Viikkokirje 48/2016

Tällä kertaa viikkokirjeen aiheina ovat muun muassa kehitysvammaisten ihmisoikeudet, uusi ilmastostrategia ja Suomen satavuotisjuhla.

Lauantaina vietetään Vammaisten päivää
Lauantaina vietetään kansainvälistä vammaisten päivää ja minulla on ilo olla puhumassa Vieremän kehitysvammaisten tukiyhdistyksen 40-vuotisjuhlassa. Kehitysvammaisten teemaviikon aihe, ihmisoikeudet, on tärkeä ja ajankohtainen. Meillä on vielä paljo työtä edessä kehitysvammaisten oikeuksien parantamisessa. Teemaviikon kannanotossaan Me Itse ry tuo esille tärkeän ja paljon puhuttaneen aiheen kehitysvammaisten oikeudesta ihmissuhteisiin. YK:n vammaisten ihmisten oikeuksien sopimus takaa, että vammaisilla on yhdenvertainen oikeus seurustella ja perustaa perhe. Me Itse ry:n mukaan yhä liian usein muut ihmiset puuttuvat kehitysvammaisten suhteisiin.

Muuttunut käsitys vammaisuudesta heijastuu vammaispolitiikkaan niin kansainvälisesti kuin Suomessakin. Modernissa vammaiskäsityksessä korostuu vammaisten henkilöiden yhdenvertainen oikeus perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. YK:n vammaissopimuksen tarkoituksena on taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet, edistää ja suojella näitä oikeuksia ja vapauksia sekä edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista. Syrjintäkielto sekä esteettömyys ja saavutettavuus ovat yleissopimuksen johtavia periaatteita.

Vammaissopimuksen toteutuminen punnitaan viime kädessä vammaisten ihmisten arjen sujumisessa ja sisällössä. Ja kaikki ihmiset tarvitsevat arkeen elämää voidakseen hyvin! Hyvä hoito ja huolenpito ovat välttämättömiä niitä tarvitseville, mutta ne eivät riitä vammaisten ihmisten täysipainoiseen hyvinvointiin. Jokaiselle vammaiselle ihmiselle on tärkeää mahdollisuus toteuttaa ja tehdä elämässä asioita omaehtoisesti, omien valintojen ja voimavarojen mukaan. Vammaisten henkilöiden elämässä osallisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen vaikuttavat niin asuminen, koulutus, työelämään osallistuminen tai muu mielekäs tekeminen kuin liikkuminen sekä näihin liittyvä tuki ja palvelut. Nämä kaikki on suunniteltava yksilöllisiä tarpeita ja toiveita kunnioittaen.

Maltilla eteenpäin
Poliitikkojen ja median välillä oleva jännite pitää suomalaisen kansanvallan terveellä pohjalla. Media valvoo vallanpitäjiä mutta kansanvaltaan kuuluu myös arviointi puolin ja toisin. Tosin pääministeri on myös instituutio, jonka esittämään arviointiin suhtaudutaan aina hyvin herkästi.

Viime päivien julkisessa keskustelussa on pohjimmiltaan kyse tästä jännitteestä. Pääministeri Juha Sipilä on myös itse todennut, että hän olisi voinut yhteydenpidossa Ylen suuntaan toimia toisin. Pääministerin itsekriittisyys on tervettä ja uuttakin suomalaisessa politiikassa.

Tilastokeskus julkaisi äskettäin turvallisuudesta alkaen listan asioista, joissa kohta satavuotias Suomi on maailman kärjessä. Toivottavasti nämä tiedot luovat osaltaan lisää uskoa tulevaisuuteen ja siihen, että tästäkin selvitään etenkin nyt, kun Suomen suunta on muuttumassa parempaan päin.

Maamme talous kasvaa vihdoin ja työttömyys alenee. Tämän myönteisen kehityksen voimistaminen kaikin tavoin on ykkösasia.

Toiseksi, sote- ja maakuntauudistusta on vietävä määrätietoisesti eteenpäin. Tärkeintä uudistuksessa on palvelujen tasa-arvoinen saatavuus koko maassa ja ennen muuta perusterveydenhuollon kuntoon laittaminen. Sote- ja maakuntauudistuksella on tuntuva merkitys sekä ihmisten hyvinvoinnin että talouden kannalta.

Sipilän asettama työryhmä eriarvoistumisen hillitsemiseksi on osoitus siitä, että Keskusta ja hallitus ottavat eriarvoistumisen uhan vakavasti. Sen torjumiseen tarvitaan kokonaan uusia ratkaisuja ja ennen muuta pidemmän aikavälin yhteinen näkemys.

Energia- ja ilmastopoliittinen keskustelu
Eduskunnassa käytiin keskiviikkona keskustelu kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030. Strategian esitteli keskustalainen elinkeinoministeri Olli Rehn, joka totesi strategian määrittävän päälinjat Suomen energiakäänteelle vuoteen 2030.

Tavoitteiden toteuttaminen on kestävä silta kokonaan päästöttömään ja hiilineutraaliin energiatalouteen Suomessa vuonna 2050. Strategia merkitsee ilmastonmuutoksen torjumisen lisäksi lisää työtä ja toimeentuloa koko Suomeen. Ne eurot, jotka maksamme tuontiöljystä, kivihiilestä ja maakaasusta jäävät jatkossa kotimaahan. Jokainen prosenttiyksikön vähennys öljyn tuonnissa parantaa Suomen kauppatasetta vähintään viisi prosenttia.

Aluetalouteen tuovat vauhtia esimerkiksi uudet biojalostamot ympäri Suomen. Samalla työllistetään ja synnytetään uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyvää osaamista, joista saamme tulevaisuuden vientituotteita.

Keskustan kansanedustajat muistuttivat eduskunnan istuntosalissa moneen kertaan mm. metsien hyvän hoidon vaikutuksesta siihen, että voimme kestävästi lisätä hakkuita ja samalla huolehtia luonnon monimuotoisuudesta.

Asian tiimoilta todettiin, että metsiä voi käyttää kestävästi. Metsien ”museointi” pelkällä suojelulla ei hyödytä mitään, kaikkein vähiten metsäluontoa ja metsätaloutta.

Erityisesti tavoite kivihiilestä luopumisesta vuoteen 2030 mennessä nousi keskustelussa esiin. Keskustan edustajat muistuttivat pääkaupunkiseudun vihreitä päättäjiä saamattomuudesta luopua fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Tarvittiin Keskusta tekemään laki, jolla kivihiili kielletään ja kivihiilikasa saadaan Helsingistä pois. Toisaalta niin kauan kuin yksikin kivihiililaiva seilaa Vihreiden hallitsemaan Helsinkiin, on järkevää käyttää kotimaista ja työllistävää turvetta. Tämän vastaansanomaton järkilinjan ovat jopa Vihreät hyväksyneet.

Keskustelussa opposition hyökkäykset jäivät laimeiksi, sillä hyvää on vaikea kritisoida. Strategiassa on monia opposition tavoitteita, joista oppositiopuolueet eivät kuitenkaan ole kyenneet tekemään päätöksiä. Energia- ja ilmastostrategia on sulka keskustan hattuun. Ohjelma osoittaa edelläkävijyyttä, kuten keskustan kansanedustaja Hanna Kosonen ryhmäpuheessa totesi

Useampi sotainvalidin puoliso pääsee jatkossa kuntoutukseen
Kuntoutukseen pääsevien sotainvalidien puolisoiden joukko kasvaa. Aiemmin kuntoutukseen on voitu hyväksyä ne sotainvalidien puolisot, joiden vahingoittunut tai sairastanut aviopuoliso on kuollut vuoden 1961 jälkeen. Nyt tuo rajaus poistuu. Lisäksi kuntoutukseen oikeuttavaa edesmenneen aviopuolison työkyvyttömyysastetta lasketaan 40 prosentista 30 prosenttiin.

Muutosten arvioidaan laajentavan kuntoutukseen oikeutettujen joukkoa noin 750-800 uudella hakijalla.

Sotainvalidien puolisoiden, leskien ja sotaleskien avokuntoutuksen enimmäishintaa korotetaan 30 eurolla nykyisestä 870 eurosta 900 euroon kuntoutettavaa kohti. Kotikuntoutuksena annettavan avokuntoutuksen enimmäishintaa korotetaan 45 eurolla nykyisestä 1305 eurosta 1350 euroon kuntoutettavaa kohti.

Laitoskuntoutuksen pituus on enintään kaksi viikkoa ja päiväkuntoutusjakson pituus enintään 15 päivää. Valtiokonttori valitsee kuntoutettavat hakemusten perusteella.

Suomen satavuotisjuhlat alkavat vuodenvaihteessa
Suomen täyttäessä ensi vuonna sata vuotta myös me kansanedustajat osallistumme tasavaltaisen ja demokraattisen maan juhlintaan. Vuoden vaihteessa eduskunnan kansalaisinfo on auki uudenvuodenaattona iltapäivällä ja eduskunnan edessä Helsingin Töölönlahdella myös eduskunta on mukana vuodenvaihteen juhlallisuuksissa.

Me kansanedustajat jalkaudumme juhlavuoden kunniaksi tammikuussa kouluihin ja kesällä päiväkoteihin. Kouluissa kerromme eduskuntatyöstä ja päiväkodeissa luemme lapsille. Olen sopinut jo muutaman vierailun eri kouluihin mutta laittakaa viestiä jos teidän koulustanne puuttuu vielä vierailija.

Eduskunnassa järjestetään juhlavuoden aikana myös useita seminaareja.

Eduskuntatalon remontti valmistuu itsenäisyyspäivään mennessä vuonna 2017. Lähikiinteistöissä pidetyistä kokous- ja työtiloista päästään eduskunnan päärakennukseen Helsingin Mannerheimintien varteen jälleen syksyllä 2017. Remontin valmistumisen jälkeen eduskuntatalo on jälleen avoinna myös vierailijaryhmille.

Hyvää viikonloppua ja juhlallista Itsenäisyyspäivää!

Hannakaisa

Kirjoitan perjantaisin lyhyen kirjeen kuluneen viikon tapahtumista eduskunnassa. Viikkokirje julkaistaan aina
kotisivuillani, mutta kirjeen voi saada myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, lähetä minulle viestiä (hannakaisa.heikkinen[at]eduskunta.fi),
niin lisään sinut postituslistalle.