Viikkokirje 25/2017

Viikkokirje viikko 25/2017

Torstai 22.6.

 

Viikkokirjeen aiheena ovat muun muassa hallituksen saama luottamus hallituspohjan muutoksien jälkeen, Valtioneuvoston Ruokapoliittinen selonteko ja jälleen kerran alkoholilain kokonaisuudistus.

 

Hallitus sai eduskunnan luottamuksen

Pääministeri Juha Sipilä antoi maanantaina 19.6 eduskunnalle tiedonannon hallituspohjassa tapahtuneista muutoksista, minkä jälkeen Eduskunta kävi värikkään keskustelun asiasta.

On tärkeää, että maassa on toimintakykyinen hallitus. Keskustalle on tärkeää huolehtia maan asioiden vakaasta hoidosta, myönteisen talous- ja työllisyyskehityksen jatkumisesta ja keskeneräisten uudistusten viemisestä maaliin. Nämä olisivat vaarantuneet uusien hallitusneuvotteluiden myötä.

Oppositio vaati jopa eduskunnan hajottamista ja uusia vaaleja. On muistettava, että eduskunnan hajottaminen ei ole mielipide- tai gallup –kysymys. Perustuslain mukaan kynnys uusien vaalien järjestämiseksi on korkealla. Mitä uusiin hallitusneuvotteluihin tulee, tulkitsivat valtiosääntöjuristit tilannetta niin, ettei hallituksen myöskään ollut tilanteessa tarpeellista erota.

Tiistain äänestyksen jälkeen hallitus nauttii eduskunnan luottamusta äänin 104-81.

 

Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta

Eduskunta käsitteli tiistaina 20.6. Valtioneuvoston ruokapoliittista selontekoa. Selonteossa linjataan muun muassa suomalaisen ruokapolitiikan visio, tulevaisuuden tavoitteet ja keskeiset toiminnan painopisteet.

Selonteon tavoitteena on muun muassa lisätä ruuan arvostusta, vahvistaa Suomen maabrändiä korkealaatuisen ruuan ja ruokamatkailun kautta, kehittää ruoka-alaa siten, että suomalainen ruoka houkuttaa kuluttajia kotimaassa ja ulkomailla sekä edistää maukkaiden, turvallisten, ravitsemuksellisesti laadukkaiden ja kohtuuhintaisten elintarvikkeiden saatavuutta ja valmistamista.

On tärkeää, että selonteko muistuttaa ruokajärjestelmän perustuvan kestävään, laadukkaaseen, eettiseen ja kilpailukykyiseen alkutuotantoon. Kannattavan alkutuotannon lähde ovat hyvinvoivat ja motivoituneet maatalousyrittäjät. Alkutuotannon säilyminen Suomessa on täysin välttämätöntä myös elintarviketeollisuudelle sekä huoltovarmuudelle.

Ruoka on myös kansanterveyskysymys. Terveys on yksi merkittävä ruokatrendi, jonka markkinat ovat maailmanlaajuisesti kasvussa. Terveellisten ruokavalintojen tekeminen pitäisi olla helppoa kaikille. Selonteon mukaan terveellisiä ruokavalintoja ja teollisuuden tuotekehitystä kohti terveellisempiä elintarvikkeita voitaisiin edistää esimerkiksi terveysperusteisen verotuksen avulla. Tämä on ollut myös oma pitkäaikainen tavoitteeni. Terveyden kannalta tärkeää on myös suojaaminen elintarvikkeiden mikrobien sekä kemiallisten ja fysikaalisten tekijöiden aiheuttamilta vaaroilta.

Valtioneuvoston ruokapoliittinen selonteko on luettavissa kokonaisuudessaan tästä: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/VNS_2+2017.pdf

 

Alkoholilain kokonaisuudistus

Hallitus pääsi sopuun tavasta, jolla alkoholilain kokonaisuudistusta viedään nyt eteenpäin. Hallituksen esitykseen sisältyy vapaus äänestää lain yksityiskohtaisessa käsittelyssä kauppaan tulevien alkoholituotteiden alkoholipitoisuudesta valintansa mukaan. Mielestäni tämä on hyvä. Viime kädessä jokainen edustaja joutuu nyt ottamaan kantaa siihen, painaako äänestyksessä enemmän vastuu kansanterveydestä ja alkoholihaitoista, vai yksilönvapaus. Paljon keskustelua herättänyt tuotteiden alkoholipitoisuus on nyt aidosti eduskunnan käsissä.

Lakiehdotukseen sisältyy useita ravintoloiden normeja purkavia sekä pienpanimoiden toimintamahdollisuuksia edistäviä kohtia. Näillä on ollut eduskunnassa vankka kannatus yli puoluerajojen. Olen iloinen näiden esitysten etenemisestä.

Lisäksi hallituspuolueiden eduskuntaryhmät esittävät Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla valmisteltavaksi pyöreän pöydän yhteistyöfoorumia, joka säännönmukaisesti seuraa, keskustelee ja arvioi tulevan alkoholiuudistuksen toimeenpanoa ja vaikutuksia. Yhteistyöelin koostuisi kaupan, teollisuuden, matkailu- ja ravintola-alan sekä sosiaali- ja terveysalan toimijoista, sekä alkoholilainsäädäntöä valvovan viranomaisen edustajista.

Hallituksen esitys tulee eduskunnan käsittelyyn syksyllä ja lakiuudistus tulee ensi vuoden alussa.

 

Ammatillisen koulutuksen reformi

Eduskunta sai keskiviikkona 21.6 käsittelyynsä ammatillisen koulutuksen reformin. Reformi uudistaa koulutusta vastaamaan opiskelijoiden sekä työelämän muuttuneita tarpeita.

Reformin tavoitteena on, että ammatillinen koulutus pystyisi vastaamaan nykyistä nopeammin vastaamaan työelämän muutoksiin ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Sekä nuorille että työelämässä jo oleville aikuisille rakennetaan jatkossa yksilöllisiä opintopolkuja. Työpaikoilla tapahtuvaa koulutusta on määrä lisätä. Uudella rahoitusmallilla kannustetaan vähentämään koulutuksen keskeyttämistä ja parantamaan koulutuksen vaikuttavuutta.

Ammatillinen koulutus on nyt ison muutoksen edessä. Muutokseen voi reagoida monella tavalla, mutta keskusta näkee sen ennen kaikkea mahdollisuutena: Ammattiin valmistuvilla on oltava osaamista, jolla pärjää tulevaisuuden maailmassa. Koulutuksen on motivoitava opiskelemaan ja innostettava nuoria ottamaan vastuuta itsestään sekä omasta oppimisestaan. Reformi edellyttää, että oppilaitosten ohella koko yhteiskunta, työnantajat ja yrittäjät mukaan luettuna osallistuvat muutoksen tekemiseen.

 

Pitkäaikaistyöttömyys vähenee edelleen

Toukokuun työllisyyskatsaus kertoo pitkäaikaistyöttömyyden edelleen vähentyneen. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojen mukaan pitkäaikaistyöttömiä on nyt 18 500 vähemmän kuin vuosi sitten. Kaikkien työttömien työnhakijoiden määrä vuodentakaisesta yli 40 000 henkilöä. Nämä ovat merkityksellisiä tuloksia, Suomen suunta on nyt oikea monen vaikean vuoden jälkeen.

 

Valtiovarainministeriö tuplasi talouden kasvuennusteen

Valtiovarainministeriö ilmoitti nostavansa ennustettaan Suomen talouskasvusta. Nyt ministeriö ennakoi 2,4 prosentin kasvua, kun huhtikuussa julkaistussa ennusteessa kasvun uskottiin olevan 1,2 prosenttia. Noususuhdanne siis vahvistuu. Ministeriö näkee talouskasvun olevan vankalla perustalla, sillä kasvussa ovat kaikki päätoimialat, teollisuus mukaan lukien. Sipilän hallituksen toimet alkavat nyt purra. Kilpailukykysopimuksella on tässä merkittävä vaikutus.

______

 

Näiden kuulumisten myötä hyvää juhannusta toivottaen,

Hannakaisa

 

 

Kirjoitan perjantaisin lyhyen kirjeen kuluneen viikon tapahtumista eduskunnassa. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta kirjeen voi saada myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, lähetä avustajalleni viestiä (annu.saukko[at]eduskunta.fi), niin lisäämme sinut postituslistalle.