Viikkokirje 47/2016

Tällä kertaa viikkokirjeen aiheina ovat muun muassa alkoholilain uudistaminen, eriarvoistuminen ja hallituksen julkaisema ilmasto- ja energiastrategia

Alkoholilain uudistus ei ole ongelmaton

Olin torstaiaamuna puhumassa MTV3:n Huomenta Suomessa alkoholilain uudistuksesta. Minua, ja monia muita sosiaali- ja terveysalaan orientoituneita päättäjiä huolestuttaa, että tekeillä oleva uudistus lisää alkoholin tuomia ongelmia ja kustannuksia yhteiskunnassa. Ravintoloiden toiminnan helpottaminen on mielestäni perusteltua mutta esitys siitä, että kaupasta saisi jatkossa väkevämpiä oluita, on huolestuttava. Erityisen huolissani olen limuviinoista sillä ne houkuttelevat nuoria ja saattavat lisätä alkoholin käyttöä heillä.

Vaikka lakiuudistuksessa on huomioitu voimakkaasti panimoteollisuuden toiveita, olen tyytyväinen siitä, että Suomessa alkoholiasioista päätetään Sosiaali- ja terveysministeriössä. Alkoholi ei ole kuin mikä tahansa teollisuuden tuote, vaan se aiheuttaa paljon murhetta ihmisille ja kustannuksia yhteiskunnalle. Uskon, että yhteiskunnan tehtävä on tukea ihmisten terveellisiä elämäntapoja ja lainsäädännöllä sekä verotuksella voidaan tätä tehdä. Alkoholilainsäädännön lisäksi hyviä esimerkkejä tästä on sokerivero sekä kuntien tarjoamat liikuntamahdollisuudet.

Eriytymisen ongelmaan on puututtava

Juho Saari kirjoittaa 23.11. YLEllä yhteiskunnan eriytymisestä, kun kaikilla ei enää ole mahdollisuutta ainakaan pitkäaikaiseen työelämään. Ihmisten eriarvoistuminen lisääntyy, jos yhä useampi joutuu pärjäämään viimesijaisilla tuilla pitkään. Hallitus on pyrkinyt vahvistamaan työpaikkojen syntymistä ja työllistymisen nousua, mutta se ei välttämättä riitä korjaamaan tilannetta. Keinot tuntuvat kuitenkin olevan vähissä.

Saari toteaa tekstissään myös, että ylijäämäinen valtiontalous on köyhän tärkein ystävä. Keskusta on laittamassa Suomea kuntoon juuri siksi, että meillä kaikilla, myös heikoimmassa asemassa olevilla olisi mahdollisuus hyvään elämään myös jatkossa. Jatkuva velkaantuminen veisi lopulta pohjan meidän taloudelta ja mahdollisuuden maksaa erilaisia tukia.

Kannatan lämpimästi Saaren ehdotusta komiteasta, jonka tehtävänä olisi miettiä ratkaisuja eriarvoistumisen ehkäisemiseen. Ihmisillä tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus hyvään elämään, eikä Suomella ole myöskään varaa antaa eriarvoistumisen jatkua. Tarvitsemme uusia avauksia, uusia tapoja rakentaa sosiaalipolitiikkaamme.

Terveyttä ja tekniikkaa- seminaari Kuopiossa

Perjantaina olin puhumassa Kuopiossa Savonia ammattikorkeakoulun juhlaseminaarissa. Puhuin tilaisuudessa muun muassa siitä, miten todellisen muutoksen Sote-uudistuksessa tekevät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, ministeriöissä ja eduskunnassa pähkäillään rakenteita, joihin nämä muutokset rakennetaan. Sote-uudistuksessa tavoiteltava integraatio sosiaali- ja terveyspalveluissa on valtava kulttuurinen ja toiminnallinen muutos. Tarvitaan muutosjohtajuutta, ammattitaitoa ja tietopohjaa. Laadukkaaseen muutosjohtamiseen tulevien soteorganisaatioiden eri tasoilla tulee panostaa.
Henkilökohtaisesti kannan huolta siitä, ymmärretäänkö kaikkialla, että varsinainen uudistus toteutetaan työyhteisöjen tasolla? Mielestäni ylärakenteita tärkeämmässä roolissa koko soteuudistuksen toteutumisessa ja onnistumisessa on se, miten saamme sitoutettua yli 200 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista muutokseen. Erilaisten organisaatiokulttuurien, työtapojen ja jopa työyhteisöjen yhdistäminen vaatii paljon niin työntekijöiltä kuin heidän esimiehiltään. Uusien toimintatapojen hyväksymisen ja juurruttamisen kannalta juuri hyvään ja ammattimaiseen johtamiseen ja esimiestyöhön tulee panostaa. Pelkkä henkilöstön kuuleminen ei riitä vaan hoiva- ja terveysalan käytännön ammattilaiset tulee ottaa mukaan oman tulevaisuutensa rakentamiseen.

Hiilenmusta politiikka loppuu, työpaikkoja koko Suomeen

Hallituksen torstaina julkistamaa ilmasto- ja energiastrategiaa voi perustellusti nimittää historialliseksi. Suomessa on käytetty tuntuva määrä tuontiöljyä, kivihiiltä ja maakaasua. Nyt politiikka muuttuu. Kivihiilen käyttö lopetetaan kokonaan Suomessa vuoteen 2030 mennessä ja tuontiöljyn käyttö puolitetaan. Tilalle tulee Keskustan pitkäaikaisen linjan mukaisesti uusiutuva ja useimmiten kotimainen energia.

Suomi pystyy ratkaisun myötä uskottavalla tavalla hoitamaan EU:n ilmastopolitiikan ja kansainvälisten sopimusten, ennen muuta Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset velvoitteensa. Suomen suunta on muuttunut parempaan päin, mutta talous on saatava ennusteita voimakkaampaan kasvuun. Suomeen tarvitaan työpaikkoja.
Ratkaisun myötä otetaan suorastaan jättimäinen harppaus kohti luonnonvarojemme kestävään hyödyntämiseen perustuvaa biotaloutta, joka on lupaavimpia mahdollisuuksia työpaikkoihin. Biotalous työllistää koko maassa. Suomessa on suunnitteilla useita biotalouden investointeja. Niistä todennäköisesti ja toivottavasti moni muuttuu nyt todeksi. Moni investointi tehtäisiin myös Itä- ja Pohjois-Suomeen.

Eduskunta keskusteli kestävästä kehityksestä

Täysistunnossa käytiin torstaina ajankohtaiskeskustelu eduskunnan roolista kestävän kehityksen edistäjänä. Kansalaisjärjestöt ovat pitkään esittäneet keskustelua aiheesta ja asia saatiin nyt täysistuntoon kaikkien eduskuntaryhmien yhteisellä keskustelualoitteella.

YK:n jäsenmaat ovat sopineet uusista kestävän kehityksen tavoitteista, jotka tulisi toteuttaa vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteiden toimintaohjelmasta käytetään nimitystä Agenda2030. Tavoitteita on 17 ja ne eroavat edellisistä vuosituhattavoitteista siinä, että uudet tavoitteet koskevat entistä selvemmin myös kehittyneitä maita. Ydinajatus on se, että kaikilla mailla on parannettavaa omassa toiminnassaan.

Suomi oli ensimmäisten YK-jäsenmaiden joukossa kertomassa viime kesänä alustavista suunnitelmistaan kestävän kehityksen toteuttamiseksi. Suomen suunnitelmassa yhdistyvät kansalliset ja kansainväliset kestävän kehityksen toimet ja sitä toteutetaan yhdessä, koko yhteiskunnan laajuudelta. Varsinaisen suunnitelman Agenda 2030:n toimeenpanemiseksi hallitus laatii tämän vuoden loppuun mennessä.

Eduskunnan on mahdollisuus vaikuttaa kestävän kehityksen toimeenpanoon muun muassa eduskunnalle kuuluvan lainsäädäntövallan, budjettivallan sekä yleisen hallitusten toiminnan valvontatehtävän kautta. Salissa käytetyissä puheenvuoroissa painottui kuitenkin enemmän se, miten Agenda2030 näkyy hallituksen päätöksissä.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen vastasi Agenda2030:n näkyvän hallituksen toiminnassa muun muassa juuri julkaistussa, kunnianhimoisessa energia- ja ilmastostrategiassa sekä tavoitteessa ja toimissa nostaa Suomi kiertotalouden kärkimaaksi. Lisäksi Tiilikainen nosti esiin kestävän kehityksen talouden näkökulmasta: hallitus työskentelee nimenomaan työllisyyden ja yrittäjyyden kasvun käynnistämiseksi laajalla rintamalla.
Agenda2030 on valtaisa mahdollisuus: koskaan aikaisemmin ei yhteistyölle ja kumppanuudelle ole luotu vastaavaa maailmanlaajuista kehystä.
Keskustan puoluevaltuusto viikonloppuna

Viikonloppuna pidetään Keskustan puoluevaltuusto Torniossa. Itse en valitettavasti pääse paikalle sillä vietämme iloista perhejuhlaa kun siskoni tytär kastetaan.

Syysterveisin,
Hannakaisa