Viikkokirje 45/2016

Tällä kertaa viikkokirjeen aiheina ovat muun muassa opposition vaihtoehtobudjetit, USA:n presidentinvaalit ja opiskelijoiden asumisen tukeminen.

Työllisyys hallitsi keskustelua opposition vaihtoehdoista

Eduskunta keskusteli keskiviikkona oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjeteista.

On hämmentävää seurata, miten suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa viime vuosikymmeninä rakentamassa ollut SDP on ajautunut kaiken vastustamisen, vastakkainasettelun ja pelottelun tielle. Nyt jos koskaan Suomi tarvitsisi sopimista ja yhteistyötä.

SDP sanoi, että puolueen esityksillä työllisyys paranisi vähintään 38 000 ihmisellä. Kun SDP oli viime vaalikaudella hallituksessa, Suomen talous supistui ja työttömyys paheni. Pääministeri Juha Sipilä muistutti eduskunnassa, että tulos oli 100 00 työtöntä lisää. Nyt Suomen talous kasvaa ja työttömyys
alenee.

Keskusta on toistuvasti tähdentänyt, että nyt myönteistä kehitystä on kaikin tavoin voimistettava. Pääministeri alleviivasi, että hallitusohjelman mukainen 72 prosentin työllisyysaste turvaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja että työllisyyden paraneminen tavoitteen mukaisesti lopettaa myös Suomen velaksi elämisen.

Hallituksen budjetti on täynnä työllisyyden ja yrittäjyyden edistämiseksi tarvittavia toimia. Uusia toimia tarvitaan. Opposition budjeteista näitä oli vähän vaikea löytää.

Maaseutuvirasto ja Elintarviketurvallisuusvirasto yhdistetään

Keskustalainen ministeri Kimmo Tiilikainen on päättänyt käynnistää Maaseutuviraston (Mavin) ja Elintarviketurvallisuusviraston (Eviran) yhdistämisen, joka liittyy maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tehtävien selkeyttämiseen tulevaa maakuntauudistusta ajatellen.

Yhdistymisen tarkoituksena on rakentaa uusi vahva ruokavirasto, joka hoitaa asioita pellolta pöytään. Yhdistäminen edistää viljelijöiden, teollisuuden, ravintoloiden sekä asiakkaiden näkökulman ottamista yhä vahvemmin viranomaistyön lähtökohdaksi. Lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden toimintatapojen uudistamiselle sekä toimintakulttuurin kehittämiselle.

Mavin ja Eviran yhdistäminen mahdollistaa tehokkaamman tietohallinnon kehittämisen ja maatalouden sekä elintarviketurvallisuuden toimialojen kokonaisohjauksen. Se tuo uusien maakuntien suuntaan selkeyttä, kun maa- ja metsätalousministeriön asioissa yhteistyötahona on tulevaisuudessa vain yksi virasto.

Yhdistäminen tulee parantamaan virastojen tuloksia. Päätös on nähtävä pitkän tähtäimen investointina ruokaketjun kehittämiseen. Uudella virastolla tulee olemaan kaksi pääasiallista toimipistettä, Seinäjoella ja Helsingin Viikissä. Samalla arvioidaan myös Maanmittauslaitoksen tietohallinnon rooli kokonaisuudessa.

Donald Trumpista Yhdysvaltojen presidentti

Yhdysvaltalaiset äänestivät republikaanien ehdokkaan Donald Trumpin maansa johtoon 8. marraskuuta käydyissä vaaleissa. Trump voitti puolelleen 290 valitsijamiestä, joka on selvästi yli puolet osavaltioiden 538 valitsijamiehestä.

Yhdysvaltojen presidentinvaali toteutetaan valitsijamiesvaalina, jossa kussakin osavaltiossa eniten ääniä saanut ehdokas saa kaikki osavaltion valitsijamiehet (poikkeuksena Maine ja Nebraska). Siten on mahdollista, että eniten ääniä valtakunnallisesti saanut ehdokas ei tule valituksi presidentiksi. Näin kävi myös tällä kertaa, kun demokraattien ehdokas Hillary Clinton sai 47,7 prosenttia äänistä ja Trump 47,4 prosenttia. Vaalitapa selittää myös sen, miksi pienempien puolueiden ehdokkaat jäävät usein kokonaan vaille valitsijamiehiä.

Valitsijamiehet äänestävät virallisesti presidentistä 19. joulukuuta. On erittäin harvinaista, että valitsijamies äänestäisi puolueensa ehdokasta vastaan. Vaalitulosta voidaan siten pitää sinetöitynä.

Trumpin selkeä ja yksinkertainen sanoma sekä siihen kohdistunut valtaisa mediahuomio saivat ihmiset liikkeelle muutoksen puolesta. Clintonin rooliksi jäi edustaa jatkuvuutta ja nykyistä valtaapitävää eliittiä, mikä puri huonosti äänestäjiin suur- ja rannikkokaupunkien ulkopuolella.

Trumpin vaalikentillä julistamat kaikki lupaukset tuskin pitävät kutinsa. Trump osoitti jo valinnan jälkeisessä puheessaan uudenlaista rakentavuutta ja maltillisuutta. Vielä on turhan aikaista sanoa varmaksi, mitä Trumpin valinta tuo tullessaan.

Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin

Suomessa jokaisella on mahdollisuus kouluttautua niin pitkälle kuin rahkeet riittävät. Tämän lisäksi opiskelua tuetaan opintotuella. Tämä tekee Suomesta hienon maan, totesivat keskustan kansanedustajat kuluneella viikolla eduskunnan täysistuntokeskustelussa.

Opintotukijärjestelmämme koostuu opintorahasta ja asumislisästä sekä valtion takaamasta opintolainasta. Opintotuen kehittämistä koskevassa keskustelussa voi nähdä kaksi erilaista ideologista linjaa. Opintotuki nähdään joko opiskelijan sosiaaliturvana tai palkkana suoritetuista opinnoista.

Keskustan mielestä opintotuen on oltava arjen perustarpeiden tyydyttämiseen riittävä toimeentulon lähde, joka kannustaa nopeaan valmistumiseen. Tämän vuoksi käytettävissä olevat taloudelliset resurssit kannattaa suunnata niille opiskelijoille, jotka tarvitsevat tukea eniten.

Keskustan kädenjälki näkyy vahvasti pääministeri Juha Sipilän hallituksen opintotukiuudistuksessa. Elokuun 2017 alussa opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin. Opiskelijat pääsevät asumisessa samalle viivalle muiden ihmisryhmien kanssa. Tämä parantaa monien opiskelijoiden toimeentuloa merkittävällä tavalla ja yksinkertaistaa monimutkaista sosiaaliturvajärjestelmäämme.

Opintotukiuudistuksen yhteydessä korkeakouluopiskelijoiden opintorahaan joudutaan tekemään valitettava leikkaus (80e/kk). Jatkossa opintorahan taso on yhtenäinen toisen asteen opiskelijoiden kanssa (250e/kk). Valtion takaaman opintolainan määrää kuitenkin korotetaan 400 eurosta 650 euroon kuukaudessa. Näin opiskelijoiden käytettävissä olevat tulot lisääntyvät.

Lisäksi opintotukeen tulee monia parannuksia. Liian suurista tuloista tai vähäisistä opintosuorituksista johtuvan opintotuen takaisinperinnän maksukorotus pienenee 15 prosentista 7,5 prosenttiin. Lisäksi opintotuen tulorajat sidotaan ansiotasoindeksiin. Näin opiskelijoilla on paremmat mahdollisuudet täydentää toimeentuloaan pienillä sivuansioilla.

Perheelliset opiskelijat huomioon

Eduskuntakeskustelussa opintotuesta nousi esille huoli perheellisten opiskelijoiden toimeentulosta. Perheellisillä opiskelijoilla on jo tähänkin asti ollut mahdollisuus yleiseen asumistukeen, joten asumistukisiirto ei paranna heidän toimeentuloaan.

Keskustan edustajat esittävät, että uudistuksen eduskuntakäsittelyn yhteydessä on selvitettävä mahdollisuutta ottaa käyttöön opintotuen huoltajakorotus. Huoltajakorotus tarkoittaisi noin 50 – 100 euron kuukausittaista lisäystä perheellisten opiskelijoiden opintorahaan. Tämän kaltainen järjestelmä on käytössä muissa pohjoismaissa.
Keskustan edustajat korostivat, että huoltajakorotus helpottaisi tiukoilla olevien perheellisten opiskelijoiden arkea ja kannustaisi yhä useampia opiskelijoita perustamaan perheen jo opintojen aikana.

Vierailu Vieremällä

Vierailen huomenna Vieremällä kansalaisopiston järjestämässä tilaisuudessa Markku Eestilän ja Kimmo Kivelän kanssa. Tilaisuus järjestetään kunnanvirastolla, valtuustosalissa klo 12.30-14. Puhumme siitä, millaista on olla vaikuttajana pian 100-vuotiaassa Suomessa. Isoja muutoksia on tulossa yhteiskunnassamme, miten nähdään hallituksen näkökulmasta tulevat muutokset?

Hyvää isänpäiväviikonloppua!

Hannakaisa

Kirjoitan perjantaisin lyhyen kirjeen kuluneen viikon tapahtumista eduskunnassa. Viikkokirje julkaistaan aina
kotisivuillani, mutta kirjeen voi saada myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, lähetä minulle viestiä (hannakaisa.heikkinen[at]eduskunta.fi), niin lisään sinut postituslistalle.