Viikkokirje 40/2017

Viikkokirje 40/2017
pe 6.10.

Viikkokirjeessä on aiheena mm. hallituksen saama luottamus eduskunnalta, Keskustan eduskuntaryhmän esittämä ajankohtaiskeskustelu kaupunkipolitiikasta sekä aluesairaaloiden tulevaisuus.

 

Hallitus nauttii eduskunnan luottamusta

Oppositio teki välikysymyksen raideliikenteen tulevaisuudesta ja VR:n omistajaohjauksesta. Äänestyksen jälkeen hallitus nauttii yhä eduskunnan luottamusta.

Me edustajat saamme paljon palautetta junaliikenteestä kiukkuisilta kansalaisilta. Junaliikenteen tulee palvella ihmistä. On aika laittaa junaoperaattorit vihdoinkin kilpailemaan asiakkaista paremmilla palveluilla ja hinnoilla.

Keskusta haluaa enemmän junamatkustajia, parempia palveluita raiteille, tehokkaampaa joukkoliikennejärjestelmää sekä mahdollisuuksia luoda alueellista lähijunaliikennettä sekä saumattomia joukkoliikenteen palveluketjuja. Henkilöraideliikenteen avaaminen kilpailulle edistää näitä tavoitteita. On myös muistettava, että kilpailun avaaminen ei ole yksityistämistä.

On käsittämätöntä että ilmastonmuutoksen torjumisesta hyvin kauniisti puhuvat Vihreiden kansanedustajat puolustavat VR:n monopolia, mutta vastustavat junaliikenteen kehittämistä, joka toisi juniin lisää matkustajia ja edistäisi ilmastotavoitteisiin pääsyä. Junalla matkustamisen tulee olla edullisempaa ja kannustavampaa. Jos esimerkiksi oma perheeni lähtisi junalla Kiuruvedeltä Helsinkiin, maksaisi edestakainen matka halvimmillaankin liki 300 euroa. Perheiden on kannattavampaa matkustaa pitkiä matkoja omalla autolla ja se ei ole ympäristön kannalta kestävää.

 

Keskustan eduskuntaryhmä esittää ajankohtaiskeskustelua kaupunkipolitiikasta ja aluekehityksestä

Viime viikkoina lehtien sivuilla on käyty aktiivista keskustelua kaupungistumisesta rakentaen tarpeetonta vastakkainasettelua kaupunkien ja maaseudun välillä. Etenkin Helsingin uusi pormestari Jan Vapaavuori (kok.) on ollut asiassa aktiivinen. Lisäksi julkisuudessa on luotu mielikuvaa Keskustasta kaupunkivastaisena puolueena. Tämä ei pidä paikkaansa, Keskusta on koko Suomen ja kaikkien suomalaisten hyvinvoinnin asialla. Vastakkainasettelu ei vie 100-vuotiasta Suomea eteenpäin.

Keskustan eduskuntaryhmä esittääkin ajankohtaiskeskustelua kestävästä kaupunkipolitiikasta ja tasapainoisesta aluekehityksestä. Eduskuntaryhmä jätti asiasta keskustelualoitteen eduskunnan puhemiehelle.

Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että kaupungit ovat Suomen menestykselle elintärkeitä. Uusia ratkaisuja tarvitaan kuitenkin ongelmiin, joita ihmiset kohtaavat arjessaan. Niitä ovat esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyys, palvelujen jonoutuminen, kaupunginosien eriarvoistuminen, kohtuuhintaisten asuntojen pula ja liikenneruuhkat. Kestävää kaupunkipolitiikkaa on kiertotalouden edistäminen ja lähidemokratian vahvistaminen.

Toiseksi, on tärkeää, että koko Suomea kehitetään mahdollisimman tasapainoisesti. Lisäksi on yhdessä huolehdittava, että eriasteista koulutusta on saatavilla koko maassa ja että tiet, radat ja muut väylät sekä tietoliikenneyhteydet ovat kunnossa kaikkialla Suomessa.

Vastakkainasettelun sijaan nyt tarvitaan yhteinen näkemys siitä, miten hyvän elämän edellytykset mahdollistetaan kaikkialla Suomessa myös tulevaisuudessa. Kaupungit, seutukaupungit ja maaseutu ovat yhdessä Suomi, ja oikein toimimalla kaikki voivat voittaa.

 

Omaishoidontuki ei saa leikata vanhempainrahaa

Moni edustaja on saanut huolestuneita viestejä Kelan uudesta linjauksesta, jonka mukaan perheissä joissa on omaishoidettava sekä pieni vauva, omaishoidontuki leikkaa vanhempainpäivärahan 23,73 euron minimitasolle. Tämä johtuu siitä, että omaishoitoa on alettu Kelassa tulkitsemaan ansiotyöksi.

Mielestäni Kelan linjaus on kohtuuton. Jätimme keskustalaisten sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenten kanssa asiasta kirjallisen kysymyksen.

Nykyisellä Kelan tulkinnalla ajetaan tilanne siihen, että omaishoitaja saa ansiosidonnaista vanhempainrahaa, jos hän laittaa vaikeasti vammaisen lapsen laitoshoitoon. Jos hän sen sijaan hoitaa vauvaa ja vammaista lastaan kotonaan, hän saa omaishoidontuen ja minimipäivärahan. Tämä ei ole oikein, eikä tämä ole myöskään yhteiskunnan etu.

Suomenmaan juttu aiheesta on luettavissa tästä linkistä

 

Aluesairaaloiden tulevaisuus

 

Eduskunta käsitteli eilen torstaina kansanedustaja Anna-Maja Henrikssonin terveydenhoitolakiin tekemää lakialoitetta, joka käsittelee sairaaloiden välistä työnjakoa.

Tiedän myös Ylä-Savossa olevan paljon huolta Iisalmen aluesairaaalan tulevaisuudesta. Saan asiasta säännöllisesti palautetta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystä sekä sairaaloiden työnjakoa todellakin uudistetaan. Uudistuksen toimeenpano on osa isompaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Näin toimitaan, koska halutaan parantaa hoidon ja hoivan laatua, saada ammattilaiset riittämän ja hillitä kustannusten kasvua.

Terveydenhuoltolaki antaa alueille runsaasti valtaa määritellä, miten terveydenhuolto ja leikkaustoiminta järjestetään, erityisesti jos kyseessä on yliopistollinen sairaanhoitopiiri. Samanaikaisesti lainsäädäntö asettaa kuitenkin tietyt reunaehdot anestesiassa tehtävälle leikkaustoiminnalle koko maassa. Näin lisätään laatua ja potilasturvallisuutta.

Aluesairaaloiden kohdalla leikkaustoiminnan osuus sairaalan budjetista on yleensä varsin pieni. Esimerkiksi Ylä-Savossa Iisalmen aluesairaalassa osuus on ymmärtääkseni alle viisi prosenttia. Tärkeintä olisikin keskustella siitä, mikä rooli aluesairaaloilla on tulevaisuudessa lähipalveluiden tuottajana. Esimerkiksi syövän tai murtumien suhteen kuntoutus ja suurin työ alkaa vasta leikkausten jälkeen. Näissä aluesairaaloilla tulee olemaan suuri merkitys. Esimerkiksi kun ikäihminen kaatuu kotona, hoidon ajallisesti lyhin osa tapahtuu leikkaussalissa. Siellä vietetään ehkä tunti, mutta laitoksessa menee helposti jopa 50 päivää kuntoutuksessa. Kuntoutuksen tärkein osuus alkaa leikkauksen jälkeen, ja siinä aluesairaaloilla on merkittävä rooli. Erityisesti vaativiin leikkauksiin mennään yleensä vain kerran tai pari elämässä. Pienempiinkin operaatioihin voidaan hyvin matkustaa hieman pitemmälle. Tärkeintä on, että usein tarvittavat palvelut ja ne erikoisalojen osaajat, joita tarvitaan enemmän, ovat ihmisten lähellä arjessa. Kuntoutuksen lisäksi aluesairaaloissa voi ja tulee jatkossakin olla laaja kirjo erikoisalojen osaamista. On paljon toimenpiteitä, joita voidaan tehdä ilman anestesiaa.

Aluesairaaloissa on mahdollisuus jatkossa tehdä esimerkiksi:

o kaihileikkauksia ja erilaisia polikliinisia leikkauksia, joihin ei tarvita anestesiaa (esimerkiksi korvatautien, käsikirurgian tai gynekologian alalta)
o sisätautien ja neurologian erikoisalojen toimenpiteitä
o erilaisia tähystyksiä
o sytostaatti- ja muita syöpähoitoja [ei sädehoitoja]
o dialyysihoitoja

 

Maatalouden kannattavuus

Vierailin maanantaina Pielavedellä Juha Partasen maatilalla Pohjois-Savon MTK:n kutsumana tutustumassa maatalouden satokatastrofiin. Vierailulle osallistuivat myös kansanedustajakollegat Elsi Katainen, Sari Raassina ja Sari Essayah.

Suomalainen ruoantuotanto ja tuottajat ovat kohtaamassa katastrofin kesän ja syksyn ennätyssateiden vuoksi. Iso osa sadosta on joko laadultaan sateen heikentämää tai pilaamaa ja osaa sadosta ei saada edes litimäriltä pelloilta pois.

Maatalouden kannattavuus on jo ennestään heikkoa ja viljelijät ovat kovilla. Me päättäjät teemme voitavamme, mutta haluaisin vedota myös kaupan toimijoihin: Nyt olisi mahdollista profiloitua suomalaisen alkutuotannon pelastajana ja vivuta viljelijälle jäävää osuutta tuotteen hinnasta suuremmaksi. Halpuutuskampanjoiden aika on nyt ohi!

 

Vanhustenviikko

Tällä viikolla on vietetty valtakunnallista vanhustenviikkoa.

Pidin maanantaina juhlapuheen Kuopion vanhustenviikon avajaisissa Kuopion kaupungintalolla. Nostin puheessani esiin erityisesti perhehoidon kehittämisen omaishoidon vuorohoidossa sekä vanhustyön johtamisen kysymykset.

Kiuruvesi-lehden kolumnissani käsittelin vanhusten yksinäisyyttä. Kolumni on luettavissa kotisivuillani.

 

______

Huomenna lauantaina osallistun Nivalassa vanhustenviikon juhlaan, jossa pidän juhlapuheen.

______

 

Mukavaa viikonloppua toivottaen,

Hannakaisa

Kirjoitan perjantaisin lyhyen kirjeen kuluneen viikon tapahtumista eduskunnassa. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta kirjeen voi saada myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, lähetä avustajalleni viestiä (annu.saukko[at]eduskunta.fi), niin lisäämme sinut postituslistalle.