Viikkokirje 46/2018

Perjantaina 16. marraskuuta

 

Viikkokirjeen aiheena on muun muassa opposition vaihtoehdot valtion talousarvioksi, yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturvan parantaminen ja osatyökykyisten työllistämismahdollisuudet.

 

Varjobudjetit

Eduskunnassa käytiin tällä viikolla keskusteluja opposition varjobudjeteista eli opposition vaihtoehdoista valtion talousarvioksi ensi vuonna. On sinänsä tärkeää, että varjobudjetteja laaditaan, mutta usein ne perustuvat varsin höttöiselle pohjalle.

SDP:n vaihtoehto on heidän mukaansa työllistävämpää ja oikeudenmukaisempaa politiikkaa, jolla on määrä luoda tuhansia työpaikkoja enemmän kuin hallituksen ohjelmalla. SDP myös peruisi monia säästöjä, joita tällä vaalikaudella on jouduttu tekemään talouden oikaisemiseksi ja joista Keskusta on myös maksanut poliittista hintaa. Kovasti ovat SDP:n puheet muuttuneet, kun vielä eduskuntavaaliohjelmassaan vuonna 2015 se esitti 4 miljardin euron sopeuttamistoimia. Siis saman suuruisia kuin hallitus on toteuttanut.

 

Todellisuudessa SDP:n vaihtoehto tarkoittaisi paluuta sille työttömyyden, velkaantumisen ja kiristyvien verojen tielle, jolta Suomi on tällä vaalikaudella kammettu pois. Lisäksi noin miljardin euron verran SDP:n esittämistä keinoista lisätä valtion tuloja lisämenoesitysten katteeksi olisi mahdottomia. Kärjekkäimpinä SDP ottaisi epärealistisesti Suomen Pankin ja lainvastaisesti Sitran kassoista yhteensä lähes puoli miljardia euroa. Äänestäjien on siis syytä olla tarkkana.

 

 

Pienituloisille eläkeläisille SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne lupasi viime vappuna satasen lisää, nyt se on kutistunut kolmeenkymmeneen euroon. Tämä ”vappusatanen” olisi tarkoittanut 1,4 miljardin euron menolisäystä.   On muistettava, että Keskustan johdolla pienituloisimpien eläkeläisten takuueläke nousee noin 40 eurolla tällä vaalikaudella. Haluamme jatkaa perusturvan parantamista myös tulevina vuosina.

 

Uudet työpaikat ovat syntyneet ja syntyvät myös tulevaisuudessa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. SDP on kuitenkin heikentämässä työllistävien yritysten tilannetta esimerkiksi yrittäjävähennyksen poistamalla. Keskustan linja on parantaa edelleen yritysten toimintaedellytyksiä. SDP:n vaihtoehdosta puuttuu myös pätkä- ja silpputyötä tekevien sekä yksinyrittäjien toimeentulon parantaminen.

 

Vihreiden budjettivaihtoehdossa ilmastoteot kohdistuivat suurimmalta osalta autoiluun sekä maaseutuyrittämiseen. Kuitenkin ilman, että ihmisille olisi ehditty luoda mahdollisuuksia ja vaihtoehtoisia tapoja toimia. Vihreät esittävät tällä viikolla eduskunnassa keskustellussa vaihtoehdossaan 94,2 miljoonan veronkorotuksia autoilun kustannuksiin, 140 miljoonan euron pienennystä kilometrikorvauksiin ja 57 miljoonan arvoista rajausta työmatkavähennyksiin.

Lisäksi vihreät haluavat muun muassa kumota metsälahjavähennyksen, perintöverotuksen kevennykset, kiristää osinkoverotusta, rajata yrittäjävähennystä ja pienentää irtaimen käyttöomaisuuden poiston verotukea.

Kotimaiselle teollisuustuotannolle ja työllisyydelle tämä olisi raskas viesti.  Esimerkiksi yritystukia vihreät pitävät turhina ja näihin kuuluvat muun muassa monet matkailun, kulttuuripalvelujen, asumisen, liikenteen ja ruoan alennutut arvonlisäverokannat.

 

Osatyökykyisten potentiaali käyttöön

 

Eilen julkaistiin tärkeä selvitys liittyen osatyökykyisten työllistämispotentiaaliin ja työllistämiseen. Selvityshenkiöinä toimivat Raija Kerätär ja Tuija Oivo.

Selvityksessä edellytetetään että työllistymiseensä tukea tarvitsevat henkilöt on tunnistettava nykyistä paremmin. Samalla olisi arvioitava, kuinka moni pitkäaikaistyöttömistä on todellisuudessa työkyvytön ja siten väärän etuuden piirissä. Oivon ja Kerättären vahva viesti oli, että työttömät ovat tällä hetkellä monin tavoin syrjässä työkykypalveluista, etuuksista ja osallisuudesta.

Osatyökykyisten työllistäminen edellyttäisi selvityshenkilöiden mukaan systemaattisempaa ja kokonaisvaltaisempaa otetta. He esittävät yli hallituskausien ulottuvaa strategista työkykyohjelmaa.

Työttömyyden ja osittaisen työkyvyttömyyden takana on yksilöllisiä syitä. Sen vuoksi niihin olisi myös vastattava yksilöllisillä työkykyä edistävillä palveluilla. Raportissa kiinnitettiin huomiota muun muassa siihen, että pitkäaikaistyöttömät ovat usein syrjässä terveyspalveluista, eikä terveydenhuollon henkilöillä ole tosiasiallista kykyä arvioida työkykyä. Palvelujärjestelmältä on edellytettävä parempaa yhteistyötä niin, että palvelut koottaisiin yksilöllisesti ja tarpeisiin vastaavasti tarvitsevan henkilön ympärille.

Näen maakuntahallinnon tässä suurena mahdollisuutena: Ensimmäistä kertaa sosiaali- ja terveyspalvelut, ns. kasvupalvelut ja kuntoutuspalvelut ovat saman järjestäjän alla. Tämä mahdollistaa eri sektoreiden paremman yhteistyön.

Osatyökykyisissä on valtava työllisyyspotentiaali, joka on saatava käyttöön niin inhimillistä syistä kuin kansantalouden kannalta.  Oma kannanottoni aiheeseen on luettavissa tästä:

http://www.hannakaisaheikkinen.fi/keskustan-heikkinen-osatyokykyisten-tyollisyyspotentiaali-saatava-kayttoon/

 

 

Yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturva

Yrittäjien ei-omistavien perheenjäsenten työttömyysturvaan on tulossa parannus. Tämä on tärkeä ja kauan odotettu uudistus. Nykytilanteen mukaisesti henkilö, joka työskentelee perheenjäsenensä yrityksessä, voidaan tulkita yrittäjäksi vaikka hän ei omista yrityksestä mitään eikä käyttäisi siinä määräysvaltaa. Niinpä hänen työttömyysturvansa saattaa poiketa palkansaajan työttömyysturvasta. Näin ei voi olla.

Esityksessä ehdotetaan, että työttömyyspäivärahaoikeuden niin kutsuttu työssäoloehto olisi yrittäjän ei omistavaksi perheenjäseneksi määritellyn henkilön kohdalla 52 kalenteriviikkoa. Työssäoloehdon tulisi kertyä aikana, jolloin henkilöllä ei ole ollut omistusta tai määräysvaltaa kyse­­­­isessä yrityksessä.

 

 

Vanhustyö-lehden pääkirjoitus

Uusimman Vanhustyö –lehden teema on yhdenvertaisuus ja vanhusten erilaiset viiteryhmät. Aihe on kiinnostava ja tärkeä, emme saa sortua katsomaan vanhuutta vain yhden muotin läpi. On tunnistettava, että ikäihmisissä on laaja kirjo yksilöitä muun muassa erilaisine kulttuuritaustoineen, tapoineen, arvoineen ja arvostuksieen. Vanhustyötä tekevältä tämä vaatii ymmärrystä, hienotunteisuutta ja kunnioitusta. simerkiksi vanhuksia, joilla on valtaväestöstä poikkeava kulttuurinen tai etninen tausta, on yhä enemmän.

Käsittelin teemaa lehden pääkirjoituksessani. Kirjoitus on luettavissa kotisivuiltani:

http://www.hannakaisaheikkinen.fi/jotta-tulisin-ymmarretyksi/

 

 

 

Tänään perjantaina osallistun Pielaveden kunnallisjärjestön kokoukseen Kahvikulmassa. Huomenna on vuorossa Pohjois-Savon yrittäjien yrittäjäjuhla Tahkolla.

 

 

Mukavaa viikonloppua toivottaen

Hannakaisa