Viikkokirje 36/2016 – Eduskunnan syyskausi käyntiin

Istuntotauon aikana ehdin kiertää Savo-Karjalassa ja vähän muuallakin Suomessa kuuntelemassa ihmisten terveisiä ja evästyksiä syksyn työrupeamaa varten sekä viemässä viestiä ajankohtaisista poliittisista asioista. Eduskunnan syysistuntokauden vierähdettyä käyntiin viikot vierähtävät jälleen Helsingissä. Kotisivujeni kalenterista kannattaa silti tarkistaa syksyn aikataulut ja tulla juttusille tai olla muuten yhteydessä.

 

Eduskunnassa on luvassa kiireisiä aikoja erityisesti sote-uudistuksen valmistelun parissa. Hallitus antaa lakiesitykset sote- ja maakuntauudistuksista tammikuun alussa.

Työtä riittää muutenkin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, jonne tulee syksyn aikana käsittelyyn lähes 50 hallituksen esitystä. Mukana on minulle mieluisista asioista muun muassa omais- ja perhehoitajien aseman parantaminen, perustulokokeilu, maatalouslomituksen lisärahoitus sekä lapsi- ja perhepalveluiden ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kärkihankkeiden käynnistäminen.

Myös toiseen valiokuntaani eli työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan on syksyllä luvassa lähes kolmatta kymmentä hallituksen esitystä, mukaan lukien monia tärkeitä toimia sisältävä työllisyydenedistämispaketti.

Vesirokkorokote kannattaa niin terveyden kuin kansantalouden kannalta

Hallitus päätti ilokseni elokuun lopun budjettiriihessä monista satsauksista ihmisten terveyteen ja arjessa jaksamiseen.

Hyvä esimerkki terveyttä edistävistä toimista on vesirokkorokotteiden sisällyttäminen kansalliseen rokotusohjelmaan. Vesirokko on aikuisiällä sairastettuna jopa hengenvaarallinen ja pikkulapsillekin harmillinen. Siihen liittyy myös vaarallisia jälkitauteja. Rokotteiden ottaminen kansalliseen ohjelmaan hävittäisi vesirokon Suomesta.

Vesirokkorokote on pitkässä käytössä turvalliseksi todettu ja asiantuntijoiden suosittelema. Tämä satsaus kannattaa niin ihmisten terveyden kuin kansantalouden kannalta.

Perusterveydenhuollon kuormituksen vähentyessä rokote säästäisi terveydenhuoltomenoissa kaksi miljoonaa euroa. Lisäksi 12 miljoonan euron säästöt saataisiin vanhempien työpoissaolojen vähentymisestä lähes 80 000 työpäivällä.

Maatalouslomitukseen ja viljelijöiden jaksamiseen lisärahaa

Toinen esimerkki budjetin terveyttä edistävistä toimista on lomituspalvelujen vahvistaminen 10 miljoonalla eurolla sekä maatalousyrittäjien jaksamiseen kohdennettava miljoonan euron rahoitus.

Nämä viljelijöiden hyvinvointia edistävät ratkaisut ja koko maatalouden kriisipaketti ovat iso asia talousvaikeuksissa painiville tiloille. Tällaisia toimia tarvitaan, jotta Suomessa voidaan jatkossakin tuottaa maailman puhtainta ruokaa. Tavoitteenamme on kohdentaa nämä rahat niin, että pystyisimme tukemaan mahdollisimman laajasti viljelijöiden jaksamista, tietysti painottaen apua erityisesti vaikeimmassa taloudellisessa tilanteessa oleville.

Samaan aikaan lomitusjärjestelmän uudistamistyöryhmä suunnittelee ensi maaliskuun loppuun asti järjestelmän kokonaisvaltaista muutosta. Sain kesän aikana paljon palautetta erilaisista lomitukseen liittyvistä käytännönongelmista. Olen jo vienyt viestiä eteenpäin ja teen syksyn aikana parhaani, jotta lomituksesta saataisiin viljelijöiden kannalta mahdollisimman toimiva.

Tukea veteraanien kotipalveluihin

Hallitus panostaa Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kynnyksellä sotiemme veteraanien palveluihin yhteensä 40 miljoonaa euroa lisärahaa. Keskiössä ovat erityisesti kotona asumista tukevat palvelut, joiden ansiosta veteraanit saavat elää kodinomaista arkea mahdollisimman pitkään.

Rintamaveteraanien maksuttomia kotiin annettavia avopalveluita laajennetaan kattamaan kaikki kotona asuvat veteraanit, joilla on avopalveluiden tarvetta. Lisäksi aikaistetaan päätös laskea sotainvalidien haittaraja-astetta (15 % -> 10 %) astumaan voimaan jo ensi vuoden alusta.

Syysterveisin,

Hannakaisa