Viikkokirje 43/2018

Viikkokirje viikko 43/2018

perjantaina 26. lokakuuta

Viikkokirjessä on aiheena mm. hallituksen sovintoesitys palkansaajille sekä ulkomaiselle rekkaliikenteelle tulevat vinjenttimaksut.

 

Hallitukselta sovintoesitys palkansaajille

Hallitus esittää työmarkkinajärjestöille ratkaisua poliittisiin työtaistelutoimiin johtaneeseen kiistaan työllistämiskynnyksen madaltamisesta pienissä yrityksissä.

Ratkaisuesityksessä yrityksen koko huomioitaisiin edelleen henkilöperusteisen irtisanomisen syitä arvioitaessa. Esitykseen ei kuitenkaan tulisi yrityksen työntekijöiden määrään perustuvaa rajaa.

Työsopimuslakia on tarkoitus muutettaisiin niin, että irtisanomisperusteita koskevassa pykälässä mainittaisiin työntekijöiden lukumäärä.

”Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on kokonaisarvioinnissa otettava huomioon työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan”, uusi lakipykälän muotoilu kuuluu.

Hallituspuolueiden Keskustan, Kokoomuksen ja Sinisten puheenjohtajat esittelivät ratkaisun torstaina palkansaajajärjestöjen johdolle pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa.

Esitykseen ”yhteiskuntarauhan palauttamiseksi” sisältyy myös karenssin lyhentäminen 90 päivästä 60 päivään niissä tilanteissa, joissa työnantaja on päättänyt työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä.

Hallitus on lisäksi valmis parantamaan työttömyysturvan aktiivimallia yhdessä työmarkkinaosapuolien kanssa sekä jatkamaan kolmikantaista valmistelua omaehtoisen työnhaun mallista, joka on tulossa voimaan te-palvelujen siirtyessä maakunnille.

Palkansaajajärjestöt arvioivat hallituksen esittämää ratkaisua tänään perjantaina.

 

Ulkomaalainen rekkaliikenne maksamaan teiden käytöstä.

Valtiovarainministeriö lähetti maanantaina lausuntokierrokselle lakiluonnoksen ns. vinjenttimaksuista eli ulkomaalaiselle raskaalle liikenteelle suunnatuista käyttäjämaksuista.

Keskustan pitkäaikainen tavoite on ollut saada ulkomaalainen raskas liikenne maksamaan suomalaisen tiestön käytöstä sekä osallistumaan sitä kautta tiestön kunnossapidon rahoitukseen.

Vinjenttimaksu tai –vero.  antaa myös lisää kilpailukykyä kotimaiselle raskaalle liikenteelle, joka joutuu ulkomailla maksamaan monessa maassa joko käyttäjämaksua tai kilometripohjaisia maksuja. On reilua, että sama tapahtuu myös toisinpäin. Veronalaista olisi kuorma-autojen käyttö maanteillä, katuverkoilla, yksityisteillä sekä muilla yleiselle liikenteelle tarkoitetulla alueilla.

Vuoden 2021 alusta perittäväksi tarkoitettu vero rajataan raskaisiin, yli 12 tonnin kuorma-autoihin. Sama vero on tarkoitus periä myös Suomessa rekisteröidystä yli 12 tonnia painavista ajoneuvoista, mutta suomalaiselle raskaalle liikenteelle maksu palautetaan käyttövoimaveron alentamisella.

 

Budjettilakeja eduskunnan lähetekeskustelussa

Tällä viikolla on ollut eduskunnan lähetekeskustelussa monta tärkeää asiaa liittyen ensi vuoden budjettiin

Tiistaina saimme käsiteltäväksi pienempien päivärahojen merkittävän korotukset. Useat vähimmäismääräiset etuudet kuten vähimmäismääräiset päivärahat, äitiysraha, isyysraha, vanhempainraha, sairauspäiväraha ja kuntoutusraha nousevat noin 80 eurolla kuukaudessa. Korotus tehdään jo toisen kerran tällä hallituskaudella.  Nämä päivärahat ovat ensi vuonna lähes 100 euroa/kk korkeampia kuin tämän hallituksen aloittaessa.

Pienimpien eläketulojen varassa elävien toimeentulo kohenee, kun takuueläke nousee noin yhdeksällä eurolla kuukaudessa. Takuueläkettä on korotettu useaan kertaan tällä kaudella ja se on korotusten jälkeen noin 785 euroa/kk.

Keskiviikkona eduskunta sai käsiteltäväkseen hallituksen esityksen, joka liittyy rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain muuttamiseen. Lakimuutoksen myötä rintamaveteraaneille tulee lakisääteinen oikeus samoihin kotona asumista tukeviin palveluihin yhdenvertaisesti sotainvalidien kanssa. Valtio korvaisi näiden palveluiden järjestämisen kunnille ja kuntayhtymille varoistaan.

Lain on määrä tulla voimaan vuoden 2019 marraskuussa ja olemmekin saaneet paljon kysymyksiä siitä, miksi vasta silloin. Valtiokonttori on kuitenkin arvioinut tarvitsevansa siihen asti aikaa tietojärjestelmämuutoksiensa tekemiseen. Samanaikaisesti kun on käynnissä muitakin uudistuksia, jotka edellyttävät Valtiokonttorilta tietojärjestelmien uusimista.

Lakiesitys koskee rintamaveteraaneja, mutta käytännössä monet kotona asumista tukevista palveluista hyödyttävät myös veteraanien puolisoita.

Lisäksi saimme käsiteltäväksi esityksen reseptilääkkeiden vuotuisen omavastuun alenemisesta 605 eurosta noin 572 euroon. Lääkekulut kohdistuvat erityisesti ikääntyneisiin henkilöihin, joista monet ovat pienituloisia.

Vaikka tällä vaalikaudella ei tehdä isoa perhevapaauudistusta, perhevapaita koskevaan lainsäädäntöön tehdään merkittäviä parannuksia. Jatkossa isyysrahaa myönnettäisiin monikkoperheiden isille pidennettynä. Lapsesta yksinhuolehtivan äidin vanhempainpäivärahakautta pidennetään vastaamaan kahden vanhemman perheen yhteenlaskettua vanhempainrahakautta. Oikeus vanhempainpäivärahakauden pidentämiseen olisi niissä tilanteissa, joissa lapsen äidin lisäksi ei olisi olemassa toista henkilöä, jolle voitaisiin maksaa esimerkiksi isyysrahaa. Adoptiovanhempain vanhempainrahakausi puol­­­­estaan­­­­ pitenee vastaamaan biologisten vanhempien vanhempainrahakautta. Myös nämä tärkeät ja erilaisten perheiden välistä yhdenvertaisuutta parantavat lakiesitykset olivat tällä viikolla eduskunnan lähetekeskustelussa.

 

Tartuntatautilain pykälään muutoksia

Saamme varsin paljon kansalaispalautetta liittyen tartuntatautilain 48 §:ään. Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti tällä viikolla aikeistaan selkiyttää tätä tartuntatautilain kohtaa hoitohenkilöstön rokotuksista. Lakimuutos on lähtenyt lausuntokierrokselle.

Esityksessä ehdotetaan tarkennuksia säännökseen, joka koskee työntekijöiden ja opiskelijoiden rokotuksia sellaisissa toimintayksiköissä, joissa hoidetaan tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita potilaita. Esityksen mukaan näissä toimintayksiköissä työskentelyyn olisi ensisijaisesti käytettävä henkilöä, joka on sairastanut tuhkarokon ja vesirokon tai saanut niitä vastaan rokotukset sekä tarvittavat muut rokotukset.

Jos henkilö ei ole sairastanut tuhkarokkoa tai vesirokkoa, häneltä edellytettäisiin rokotusta. Imeväisikäisiä hoitavan olisi otettava rokotus myös hinkuyskää vastaan. Lisäksi työskentelyyn influenssakauden aikana olisi otettava rokotus influenssaa vastaan vuosittain. Näissä rokotuksissa saisi käydä työajalla.

Esityksen tavoitteena on selkiyttää tilannetta työntekijöiden ja työharjoittelussa olevien opiskelijoiden rokotuksia koskevan säännöksen toimeenpanoa. Tartuntatautilain 48 §:n tarkoituksena on ensi sijassa suojata lääketieteellisesti arvioituna kaikkein sairaimpia potilaita ja asiakkaita sekä parantaa heitä hoitavan henkilöstön rokotuskattavuutta. Rokotusten tarve tulee arvioida lääketieteellisin perustein. Kaikissa toimintayksiköissä ja toimipisteissä ei tarvitse edellyttää 48 §:n mukaisia rokotuksia kaikilta työntekijöiltä. Kaikki eivät voi ottaa rokotetta terveydellisestä syystä, ja toisaalta kaikille ei synny immuunivastetta, vaikka heidät olisi rokotettu. Myös epidemian ehkäisemiseksi tarvittavan rokotuskattavuuden suuruus on taudista riippuvainen.

 

 

Huomenna lauantaina on vuorossa Pohjois-Savon Keskustan syyskokous, johon osallistun. Ennen kokousta osallistun toritilaisuuteen Kuopion torilla klo 9. Ensi viikon istuntotaukoviikolla minulla on luvassa kouluvierailuja.

 

Viikonlopputerveisin,

 

Hannakaisa

 

 

 

Laadin istuntokaudella joka perjantai viikkokirjeen eduskuntaviikon tapahtumista. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta sen voi saada halutessaan myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, lähetä viestiä avustajalleni (annu.saukko(at) eduskunta.fi), niin lisäämme sinut postituslistalle.

Eduskuntatyötäni voi seurata kotisivujeni www.hannakaisaheikkinen.fi.  lisäksi myös Twitterissä, jossa olen tunnuksella  @HannakaisaHeikk, sekä Facebookissa, jossa sivuni löytyvät osoitteesta www.facebook.com/hannakaisaheikkinen/