Viikkokirje 49/2016

Tällä kertaa viikkokirjeen aiheina ovat muun muassa yksinhuoltajaisien asema, maatalousyrittäjien hyvinvointi ja perustulo.

Perustulokokeilu etenee
Annoimme sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokouksessa perustulokokeilua koskevasta hallituksen esityksestä myönteisen mietinnön perjantaina. Kokeilulla haetaan vastausta siihen, edistääkö perustulo työllistymistä. Kokeilun toteuttamisesta vastaa Kansaneläkelaitos.

Perustulokokeilu toteutetaan vuosina 2017 ja 2018. Kokeiluryhmä, yhteensä 2000 henkilöä, valitaan satunnaisotannalla työmarkkinatukea tai työttömyysturvan peruspäivärahaa saavista. Kokeiluun valituille maksetaan kokeilun aikana perustuloa 560 euroa kuukaudessa. Perustulo on saajalleen verovapaata tuloa, eivätkä sen määrää vähennä perustulon saajan muut tulot.
Pidimme valiokunnassa merkittävänä, että perustulokokeilulla pyritään löytämään ratkaisuja sosiaaliturvan ja työtulojen yhteensovittamiseen ja siten alentamaan työllistymisen kynnystä ja poistamaan kannustinloukkuja. Perustulo verottomana ja työansioista riippumattomana etuutena luo huomattavan suuren taloudellisen kannusteen työllistyä.

Huomasimme valiokunnassa, ettei hallituksen esityksen perusteluissa lainkaan käsitellä perustulon vaikutusta kokeilussa mukana olevan henkilön sosiaaliturvaan. On välttämätöntä, että kokeilussa mukana olevalle tiedotetaan selkeästi perustulon mahdollisista vaikutuksista hänen sosiaaliturvaetuuksiinsa. Erityisen tärkeää on tiedottaa vaikutuksesta toimeentulotukeen.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että kokeilun vaikutuksia arvioidaan, ei vain työllistymistä kuvaavien määrällisten mittareiden vaan myös laadullisten, subjektiivista hyvinvointia kuvaavien mittareiden avulla. Laadullisella tutkimuksella voidaan muun muassa selvittää, synnyttääkö kokeilu kohderyhmään kuuluvien joukossa muuta kuin työhön ja taloudelliseen toimintaan liittyvää aktiivisuutta, lisääkö se heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa ja edesauttaako
se heidän autonomiansa voimistumista.

Yrittäjän arki on kohta kuin Kummeli-sketsi
Jos pk-yrittäjille tulee vielä lisää lupakorttivelvoitteita, käy kuin Kummeli-sketsin betonifirman omistajalle: ei
enää ehdi tehdä hommia, kun pitää vain suorittaa lupakorttikoulutuksia. Tämä repliikki hörähdytti nauruun salillisen yleisöä keskustan eduskuntaryhmän norminpurkajien järjestämässä seminaarissa eduskunnassa.

Hörähdyksistä huolimatta asia oli tuhtia. Keskustelussa todettiin, että useimmat lupa- ja pätevyyskortit eivät ole lailla säädettyjä vaan ne ovat toimialojen omaa itsesääntelyä niin turvallisuuteen kuin muihinkin pätevyyksiin liittyen.
On ymmärrettävä, että lainsäädännön normienpurku ja valtioneuvoston sekä eduskunnan toimet eivät yksin riitä. Tarvitaan toimia myös kunnilta, virastoilta ja kaupallisilta toimijoilta eli eri toimialoilta. Tarvitaan asenneilmapiirin muutos, jotta toimintaympäristöt kehittyvät sujuvampaan suuntaan. Prosessia on virtaviivaistettava.

Yhteenveto alustuksista ja keskusteluista oli, että korteista koettiin olleen myös hyötyä muun muassa turvallisuudessa, mutta järjestelmää voitaisiin sujuvoittaa. Korttien ylläpitäjät ovat tunnistaneet ongelman jo itsekin.
Seminaarissa oltiin yksimielisiä siitä, että turvallisuudesta ei voida tinkiä. Iloisia oltiin siitä, että laaja keskustelu on
nyt avattu ja lupa- ja pätevyyskorteista vastaavien on tartuttava toimeen yhteistyössä. Seminaari oli keskustan eduskuntaryhmän panos säätelyn sujuvoittamiseksi asiassa.

Seminaarissa ollut norminpurkua koordinoiva ministeri Anne Berner lupasi kuunnella ehdotuksia ja vaikuttaa siihen, että niiden kautta päästään eteenpäin järkevämpään lainsäädäntöön.

Katso Kummeli-sketsi Jankon Betonista, johon seminaarissa viitattiin: https://www.youtube.com/watch?v=v_S2JVaINO4

Peruskoulun jälkeen pitää päästä vielä oppiin
SAK on ehdottanut, että oppivelvollisuusikä nostettaisiin, jotta kaikki saisivat ammattiin ja työhön riittävän koulutuksen. Yhä useampaan työhön tarvitaan enemmän koulutusta. Siksi meidän pitää tukea nuoria hakeutumaan kouluihin ja oppilaitoksiin myös peruskoulun jälkeen.

Oppivelvollisuuden nosto ei ole ainoa vaihtoehto vaan sen lisäksi tulee selvittää myös muut mahdollisuudet, kuten ohjauksen tehostaminen ja varhainen puuttuminen syrjäytymiseen. Toisen asteen koulutuksen monimuotoisuuden vuoksi jokaiselle pitäisi löytyä oma paikka koulutuksesta ja sitä kautta yhteiskunnassa.

Koulutuksen saavutettavuus on yksi oleellisia keinoja ehkäistä syrjäytymistä. Tämä tarkoittaa, että jokaisen nuoren pitää löytää itselleen sopiva koulutus ja myös päästä siihen. Näitä asioita pitäisi käsitellä myös uudessa eriytymistä
pohtivan työryhmän työssä. Meillä ei ole varaa menettää nuoria yhteiskunnan ulkopuolelle.
Hallitus on nimittänyt sosiologi Juho Saaren vetämän työryhmän miettimään eriytymisen ehkäisyä. Suomessa on jopa 620 000 työikäistä ilman peruskoulutuksen jälkeistä koulutusta.

Maatalousyrittäjien työssäjaksamiseen satsataan
Sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi yksimielisesti esityksen maatalouden kriisipaketin lomitusosuudesta. Hallitus esittää, että vuonna 2017 pidettävässä lomituksessa sijaisapumaksuja, tuetun maksullisen lomituksen maksua sekä varallaolon tuntimaksua alennetaan.

Lomituspalvelujen hinnanalennusten kohdennus on mielestäni erittäin onnistunut ja tavoittaa laajimmin lomaoikeutetut. Tämä lomituspalvelujen hinnanalennus on tärkeä viesti maatalousyrittäjille siitä, että heidän työtään arvostetaan. On tärkeää, että säästöpaineista huolimatta tuemme maatalousyrittäjien työssäjaksamista ja
työhyvinvointia.

Koska esitys koskee vain vuotta 2017, pidän tärkeänä, että sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla oleva maatalouslomituksen kokonaisuudistus etenee ja saamme pysyvämmän ratkaisun lomituksen kestävään järjestämiseen.

Yksinhuoltajaisien asemaan merkittävä parannus
Käsittelimme tällä viikolla sosiaali- ja terveysvaliokunnassa avioliittolain liitännäislakeja. Niitä käsiteltäessä pidimme välttämättömänä korjata pitkään epäkohdaksi tiedetyn isiä
eriarvoistavan lain kohdan.

Valiokunnassa korjasimme sosiaaliturvassa olleen epäkohdan, joka on jättänyt tietyn ryhmän yksinhuoltajiksi päätyneistä vauvaikäisten lasten isistä ilman vanhempainrahaa. Kyse on isistä, jotka eivät ole asuneet tai olleet aviossa lapsen äidin kanssa missään vaiheessa. Se on ollut peruste tuen epäämiselle.

Vuosittain kymmenkunta isää saa vauvan heti syntymän jälkeen hoidettavakseen ilman että on ollut vakituista
suhdetta äitiin. Vaikka ei ole kysymys suuresta joukosta isiä, on jokainen tällainen tilanne taloudellisesti mahdoton ja vaikeuttaa merkittävällä tavalla pienestä vauvasta huolehtimista.

Uudistus on tärkeä ennen kaikkea lapsen näkökulmasta. Yksinhuoltajavanhempi ansaitsee kaiken saatavissa
olevan tuen, jotta lapsi saa parhaan mahdollisen alun elämälle. Uuden lain myötä lapsen biologinen isä on vauvaa kotona hoitaessaan aina oikeutettu niin vanhempain- kuin isyysvapaaseen normaaleine korvauksineen. Tämä on tärkeä
parannus.

Lakiuudistus tuo kaikki yksinhuoltajat sosiaaliturvan näkökulmasta samalle viivalle. Tällaisten epäkohtien tunnistaminen on tärkeää. Tämä myös osoittaa, kuinka vaikeaa lakien säätäminen on.

Perheitä on erilaisia, mutta perheet ovat samanarvoisia. Lainsäädännön muutostarpeita tulee arvioida myös
jatkossa niin, että perheiden erilaiset elämäntilanteet huomioitaisiin yhdenvertaisella tavalla. Perhe- etuusjärjestelmän muutostarpeiden selvittämiseen valiokunta esittää mietinnössä myös seuraavaa lausumaa: Sosiaali-
ja terveysvaliokunta edellyttää, että hallitus jatkaa sosiaali- ja terveysministeriössä tehdyn selvitystyön pohjalta erilaisten perheiden perhevapaajärjestelmän ja siihen liittyvän lainsäädännön kehittämistä, jotta perheiden erilaiset elämäntilanteet huomioitaisiin yhdenvertaisella tavalla.

Budjetin käsittelyä eduskunnassa
Ensi viikon keskiviikosta eteenpäin eduskunnassa käydään lähinnä budjetin palautekeskustelua. Jouluviikon keskiviikon täysistunnon jälkeen jäämme joululomalle ja istuntotauolle mutta sitä ennen on vielä paljon lakeja ja varsinkin
budjettiasioita läpikäytävänä.

Minut voi tavata tänä viikonloppuna seuraavasti: menen tänä iltana Keskustan Vesannon kunnallisjärjestön pikkujouluun, huomenna päivällä Sonkajärven keskustan tapahtumaan ja sunnuntaina Keskustan Kalajoen kunnallisjärjestön pikkujouluun.

Hyvää viikonloppua ja rauhaisaa joulun odotusta!

Hannakaisa

Kirjoitan perjantaisin lyhyen kirjeen kuluneen viikon tapahtumista eduskunnassa. Viikkokirje julkaistaan aina
kotisivuillani, mutta kirjeen voi saada myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, lähetä minulle viestiä (hannakaisa.heikkinen[at]eduskunta.fi),
niin lisään sinut postituslistalle.