Viikkokirje 37/2016

Tällä kertaa viikkokirjeen aiheina ovat muun muassa kuntapolitiikan kokouspalkkioiden vaikutus äitiys- ja vanhempainrahaan sekä hankintalain merkitys sote-palveluille.

Pienten lasten vanhemmille yhdenvertainen mahdollisuus osallistua kuntapolitiikkaan

Ansiosidonnaista äitiys- ja vanhempainrahaa koskeva lainsäädäntö ja sen tulkinta aiheuttavat päänvaivaa niin lapsiperheille kuin etuuksista päättäville virkamiehillekin.

Viime viikolla uutisoitiin Kelan ja Vakuutusoikeuden tulkinneen, että äitiys- ja vanhempainrahan osalta kunnalliset luot­ta­mus­toi­mi­palk­kiot lasketaan ansiotuloksi. Kunnanvaltuuston tai lautakunnan kokouspalkkio pudottaa äitiys­päi­vä­rahan minimitasolle ja vie isiltä kokonaan oikeuden isyysrahaan kokous­päi­viltä. Usein kokouspalkkio ei riitä korvaamaan menetettyä ansiosidonnaista päivärahaa.

Luottamustoimihenkilöt eivät ole työ- tai virkasuhteessa kuntaan, eikä luottamustoimipalkkioista kerry lomaoikeutta tai eläkettä, joten kyseessä ei minusta missään nimessä ole ansiotyö.

Käytäntö luottamustoimesta maksettavien palkkioiden vaikutuksesta erilaisiin etuuksiin vaihtelee. Esimerkiksi sairauspäivärahan osalta luottamustehtävän hoitaminen ei vaikuta päivärahan maksamiseen. Myöskään työttömyysetuuksien kohdalla luottamustoimesta saatuja tuloja ei pääsääntöisesti oteta huomioon. Tällöin kunnallisesta luottamustoimesta saatu kokouspalkkio ei vähennä työttömyysetuuden määrää.

Otin ongelman puheeksi Kelan valtuutettujen kokouksessa tällä viikolla. Kelan mukaan nykytilanteen muuttaminen vaatisi perusteellista pohdintaa, koska on lukuisia muitakin luottamustoimia kuin kunnalliset luottamustoimet (esim. valtion, järjestöjen, seurakuntien ja yhtiöiden). Voitaisiinko vain kunnalliset luottamustoimet nostaa eri asemaan ja koskisiko rajaus kaikkia kunnallisia luottamustoimia ja niiden hoitamista?

Mielestäni muutos pitää tehdä välittömästi ainakin kunnallisiin luottamustoimiin. Pienten lasten vanhemmilla on oltava yhtäläiset oikeudet ja taloudelliset mahdollisuudet osallistua kunnalliseen päätöksentekoon kuin muillakin kuntalaisilla. On huutava vääryys, että vanhempainrahaa saavia kohdellaan tässä asiassa eri tavalla kuin muita päivärahaa saavia ihmisiä.

Nyt kuntavaalien lähestyessä tämä sairausvakuutuslaissa oleva epäkohta on saatava korjattua nopeasti. Yhteiskuntamme lainsäädännön on viestittävä, että pienten lasten vanhemmat ovat haluttuja ja tervetulleita mukaan politiikkaan. Uskon, että halukkuutta lain muuttamiseen löytyy yli puoluerajojen.

Uusi hankintalaki ei pakota kilpailuttamaan vammaisten ja vanhusten asumispalveluita jatkuvasti

Pitkään valmisteltu hankintalain päivitys on nyt edennyt mietintökäsittelyyn muun muassa meille sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Hankintalaissa määritellään julkisten hankintojen kilpailutussäännöt ja -kriteerit. Meidän valiokunnassamme käsittelemme erityisesti lain sitä osaa, joka koskee sosiaali- ja terveysalan julkisia hankintoja.

Hallituksella on monta tavoitetta hankintalain uudistamisessa: ympäristö-, laatu- ja sosiaalisten kriteerien painottaminen julkisissa hankinnoissa pelkän halvimman hinnan sijaan, hankintamenettelyn yksinkertaistaminen, joustavoittaminen ja sähköistäminen, pk-yritysten aseman parantaminen, valvonta ja korruption ehkäiseminen.

Erityisenä huolena hankintalain suhteen on nostettu se, että laki pakottaisi kilpailuttamaan esimerkiksi vanhusten tai vammaisten henkilöiden asumispalveluita lyhyin väliajoin, mikä saattaisi johtaa jatkuvaan epävakauteen ja muutoksiin heidän asumisessaan ja muissa palveluissa. Onneksi tämä huoli on turha: ei todellakaan ole tarvetta (eikä inhimillistä) kilpailuttaa tällaisia palveluja neljän vuoden välein, vaan palveluista voi tehdä esimerkiksi toistaiseksi voimassaolevan tai 50 vuoden sopimuksen.

Tämän vuoksi lakiesityksessä painotetaan, että hankintayksikön olisi pyrittävä ottamaan huomioon palvelujen laatuun, jatkuvuuteen, esteettömyyteen, kohtuuhintaisuuteen, saatavuuteen ja kattavuuteen, eri käyttäjäryhmien erityistarpeisiin liittyvät, käyttäjien osallistumiseen ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen sekä innovointiin liittyvät tekijät.

Lakiesityksessä ehdotetaan edelleen, että pitkäkestoisia hoito- ja asiakassuhteita koskevissa sosiaali- ja terveyspalveluissa hankintayksikön olisi pyrittävä määrittämään sopimusten kesto ja muut ehdot siten, että sopimuksista ei muodostu kohtuuttomia tai epätarkoituksenmukaisia seurauksia asiakkaille. Tällaisia palveluita voisivat olla esimerkiksi muistisairaiden vanhusten, mielenterveyskuntoutujien tai vammaisten henkilöiden palvelut taikka lastensuojeluun liittyvät palvelut.

Uusi eduskunta-avustaja aloittaa 3.10.

Nykyinen eduskunta-avustajani Sara Saramäki siirtyy ensi viikon alusta lähtien uusiin tehtäviin viestintätoimisto Pohjoisranta Burson-Marstelleriin. Kiitos Saralle yhteistyöstä kuluneen vaalikauden aikana!

Uusi eduskunta-avustajani on 3.10. lähtien Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Anniina Sippola. Hän työskentelee kokopäiväisesti eduskuntatalolla. Anniinan tavoittaa lokakuun alusta lähtien sähköpostilla anniina.sippola[at]eduskunta.fi.

Viikonlopun tapahtumia

Viikonloppuna Keskusta viettää 110-vuotisjuhlaa. Näissä merkeissä olen lauantaina aamupäivällä mukana Keskustan tapahtumissa Kiuruveden torilla (klo 10) ja Iisalmen torilla (klo 11). Puolenpäivän jälkeen saan kunnian pitää puheen Alli Nissisen juhlaseminaarissa Iisalmen Kulttuurikeskuksessa. Seminaari on yleisölle avoin. Iisalmelaissyntyinen Nissinen oli Martta-liiton perustaja ja yksi Suomen ensimmäisistä naiskansanedustajista. Sunnuntaina puhun Keskustan Pieksän paikallisyhdistyksen 100-vuotisjuhlassa klo 13 Nilsiässä. Tervetuloa juttusille!

Syysterveisin,
Hannakaisa

Kirjoitan perjantaisin lyhyen kirjeen kuluneen viikon
tapahtumista eduskunnassa. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta kirjeen voi saada myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, lähetä minulle viestiä (hannakaisa.heikkinen[at]eduskunta.fi), niin lisään sinut postituslistalle.