Viikkokirje 38/2016 – Ensi vuoden budjetin ruotiminen alkoi

Tämän viikkokirjeen aiheina ovat koko eduskuntaviikon kestäneet ensi vuoden talousarvion lähetekeskustelu, työttömyyden laskun orastava myönteinen kehitys, liikennekaari ja äärijärjestöt.

Eduskuntakeskustelua hallitsi koko viikon vuoden 2017 budjetti. Petteri Orpo esitteli budjetin päälinjat, joiden tavoitteena on saada työllisyys nousuun ja Suomen talous kasvamaan. Velkaantumisen taittamisesta pidetään kiinni. Päätökset on tehty työllisyyden ja kasvun näkökulmasta. Korkea työllisyys on hyvinvointivaltion edellytys ja takaa sen, että heikompiosaisista voidaan huolehtia.

Työn verotusta alennetaan kaikilta suomalaisilta ja pääosin veronalennukset on kohdistettu pieni- ja keskituloisille. Jo aikaisemmin on päätetty pääomaverotuksen kiristymisestä ja solidaarisuusveron laajentamisesta, jotka koskevat suurituloisia.
Nyt tehdyt veronkevennykset ovat yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisia, parantavat suomalaisten ostovoimaa ja tukevat talouskasvua. Veroja vähennetään kaikilta tasapuolisesti ja jatkossa työn tekeminen on entistä kannattavampaa.

Sekä kotimaiset, että ulkomaiset talouspolitiikan arvioitsijat ovat arvioineet budjetin olevan oikeanlainen tähän tilanteeseen. Tarvittavia leikkauksia tehdään, mutta ei liikaa. Toisaalta kannustetaan työntekoon ja parannetaan ostovoimaa. Velkaantumisen kääntäminen laskuun on kaikkein oikeudenmukaisinta tulevia sukupolvia ajatellen. Työttömien mahdollisuuksia hyödyntää työttömyysetuutta parannetaan.

Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan oppositiota miellyttäneet, vaan se ampui alas lähes kaiken mahdollisen. SDP:n vähäinenkin uskottavuus pk-yrittäjien silmissä hupeni demareiden murjoessa hallituksen päätöstä yrittäjävähennyksestä, joka luo edellytyksiä kasvulle ja uusille työpaikoille. Mitä mahtaa ajatella se pk-yrittäjä, joka vihdoin pääsee verotuksellisesti samalle viivalle suuryritysten kanssa?

Keskusta johtoinen hallitus korjasi tämän epäoikeudenmukaisuuden, joka syntyi edellisen hallituksen yhteisöveroalennuksen myötä. Demareiden paras anti yrittäjille on toistaiseksi ollut Antti Rinteen yrittäjien kosiskelureissulla tarjoamat suklaakonvehdit. Isämaan etua ei myöskään palvele laskelmat, joissa muuttujia ja kysymyksiä muutetaan, kunnes saadaan sellainen tulos kuin halutaan.

Suomalaisten teollisten työpaikkojen puolustaminen ei myöskään käy. Se ei ole mikään uutinen, että vihreät eivät ole kiinnostuneita niistä suomalaisista perheistä, joiden leivän pöytään tuo suomalainen teollisuus, mutta vasemmistoliitto on tullut kovin kauas juuristaan tyrmätessään suomalaiselle teollisuudelle tärkeän päästökaupan kompensaation. Kompensaatio merkitsee sitä, että suomalaiset yritykset pääsevät samalle viivalle kansainvälisessä kilpailussa pahimpien kilpailijoiden kanssa. On huomattava, että osa Suomen kilpailijamaista kompensoi kustannukset 100 prosenttisesti, Suomi vain 50 prosenttisesti.

Kiivaan lähetekeskustelun jälkeen budjettiesitykseen paneutumista jatketaan eri valiokunnissa loppuvuoden ajan.
Kansalaisilla on nyt entistä paremmat mahdollisuudet perehtyä budjettiin ja tehdä omat arvionsa, kun valtiovarainministeriö julkisti torstaina uuden visuaalisen ja vuorovaikutteisen tutkibudjettia.fi -palvelun. Palvelussa voi kätevästi tutkia, millaisista tuloista ja menoista budjetti koostuu. Tiedot esitetään visuaalisesti, joten ne on helppo hahmottaa.

Tavoitteena työttömyyden vähentäminen

Tavallisen ihmisen arjessa taloudesta puhutaan ihan eri termein kuin mitä eduskunnassa ja uskon, että kuluneen viikon lähetykset eduskunnan täysistunnossa eivät varmasti lisänneet kaikkien katselijoiden luottamusta yhteisten asioiden hoitoon ja tulevaisuuteen. Vastakkainasettelu oli niin kovaa.

Monessa, ihan tavallisessakin kodissa lasketaan palkkapäivänä, riittävätkö rahat laskujen jälkeen ruokaan ja ylipäätään elämiseen. Siihen päälle ihmisillä on vielä työelämän paineet ja muut inhimillisen elämän myötä- ja vastoinkäymiset. Lisäksi uskon monen kokevan turvattomuutta siitä, mitä maailmalla tapahtuu.

Tutkimustenkin mukaan suomalaisia huolettaa työttömyys, miten palvelujen käy ja yhteiskunnan eriarvoistuminen. Meillä on todella paljon ihmisiä, joilla ei mene hyvin alkaen nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömistä. Näihin huoliin meidän pitää politiikalla vastata. Työttömyyden taltuttaminen tai kääntäen työllisyyden parantaminen on se, joka ratkaisee Suomen tulevaisuuden.

Tuoreen työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteen mukaan meillä on noin 342 000 työtöntä työnhakijaa. Kun Suomessa oli reilut 60 000 työtöntä, julisti presidentti Kekkonen 1970-luvulla hätätilan. Ajat ovat tietysti kaikkinensa kovin erilaiset nyt 40 vuotta myöhemmin, mutta tietynlainen ”hätätila” on kyllä aivan perusteltua. Ja kun katsoo hallituksen linjaamia toimia työllisyyden parantamiseksi, voi todeta, että hallitus ymmärtää Suomen hätätilan. Ensi vuoden talousarvioon on linjattu paljon uusia toimenpiteitä yritysten työllistämisen helpottamiseksi, työn –myös lyhytaikaisenkin- vastaanottamisen kannattavuuden parantamiseksi ja työnvälityksen tehostamiseksi.

On ymmärrettävää, että työttömyysturvan leikkaukset aiheuttavat ihmisissä huolta: miten minun käy? Hallitus ei halua jättää työtöntä yksin. TE-toimistoja on paljon arvosteltu siitä, että työtön työnhakija ei saa palvelua kasvokkain virkailijan kanssa. Työtön keskustelee tietokoneen kanssa tai korkeintaan puhelimitse virkailija kanssa. Nyt hallitus kaavailee muutoksia toimintakulttuuriin niin, että jokaiselle työttömälle työnhakijalle taataan tapaaminen elävän ihmisen kanssa kasvokkain kolmen kuukauden välein. Tämä on mielestäni valtavan tärkeä asia, kun pyrimme auttamaan ihmisiä työnhaussa ja myös ehkäisemään syrjäytymistä. Syitä työttömyyteen on lähes yhtä paljon kuin on työttömiä, siksi on päivänselvää, että paremmin jokaisen työttömän henkilökohtaisen tilanteen tuntemalla hänelle löydetään työpaikka. Ja aivan sama pätee myös yritysten suuntaan: heille löytyy juuri heidän tarvitsemansa työntekijä.

Hallitus arvioi, että ensi vuonna työttömyysturvaan käytetään yli 2,8 miljardia euroa. Se on sosiaali- ja terveysministeriön budjetista 20%. Kaikkineen työttömyys maksaa suomalaiselle yhteiskunnalle yli 5 miljardia euroa vuodessa. On varmasti oikeus ja kohtuus, että hallitus todella on ymmärtänyt hätätilan ja on etsinyt uusia keinoja työllisyyden parantamiseksi ja työttömyyden vähentämiseksi. Vain työllisyysasteen nostamisen kautta voimme löytää kantavan pohjan, jolta meidän kaikkien tarvitsemia julkisia palveluja voidaan rahoittaa kestävällä tavalla, ei velanoton kautta.

Uskon, että valtaosa niistä yli 340 000:sta työttömästä työnhakijasta ja erityisesti niistä 127 900:sta pitkäaikaistyöttömästä ovat sitä mieltä, että on oikein ja kohtuullista yrittää löytää uusia keinoja työttömyyden vähentämiseksi. Uskon, että he kokevat hallituksen ponnistelut paljon vakuuttavampina kuin opposition räksytyksen – opposition, jolla viime eduskuntakaudella oli täysi valta ja mahdollisuus tehdä omin konstein työllisyyspolitiikkaa.

Työttömyys laski edelleen elokuussa

Orastavat merkit paremmasta Suomen talous- ja työllisyystilanteessa jatkuvat. Tiistaina julkaistun työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan työttömyys laski edelleen elokuussa.

Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli elokuun lopussa yhteensä 342 500 työtöntä työnhakijaa. Se on 4 200 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni heinäkuusta 35 900:lla.

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin elokuun aikana 51 300 eli 13 900 enemmän kuin edellisen vuoden elokuussa. Kaikkiaan TE-toimistoissa oli elokuussa avoinna 82 500 työpaikkaa, mikä on 16 200 enemmän kuin vuosi sitten.

Pitkäaikaistyöttömyys pysyy edelleen korkeana. Yhtäjaksoisesti eli vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 127 900, mikä on 15 100 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 126 100 eli 500 enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.

Nuorten työttömyydessä oli hieman parannusta vuodentakaiseen. Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 2 200 vähemmän kuin edellisen vuoden elokuussa eli yhteensä 46 200.


Tilastokeskus: Työttömyys 7,2 prosenttia

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli elokuussa 27 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysaste oli 69,9 prosenttia, mikä on 1,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden elokuussa. Hallituksen tavoite on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin vaalikauden aikana.

Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 195 000, mikä on 28 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 7,2 prosenttia eli 1,0 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuotta aiemmin.

Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut.

Liikennekaaresta potkua liikennepalveluiden kehittämiseen

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen liikennekaareksi. Siinä henkilö- ja tavaraliikennettä koskevat säädökset on koottu samaan lainsäädäntöön. Samalla viranomaissääntelyä kevennetään, mikä antaa aivan uudenlaiset mahdollisuudet kehittää henkilö- ja tavaraliikennepalveluja kokonaisuutena asiakkaiden tarpeisiin.

Liikennekaari antaa myös välineet luoda aivan uudenlaisia mobiilipohjaisia liikenteen palveluja. Se ei kuitenkaan poista mahdollisuuksia tilata taksikyytejä tai muita palveluja esimerkiksi puhelimitse.

Keskustalaisen liikenne- ja viestintäministerin Anne Bernerin johdolla tehty esitys on kansainvälisesti vertaillen todella edistyksellinen ja monipuolinen. Se myös osaltaan toteuttaa Keskustan viime eduskuntavaaleissa antamaa lupausta laittaa Suomi kuntoon uudistuksilla.

Liikennesektorilla se on välttämätöntä, koska joukkoliikenne on ollut jatkuvassa näivettymiskierteessä. Bussi- ja junavuoroja on lakkautettu, minkä seurauksena mm. yksin tapahtuva autoilu on ollut jatkuvassa kasvussa.

Liikennekaari onkin ennen kaikkea mahdollistava laki, ei velvoittava laki:
– Mahdollisuus kehittää monipuolisia liikenteen palveluja, jossa asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset nostetaan etusijalle.

– Mahdollisuus ottaa käyttöön uutta teknologiaa ja hyödyntää digitalisaatiota.

– Mahdollisuus edistää yhteentoimivien digitaalisten lippu- ja maksujärjestelmien käyttöönottoa varmistamalla lainsäädännöllä avoimet maksuttomat tieto- ja maksurajapinnat.

– Mahdollisuus kehittää joukkoliikennepalveluista entistä houkuttelevampia, mikä vähentäisi yksin tapahtuvaa autoilua.

– Mahdollisuus kotimaiselle it-sektorille luoda aivan uudenlaisia digitaalisia liikennepalveluja.

– Mahdollisuus luoda uudenlaista yritystoimintaa poistamalla eri liikennemuotojen välillä olevia raja-aitoja.

– Mahdollisuus tehostaa julkisen sektorin (valtio, kunnat ja Kela) liikennerahan käyttöä. Jatkossa liikenteen palveluja voitaisiin tarjota, yhdistellä ja käyttää monipuolisemmin ja tehokkaammin.

– Mahdollisuus päästä Suomea sitoviin kansainvälisiin ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin (yksin sekä tyhjänä tapahtuva autoilu vähenee).
Uudistuksen tavoitteena on kasvattaa kotimaisen joukko- ja tavaraliikennesektorin osuutta liikenteen markkinoista.

Liikennekaaren on arvioitu luovan Suomeen 20 000 uutta työpaikkaa kuljetus- ja ict-alalle.

Liikennekaari on myös oiva väline mm. kehittää ja turvata postinjakelupalveluja koko maassa. Lisäksi se on keskeinen osa kehitettäessä liikenneväylien uutta rahoitusjärjestelmää, jota parhaillaan selvitetään.

Liikennekaaren on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2018.

Parhaillaan valmistelussa on liikennekaaren toinen vaihe, jossa uudistetaan raide-, meri ja lentoliikennettä. Sitä koskeva esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi vuoden aikana.

Taksisääntelyn vapauttaminen puhutti pitkään

Liikennekaaren suurin kipukohta oli taksisääntelyn vapauttaminen. Siihen löydettiin hyvä kompromissi, jonka on hyväksynyt myös Suomen taksiliitto.

Jatkossa taksiliikennettä voisi harjoittaa kuka tahansa laissa säädetyt lupaehdot täyttävä toimija, sillä taksikiintiöistä luovuttaisiin. Taksilupa olisi yrityskohtainen, minkä lisäksi kuljettajalta vaadittaisiin ajolupa.

Takseilla olisi jatkossakin määritelty pääasiallinen asemapaikka. Toimijoiden olisi ilmoitettava asemapaikkansa ja päivystysaikansa eli pääasiallinen toiminta-alueensa ja palveluaikansa. Taksi voisi kuitenkin uudistuksen myötä jäädä odottamaan kyytiläisiä myös ilmoittamansa asemapaikan ulkopuolelta, ja muilta paikkakunnilta voidaan tulla paikkaamaan kysyntää toiselle paikkakunnalle.

Taksiluvan haltijalla olisi oltava toimipaikka Suomessa. Taksin kuljettajalla tulisi olla riittävä vuorovaikutus- ja kielitaito sekä kyky avustaa erityisryhmiä. Kuljettajalta vaadittaisiin ajolupa, jonka myöntäisi edelleen Trafi. Ajolupa olisi voimassa viisi vuotta kerrallaan.

Taksien hintasääntelystä luovuttaisiin ja hinnat määräytyisivät jatkossa markkinaehtoisesti. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi voisi tarvittaessa asettaa enimmäishinnat, jos hinnat nousevat kohtuuttomiksi. Lisäksi Trafilla olisi velvollisuus seurata uudistuksen vaikutuksia markkinatilanteeseen.

Liikennekaaren lausunnoilla olleessa esitysluonnoksessa ehdotettiin, että pienimuotoinen, alle 10 000 euron vuosittainen kuljetustoiminta sallittaisiin ilman liikennelupaa. Tästä ehdotuksesta luovuttiin lausuntokierroksen jälkeen. Liikennekaariesityksen mukaan lupavaatimus koskisi nykyiseen tapaan myös pienimuotoista, tulonhankkimistarkoituksessa harjoitettua toimintaa.

Äärijärjestöt puhuttivat eduskunnassa

Suomen vastarintaliikkeen aktivistin väkivallanteko puhutti eduskuntaa. Budjetin lähetekeskustelussa ääriliikkeen toiminta tuomittiin kaikissa muissa paitsi perussuomalaisten ryhmäpuheessa. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja painotti, että vihapuheet saati vihateot eivät ole isänmaallisuutta.

Torstaina jätettiin lakialoite, jossa ehdotetaan rotusyrjintää edistävien järjestöjen kieltämistä. Aloitteelle pyritään saamaan yli 100 kansanedustajan allekirjoitus. Keskustan Annika Saarikko oli ensimmäisten allekirjoittajien joukossa.

Kyselytunnilla pääministeri kertoi, että sisäministeriö selvittää lainsäädäntötarpeita ääriliikkeiden osalta. Sisäministeri Risikko ilmoitti haluavansa kieltää väkivaltaiset äärijärjestöt.

Torstaina perussuomalaiset pitivät tiedotustilaisuuden, jossa europarlamentaarikko Halla-aho esitteli käsityksiään. Hänen mukaansa media paisuttelee Helsingin asema-aukion yhden henkilön kuolemaan johtanutta tapahtumaa ja koittaa kääntää keskustelun pois maahanmuuton ongelmista. Halla-ahon kanta on omituinen, koska väkivaltaa ja kansallissosialismia ihannoiva Suomen vastarintaliike on toiminut jo vuosia ennen pakolaistulvaa ja väkivallanteko kohdistui kantasuomalaiseen.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kertoi New Yorkista käsin, että hän kannattaa lainsäädännön täsmentämistä. Joillakin perussuomalaisilla saattaa olla yhteyksiä äärijärjestöihin, mutta kansanedustajien kohdalla ei ole tullut ilmi mitään uutta. Tällä hän viittasi parin vuoden takaiseen valokuvaan, jossa perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen oli yhdessä Suomen vastarintaliikkeen edustajien kanssa.

Mukavaa viikonloppua toivottaen

Hannakaisa