Viikkokirje 39/2016

 

Tämän viikkokirjeen aiheena on eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan vierailu Kuusamoon sekä tietoa kansalaisaloitteesta äitiyslaiksi, juna-liikenneneuvotteluista, sähköisistä postilaatikoista, metsätilojen sukupolvenvaihdoksen etenemisestä ja veropoliittisista ratkaisuista ensi vuodelle.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta vieraili tiistaina ja keskiviikkona Koillismaalla. Tiistaina Posion kunta ja Coronaria kertoivat, miten perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisulkoistus kunnalta Coronaria-yritykselle on onnistunut. Molemmat osapuolet olivat tyytyväisiä ensimmäisten kuukausien menokehitykseen ja palvelujen järjestämiseen.

Keskiviikkona olimme tutustumassa Kuusamon kaupungin ratkaisuun hankkia ostopalveluina erikoislääkäreiden konsultaatiomahdollisuutta ja vastaanottoaikoja Kuusamon terveyskeskuksessa, jolloin taksikyydit lähes 300 km päässä olevaan Oulun yliopistolliseen keskussairaalaan on saatu hallintaan. Kuntalaiset ovat myös hyvin tyytyväisiä palvelujen säilymisestä ja monin osin paranemisesta lähellä.
Vierailun lopputulemana oman mielen sopikoihin jää asia, että soteuudistusta tulee tehdä niin, että hyvät, kustannustehokkaat palvelujen järjestämistavat pitää mahdollistaa jatkossakin.

Kansalaisaloite äitiyslaista eduskuntakäsittelyssä
Kansalaisaloite äitiyslaista on siitä poikkeuksellinen, että se on viime vaalikaudella valmisteltu oikeusministeriössä. Ehdotus on tehty ammattitaidolla ja sopii suomalaiseen oikeusjärjestelmään.
Aloite sisältää ehdotuksen, jonka mukaan naisparin toinen osapuoli voi tunnustaa lapsen omakseen neuvolassa samoin kuin avoparin isä tunnustaa lapsensa.

Muutos koskee ainoastaan tuntemattoman luovuttajan sukusolulla hedelmöityshoidossa alkunsa saanutta lasta. Tässä tilanteessa ei ole henkilöä, joka voitaisiin vahvistaa isäksi.
Lapsen asema paranee esimerkiksi vanhemman kuoleman tai vanhempien eron tilanteessa.
Ehdotus on osa byrokratian purkua, koska kallis ja hidas adoptioprosessi korvautuu tunnustamisella. Ehdotus siis säästää yhteiskunnan varoja.

Aloitteesta käytiin eduskunnassa lähetekeskustelu ja se siirtyy nyt valiokuntakäsittelyyn. Sen jälkeen se palautuu täysistuntoon palautekeskusteluun, jonka jälkeen siitä äänestetään. Aion äänestää aloitteen puolesta.

Lisää junavuoroja ensi vuonna
Liikenne- ja viestintäministeriö sekä VR ovat sopineet ensi vuoden junavuoroista.
Aluksi on hyvä muistaa, että VR ajaa junavuoroja kolmella eri perusteella: markkinaehtoisesti, valtion tukemana ostoliikenteenä sekä VR:n kustantamana velvoiteliikenteenä. Osto- ja velvoiteliikennesopimuksilla pyritään täydentämään junaliikenteen vuorotarjontaa sekä mahdollistamaan liikenne sellaisilla yhteysväleillä, minne sitä ei markkinaehtoisesti synny.

Nyt tehty sopimus lisää velvoiteliikenteenä ajettavia junavuoroja. Muutoksia ei ole tulossa markkinaehtoiseen ja ostoliikenteen junavuoroihin. Päätöksessä velvoiteliikenteen lisävuoroista on painotettu työssäkäynti- ja opiskeluliikenteen tarpeita, yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä liikennöinnistä aiheutuvia kustannuksia. Neuvottelujen aikana käytiin läpi useita vaihtoehtoja, joista VR:n ehdotuksia on ollut esillä myös julkisuudessa. Lopputuloksena päästiin VR:n ehdotusta laajempaan ratkaisuun.

Sähköiset postilaatikot kaikille
Hallitus linjasi maanantaina, että kansalaisten viranomaisasioinnissa siirrytään paperikirjeiden sijasta käyttämään ensisijaisesti sähköistä postilaatikkoa. Tavoitteena on, että sähköisen postilaatikon käyttö tulee voimaan vuonna 2018.
Sähköinen postilaatikko tarkoittaa käytännössä viestinvälityspalvelua, jonka avulla kansalainen voi saada esimerkiksi viranomaiskirjeitä ajasta ja paikasta riippumatta.

Sähköisellä asioinnilla ei luonnollisesti kyetä saavuttamaan kaikkia kansalaisia. Siksi erilaisilla tukitoimilla varmistetaan, että kaikilla on jatkossakin asiointimahdollisuus. Yksi keino ovat yhteispalvelupisteet, joiden kehittämistä koskeva hallituksen esitys annetaan lokakuun 2016 aikana.
Sähköiset postilaatikot ovat konkreettinen esimerkki Juha Sipilän hallituksen julkisten palveluiden digitalisointi -kärkihanketta, jossa tarkoituksena on kehittää edellytyksiä uusille palvelumarkkinoille asiakaslähtöisesti.

Metsätilojen sukupolven vaihdos etenee
Keskustan ajama useita vuosia vireillä ollut hallituksen esitys metsälahjavähennyksestä siirtyi valiokuntakäsittelyyn ja laki tulee voimaan 1.1.2017.
Esitys jatkaa hallituksen toimintaa biotalouden edistämiseksi. Tämä esitys katkaisee pitkään jatkuneen kehityksen, jossa metsänomistajien keski-ikä on noussut ja metsätilojen keskikoko on pienentynyt. Esityksen tarkoituksena on siirtää metsää nuoremmalle sukupolvelle, saada puuta liikkeelle, kasvattaa metsätilakokoa ja sitä kautta edistää yrittäjämäistä metsätaloutta.

Tuloverolakiin on tulossa säädöksiä metsätilan sukupolvenvaihdoksia koskevasta lahjaveron verovähennyksestä. Tällä halutaan edistää metsätilojen sukupolvenvaihdoksia.
Vähennyspohjaa muodostuu arvostamislain mukaisen, tilan metsämaan verotusarvon 30 000 euroa ylittävään osaan kohdistuvan lahjaveron perusteella. Vähennyksen vuosikohtainen enimmäismäärä olisi 195 000 euroa ja 50 prosenttia metsätalouden puhtaasta pääomatulosta. Vähennys on käytettävä viidentoista vuoden kuluessa ja se tehdään metsätalouden puhtaasta pääomatulosta.

Käytännössä metsänomistajista 28% pääsee hyödyntämään metsälahjavähennystä. Heidän omistamansa metsäpinta-ala on kuitenkin noin 60% metsistä. Käytännössä muodostuu kuntakohtainen hehtaariraja, jonka ylittävältä osalta vähennyspohjaa muodostuu. Vaihteluväli on Etelä-Suomen noin 16 hehtaarista pohjoisen 100 hehtaariin.

Veropolitiikan tavoitteena Suomen laittaminen kuntoon

Valtion ensi vuoden budjetin ratkaisujen ensisijaisena tavoitteena on valtiollisesti ja myös Keskustan eduskuntaryhmän mielestä tukea Suomen talouden elpymistä ja työllisyyden parantumista. Tärkeintä Suomen kuntoon laittamisessa on saada työllisyys paranemaan.
Vain työllisyyttä parantamalla voimme turvata palvelut jokaiselle myös tulevaisuudessa, sekä pitää huolta heikompiosaisista. Suomea ei saa päästää eriarvoistumaan ja jakautumaan kahtia. Ehyt yhteiskunta kestää tukevimmin myös maailman myllerryksen ja ulkoiset paineet.

Veronkevennykset pieni- ja keskituloisille
Hallitus pitää huolta suomalaisten ostovoimasta ja tekee työnteon entistä kannattavammaksi laskemalla työn verotusta reilun puoli prosenttiyksikköä. Keskituloisen palkansaajan verotus kevenee noin 235 euroa vuodessa.
Osa veronkevennyksistä tulee kilpailukykysopimuksen johdosta ja osa hallituksen päätöksen perusteella. Hallituksen päätöksellä veronkevennykset suunnataan pieni- ja keskituloisille ja kilpailukykysopimuksen kautta tulevat kevennykset puolestaan painottuvat keski- ja suurituloisiin. Kokonaisuudessaan työn verotus alenee tasaisesti kaikilla tulotasoilla. Keskustalle on erityisen tärkeää, että myös eläkeläiset ja kaikista pienituloisimmat tulonsiirtojen varassa elävät huomioidaan.

Työn verotuksen alentaminen on perusteltua tilanteessa, jossa vienti ei vielä kunnolla vedä, mutta kotimaisesta kysynnästä on pidettävä huolta. Suomen kasvu on tällä hetkellä kotimaisen kysynnän – lähinnä kotitalouksien kulutuksen ja rakentamisen – varassa.

Kaikkein pienituloisimpien ihmisten maksujen ja verojen pienentämiseksi on varattu erillinen 30 miljoonan euron määräraha. Paras mahdollinen toteutustapa on vielä selvityksessä.

Budjettiriihessä tehdyn päätöksen lisäksi kuluvan vuoden alussa tehtiin pieni- ja keskituloisille kohdistuva työtulovähennyksen korotus, joka oli valtiontaloudessa suuruudeltaan 450 miljoonaa
Noin 2000 euroa kuussa tienaavan työtulovähennys on tänä vuonna 235 euroa korkeampi kuin viime vuonna. Ensi vuonna sen arvioidaan olevan vielä noin 160 euroa enemmän eli yhteensä työtulovähennyksen arvioidaan oleva lähes 400 euroa parempi noin 25 000 euroa vuodessa tienaavalle kuin vuonna 2015 edellishallituksen linjausten perusteella.

Hallituksen päättämät noin miljardin euron veronkevennykset ovat pääosin kohdistuneet pieni- ja keskituloisiin sekä eläkeläisiin. Nykyinen hallitus on kiristänyt suurituloisten verotusta laskemalla solidaarisuusveron alarajaa. Tänä vuonna suurituloisten verotus on kireämpää kuin edellisen hallituksen aikana.

Yrittäjyys- ja työllisyyspaketeilla tuetaan orastavaa kasvua
Orastavia merkkejä paremmasta on jo näkyvissä. Talous kasvaa hieman usean vuoden supistumisen jälkeen ja myös työttömyys on hieman hellittänyt. Hallitus tukee tätä muun muassa yritysveropaketilla, joka kohdistuu pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jonne valtaosa uusista työpaikoista syntyy. Keskustan esittämä ja nyt päätetty yrittäjävähennys ja maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys ovat tästä esimerkkejä.
Työllisyys- ja yrittäjyyspaketeilla parannetaan pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä, helpotetaan ihmisten työllistämistä ja työllistymistä ja lisätään työnteon kannustavuutta.

Muita työllisyyttä edistäviä toimia ovat panostukset teiden kuntoon laittamiseen, 2500 euron kertakorvaus äidin työnantajalle, korjaus- ja hissirakentamisen edistäminen ja kotitalousvähennyksen tehostaminen. Budjettilinjoja pohtineessa budjettiriihessä sovittiin myös 50 miljoonan euron kriisipaketista maataloudelle, mikä on tärkeä koko kotimaisen ruokaketjun työllisyyden kannalta.

Kilpailukykysopimusta täydentää hallituksen päättämä, yhteensä lähes kolmen miljardin euron investointiohjelma teiden, ratojen ja muiden väylien kunnostamiseksi, uusien liikennehankkeiden aloittamiseksi ja tietoliikenneyhteyksien rakentamiseksi. Liikennekokonaisuus on poikkeuksellisen mittava. Hankkeet elvyttävät osaltaan Suomen taloutta ja työllistävät koko maassa.

Veromuutoksia ensi vuodelle

Tuloveroasteikko
Hallituksen veropolitiikka tähtää kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamiseen. Hallitusohjelmassa on sekä verotusta kiristäviä että verotusta keventäviä toimenpiteitä. Vuonna 2017 hallituksen finanssipolitiikan liikkumavaraa rajoittaa edelleen hidas talouskasvu ja julkisen talouden alijäämä. Vuonna 2017 toteutetaan kuitenkin useita hallitusohjelman mukaisia, verotusta keventäviä muutoksia.

Ansiotulojen verotus
Hallitusohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteisiin ehdotetaan tehtäväksi indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla 1,1 prosentin inflaatio-oletuksen mukaisesti. Valtiovarainministeriön elokuun 2016 ennusteen mukainen arvio kuluttajahintaindeksin muutoksesta vuonna 2017 on 1,1 prosenttia ja ansiotasoindeksin muutoksesta 0,8 prosenttia. Indeksitarkistus ehdotetaan toteutettavaksi korottamalla progressiivisen tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja sekä kasvattamalla työtulovähennyksen ja perusvähennyksen enimmäismäärää.
Koska kilpailukykysopimuksen kattavuus ylittää 90 prosenttia, ehdotetaan työn verotukseen muutoksia siten, että verotus kevenee edellä mainitun indeksitarkistuksen lisäksi 515 miljoonalla eurolla. Tästä 92 miljoonaa on seurausta sosiaalivakuutusmaksuihin ehdotettavien muutosten -yhteisvaikutuksista ja 423 miljoonaa ansiotuloverotuksen veroperusteisiin ehdotettavista muutoksista. Verokevennys ehdotetaan toteutettavaksi muuttamalla valtion tuloveroasteikon marginaaliveroprosentteja, työtulovähennystä sekä tulonhankkimisvähennystä.
Työn verotuksen keventämisen lisäksi eläketulon verotusta ehdotetaan kevennettäväksi. Eläketulon verokevennys ehdotetaan toteutettavaksi muuttamalla valtionverotuksen ja kunnallisverotuksen eläketulovähennyksiä sekä eläketulon lisäveroa. Tämän arvioidaan vähentävän verotuloja 137 miljoonaa euroa vuonna 2017.

Kilpailukykysopimukseen kytkeytyvät veronkevennykset
Kilpailukykysopimuksen tukemiseksi hallitus keventää työn verotusta. Veromuutoksilla kompensoidaan sopimukseen liittyvien palkansaajamaksukorotusten verotusta kiristävää vaikutusta ja lisäksi kevennetään työn verotusta. Kilpailukykysopimuksen ja hallituksen veronkevennyksen johdosta työn verotus kevenee yhteensä 515 miljoonalla eurolla vuonna 2017, kun sopimuksen kattavuus on 90 %. Työn verokevennys kohdistuu tasaisesti kaikille tulotasoille siten, että palkkatulon verotus kevenee keskimäärin noin 0,6 prosenttiyksiköllä. Keskituloisen palkansaajan verotus kevenee vajaalla 0,6 prosenttiyksiköllä, noin 235 eurolla vuodessa.

Kotitalousvähennyksen korottaminen
Kotitalousvähennystä korotetaan 45 %:sta 50 %:iin työkorvauksen osuudesta. Aiempaa paremmalla vähennyksellä edistetään kotitalouspalvelujen kysyntää ja tarjontaa, ja siten vahvistetaan paikallistaloutta.

Liikenteen polttoaineiden veronkorotus
Pääministeri Juha Sipilän hallitus päätti viime vuoden syksyllä luopua makeisten ja jäätelön valmisteverosta vuoden 2017 alusta. Makeisten ja jäätelön valmisteverotuotoksi arvioitiin tuolloin noin 109 miljoonaa euroa. Samassa yhteydessä päätettiin, että veromenetys korvataan myöhemmin päätettävällä toimenpiteellä, jottei julkisen talouden alijäämä kasvaisi.

Makeisten ja jäätelön veron poistamisen verotuloja vähentävän vaikutuksen kattamiseksi hallitus päätti keväällä 2016, että liikenteen polttonesteiden veroja korotetaan 100 miljoonalla eurolla. Hallitus kuitenkin seuraa öljyn maailmanmarkkinahinnan kehitystä ja jos raakaöljyn hinta nousee yli 80 dollariin barrelilta, hallitus tarkastelee veronkorotusta uudelleen.

Liikennepolttoaineiden veron korotus ehdotetaan toteutettavaksi nostamalla liikennepolttonesteiden veroa siten, että fossiilisen moottoribensiinin vero nousisi 2,12 ja fossiilisen dieselöljyn vero 2,41 senttiä litralta. Biopolttoaineiden litrakohtainen vero nousisi tuotteesta riippuen tätä vähemmän pääasiassa niiden fossiilisia polttoaineita alhaisemman lämpöarvon takia. Veronkorotus kohdennettaisiin sekä energiasisältö- että hiilidioksidiveroon.

Makeisvero
Makeisten ja jäätelön vero poistetaan, koska Euroopan komissio on epäillyt veroon liittyvän kiellettyä valtiontukea veron ulkopuolelle jääville tuotteille. Samassa yhteydessä virvoitusjuomaveron veropohjaan tehdään muutoksia.
Makeisveron poistamisen verotuloja vähentävän vaikutuksen kattamiseksi nostetaan liikenteen polttoaineiden verotusta, joka kasvattaa verokertymää noin 100 miljoonalla eurolla. Tätä voisi arvioida vihreiden tervehtivän ilolla.

Tupakkavero
Tupakkaveroa korotetaan asteittain vuosina 2016–2019. Vuonna 2017 tupakkaveroa korotetaan kaksivaiheisesti, vuoden alusta sekä heinäkuun alusta. Lisäksi uuden tupakkalain myötä sähkösavukkeet tulevat markkinoille ja myös verotuksen piiriin.

Maksuperusteinen arvolisävero
Pienyritysten maksuvalmiutta lisätään mahdollistamalla arvonlisäveron maksuperusteinen tilitys. Lisäksi arvonlisäveron pidempiin tilitysjaksoihin oikeuttavia liikevaihtorajoja korotetaan.
Maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys vahvistaa pienten yritysten maksuvalmiutta, eikä pienten yritysten tarvitse enää toimia pankkina valtiolle.

****************************

Tänä sunnuntaina saan kunnian pitää juhlapuheen Haapaveden sadonkorjuujuhlassa klo 11 alkavan jumalanpalveluksen jälkeen.

Rentouttavaa, syksyistä viikonloppua kaikille!
Toivottaa Hannakaisa