Viikkokirje 40/2016

Tällä kertaa viikkokirjeen aiheina ovat muun muassa hoitajamitoituksen alentamisen hylkääminen ja Kelan uuden pääjohtajan valinta.

Hoitajamitoituksenalentamista tulee harkita uudelleen


Esitimme torstaina kokoomuksen Sari Sarkomaan ja perussuomalaisten Arja Juvosenkanssa, että vanhustenhuollon hoitajamitoituksen alentamisesta luovutaan.Ehdotin että vaihtoehtoisia säästöjä etsittäisiin esimerkiksi tarkastelemallauudelleen vanhusten hoidon laatukriteereihin kirjattua vaadetta omastahuoneesta jokaiselle vanhukselle. Oman huoneen vaade on tullut kalliiksi, kuntiloja on pitänyt remontoida ja tilan tarve on suurempi. Uskon, ettätarkastelemalla asia yksilöllisemmin löydämme sekä säästöjä, että paremmatratkaisut vanhuksille.

Monelle varsinkin dementoituneelle vanhukselle voi tuntua turvallisemmalta, kunhuoneessa asuu joku muukin. Esimerkiksi yöllä heräävä, aikaan ja paikkaanorientoitumaton potilas saattaa rauhoittua nähdessään vieressään toisenihmisen.

Ennen kaikkea on tärkeää löytää joustava ratkaisu joka mahdollistaa erilaistenpotilaiden tarpeiden huomioimisen. Meillä on potilaita, joilla on kevyempihoitotarve ja toisaalta potilaita jotka tarvitsevat enemmän hoitoa. Hyvättyöyhteisöt osaavat mitoittaa hoitajamäärän kulloisenkin ajankohdan mukaan.Meidän tarvitsee vain antaa tähän mahdollisuudet.

Kelanvaltuutetut esittävät uudeksi pääjohtajaksi Elli Aaltosta

Päätimme tiistaina 4.10. Kelan valtuutettujen kokouksessa esittää, että tasavallanpresidentti nimittäisi Kelan uudeksi pääjohtajaksi Itä-Suomenaluehallintoviraston ylijohtaja Elli Aaltosen. Äänestimme esityksestä muttaäänten mentyä tasan, ratkaistiin esitys arvalla.
Arpominen on normaali käytäntö tilanteissa, joissa henkilövalinnan vaali meneetasan. Arpomalla päättäminen ei tarkoita, että päätös olisi tehty ilmanharkintaa. Ehdokkaat olivat jo tuossa vaiheessa valikoituneet tarhan harkinnanja karsinnan kautta. On hyvä myös muistaa, että Elli Aaltosen valinta oli myösvaltuutettujen työvaliokunnan (joka toteutti haastattelut ja valmistelipääjohtajan esityksen valtuutetuille) enemmistön kanta asetelmalla 3-2.

Kelan pääjohtajan nimityksestä päättää lopulta tasavallan presidentti, jolla onlain mukaan harkinnan mahdollisuus nimityksen suhteen. Kelan pääjohtajanavuodesta 2010 työskennellyt Liisa Hyssälä jää eläkkeelle 31.12.2016. Kelanpääjohtajan virkaa haki 20 henkilöä.


Maatalousyrittäjienlomitusmaksuihin alennuksia vuonna 2017

Hallitus esittää, että vuonna 2017 pidettävässä lomituksessa sijaisapumaksuja,tuetun maksullisen lomituksen maksua sekä varallaolon tuntimaksua alennetaan.Maksualennuksilla tuetaan lomitukseen oikeutettujen maatalousyrittäjienjaksamista. Mielestäni onnistuimme kohdentamaan maksualennukset niin, että nekohdistuvat mahdollisimman kattavasti kaikille lomituspalveluihin oikeutetuilleja vaikeimmassa taloudellisessa tilanteessa oleville.

Ensi vuonna maatalousyrittäjän tuloihin sidottua laskennallista sijaisavuntuntimaksua alennettaisiin 31 prosentilla. Lisäksi yritystoiminnan järjestelynperusteella myönnetyn sijaisavun tuntihinta alenisi nykyisestä 13,50 eurosta 12euroon.

Sijaisapumaksun alentamisella pyritään tukemaan yrittäjien mahdollisuuttairrottautua työstä myös sairaana tai perhevapaalla. Kotieläintalouttaharjoittavalla maatalousyrittäjällä on oikeus sijaisapuun silloin, kun hän eipysty huolehtimaan yrityksen hoitoon kuuluvista välttämättömistä tehtävistäänlaissa säädetyn tilapäisen syyn vuoksi. Sijaisavuista noin 95 prosenttiakäytetään työkyvyttömyystilanteissa ja perhevapaisiin.

Tuetun maksullisen lomituksen käyttö mahdollistuu suuremmalle osalle lomaanoikeutetuista maatalousyrittäjistä. Tuettua maksullista lomittaja-apua voidaanantaa vuosilomaan oikeutetuille maatalousyrittäjille enintään 120 tuntiakalenterivuodessa. Maatalousyrittäjältä perittävä tuetun maksullisen lomituksentuntihinta laskisi 13,75 eurosta 12 euroon.

Varallaoloon liittyvän asiakasmaksun alennuksella tuetaan erityisestivastainvestoineita tiloja, jotka ovat hankkineet lisää automaatiota ja ovatmaksuvaikeuksissa ison investointinsa ja maidon alentuneen hinnan seurauksena.Maatalousyrittäjältä perittäisiin paikallisyksikön järjestämästä varallaolosta1,50 euron tuntihinta nykyisen 5 euron tuntihinnan sijaan. Varallaolonaiheuttamasta tilakäynnistä ja valvontakäynnistä perittäisiin edelleenasiakasmaksu.

Lain on tarkoitus olla voimassa määräaikaisesti 1.1.-31.12.2017. Maksumuutoksiasovellettaisiin vuonna 2017 pidetyistä lomituksista perittäviinpalvelumaksuihin. Ehdotettujen maksualennusten kokonaiskustannus on 10miljoonaa euroa.

Yrittäjävähennyksestähallituksen esitys

Viime eduskuntavaalien alla yksi Keskustan peräämistä pienyritystentukimuodoista oli yrittäjävähennys. Hallitus antoi 6.10. yrittäjävähennystäkoskevan lakiesityksen eduskunnalle.

Käytännössä pienyritykset ovat viime vuosina olleet ainoita yrityksiä, joihinon syntynyt uusia työpaikkoja. Uudet työpaikat taas ovat avain siihen, ettätyöllisyys saadaan nousuun, verotulot lisääntymään ja hyvinvointiyhteiskunnantärkeimmät perusasiat voidaan pitää kunnossa.

Vähennys tulee koskemaan elinkeinonharjoittajia, maa- ja metsätalousyrittäjiäsekä poronhoitajia. Elinkeinon- tai ammatinharjoittajia ovat esimerkiksipuusepät, parturit, putkimiehet tai autoilijat. Suuri osa tällaisista noin 150000 yrittäjistä on pienituloisia yksinyrittäjiä, joista 79 %:lla yrityksentuottama tulo jää alle 30000 € vuodessa. Maatalousyrittäjistä alle tämäntulorajan jää 87 %.

Tällaisen pienyrittäjän yritystulo verotetaan pääasiassa ansiotulona.Tavallisten mm. tulonhankintaan ja tappioihin liittyvien vähennysten jälkeentulosta vähennetään 5 %, ja jäännös on yrittäjän verotettava tulo.Metsätalousyrittäjän kohdalla vastaava vähennys tehdään pääomatulosta.

Suurin osa vähennyksen saavista yrittäjistä on siis pienituloisia ja heillävähennys lisää käteen jäävää vuosituloa vain sadoissa euroissa.Yrittäjävähennys ei siten lisää merkittävästi tällaisten pienyritysten haluapalkata lisätyövoimaa, mutta vähennyksen käyttöönottaminen toimii kylläkannustimena yritystoiminnan aloittamiseen tai jatkamiseen. Se on myösmerkittävä tunnustus: suomalainen yhteiskunta arvostaa jokaisen yrittäjäntekemää työtä.

Eduskunnassakeskusteltiin ääriliikkeistä ja väkivallasta

Eduskunnassa käytiin keskiviikkona tärkeä ajankohtaiskeskustelu ääriliikkeistäja väkivallasta. Keskustelussa puhuttiin paljon myös eduskunnankeskusteluilmapiiristä. Mielestäni meidän kaikkien on tärkeää kiinnittäähuomiota siihen, miten puhumme toisillemme. Antti Kaikkonen totesi Keskustanryhmäpuheessa, että keskustan tavoitteena on Suomi, jossa jokaisesta pidetäänhuolta ja koko maata kehitetään tasapainoisesti.

Meidän tulisi kaikkien rakentaa yhteiskuntaa jossa kaikkien on mahdollisimmanhyvä olla. Siihen ei auta vastakkainasettelu, vaan yhdessä tekeminen ja toistenymmärtäminen. On myös hienoa, että hallitus panostaa vihapuheenkitkemiseenesimerkiksi lisäämällä poliisien resursseja.

Kirjoitin aiheesta myös kolumnin, jonka voit lukea täältä.

**************
Maanantaina pääsen tutustumaan opetukseen Maailman opettajien päivänkunniaksi.

Syysterveisin,
Hannakaisa