyvät junayhteydet pitävät koko Suomen elinvoimaisena ja tekevät kotimaan matkustamisesta entistä helpompaa.

Keskusta esitti Infra Oy-mallia jo viime kaudella ja vuoden 2015 eduskuntavaaliohjelmassa väylärahoituksen uudistamiseksi.

 

 

Keskustan perhepaketti

Julkaisimme eilen Keskustan ylisukupolvisen perhepoliittisen ohjelman, joka sisältää linjauksia perhepolitiikkaan liittyen.

Keskustan tärkeimmät tavoitteet perhevapaauudistukselle ovat perheiden valinnanvapaus ja lapsen oikeus yhteiseen aikaan molempien vanhempien kanssa. Mallin on mielestämme joustettava perheiden erilaisten elämäntilanteiden mukaan. Haluamme myös, että uudistus olisi perheiden näkökulmasta aito parannus, ei heikennys nykytilaan verrattuna. Perhevapaauudistuksella tulisi antaa signaali siitä, että perheitä ja heidän kykyä tehdä oman perheensä näkökulmasta oikeita ratkaisuja, arvostetaan.

Keskusta puolustaa jatkossakin kotihoidon tukea yhtenä perheiden valinnanmahdollisuutena. Puolue haluaa, että oikeus siihen turvataan kolmeen ikävuoteen saakka. Keskustan perhepoliittinen ohjelma listaa tavoitteita koko elinkaarelle muksuista mummoihin. Ohjelma ottaa kantaa siihen, miten perheellistymistä ja parisuhdetta voidaan tukea, miten vältetään nuorten syrjäytymistä ja miten elämän viimeiset vuodet tulee hoitaa

 

Koko linjaus on luettavissa tästä:  https://www.keskusta.fi/Suomeksi/Ohjelmia-ja-politiikkaa/Muita-ohjelmia-ja-linjauksia/Tulevaisuus-tehdaan-kodeissa–Keskustan-perhelinjaus

 

 

 

Huomenna lauantaina osallistun ensin Keskustan vaalistarttiin Tennispalatsissa ja sen jälkeen puolueen vaaliristeilylle. Maanantaina 4.2. klo 18 olen tavattavissa Keskustan riista- ja eräillassa Ravintola Old Foxissa. Tilaisuudessa on läsnä myös maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

 

 

 

Mukavaa viikonloppua toivottaen,

Hannakaisa