Viikkokirje 25/2018

perjantaina 22.6.2018

 

Viikkokirjeessäni palaan vielä kuluneen eduskuntaviikon kuulumisiin. Tällä kertaa aiheena on mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen ajankohtainen tilanne sekä maatalouden kannattavuus

 

 

Sote

Sosiaali- ja terveysvaliokunta päätyi eilen kummalliseen umpikujaan. Tarkoituksenamme oli päättää, miten valiokunnan työ jatkuu ensi viikon jälkeen alkavan eduskunnan istuntotauon aikana. Tilanne vaatisi nyt venymistä kaikilta, jotta lait saadaan asianmukaisesti käsiteltyä.

Valiokunnan puheenjohtaja esti kuitenkin omalla toiminnallaan asiasta äänestämisen, vaikka kokouksessa oli tehty kannattettu esitys. Esityksenämme oli, että valiokunnan työskentelyä jatketaan 6.7. asti, jonka jälkeen on kesätauko. Esitykseemme kuului se, että talon virkamiesjohto arvioisi yhdessä valiokuntaneuvostemme kanssa ensi viikolla miten on sovitettavissa valiokuntaneuvosten kesälomat ja kirjoitustyö. Sen arvion pohjalta sitten arvioisimme valiokunnassa, onko tarvetta kokousvarauksille elokuussa. Tästä emme päässeet edes äänestämään, kun pj Kiurun mukaan esitys on luonteeltaan sellainen, että puhemiesneuvoston olisi syytä ottaa asiaan kantaa. En todella ymmärrä mikä esityksessä oli sellaista, mihin puhemiesneuvoston olisi otettava kantaa.

Valiokunnassa oli (yllättäviäkin) tahoja, jotka olisivat halunneet, että eilisessä kokouksessa olisi päätetty suoraan, että teemme töitä nyt 6.7. saakka, mutta että sovimme jo nyt, että palaamme vasta 4.9. valiokuntatyöhön. Tuo päätös tarkoittaisi suoraan sitä, että maakunta- ja soteuudistuksen voimaantulo lykkääntyy vuoden 2021 alkuun.

Tämä olisi takaisku nimenomaan julkisille sosiaali- ja terveyspalveluille. Kunnat, kuntayhtymät ja eri järjestöt ovat jo nyt yksityisten yritysten ostotarjousvyöryn alla. Palvelujen hallitsemattomaan yksityistämiseen johtava kehitys voimistuisi edelleen, jos uudistuksen voimaantulo myöhentyy. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevien hoito- ja hoiva-alan ammattilaisten epävarmuus arjen työssä lisääntyisi.

Kaikki tämä on myös niiden tiedossa, jotka ovat yrittäneet ja yrittävät eri tavoin kaataa uudistusta.

 

 

Maatalouden kannattavuus vaatii toimenpiteitä

Pääministeri Juha Sipilä sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä järjestivät tiistaina Kesärannassa pyöreän pöydän keskustelun maatalouden kannattavuudesta. Tilaisuuteen oli kutsuttu ruokaketjun osapuolia.

Leppä ilmoitti perustavansa työryhmän etsimään ratkaisuja maatalouden kannattavuuden parantamiseksi. Ryhmän tehtävä on löytää erityisesti sellaisia toimenpiteitä, joita yksittäiset ruokaketjun osapuolet voisivat omin toimin toteuttaa. Työryhmää johtaa vuorineuvos Reijo Karhinen. Työryhmän muu kokoonpano selviää lähiaikoina.

Maatalouden kannattavuuden parantamisessa hallitus ei ole onnistunut kovin hyvin. Sen myönsi myös pääministeri Sipilä linjapuheessaan puoluekokouksessa Sotkamossa.

Esimerkiksi sateiselle viime vuodelle, tämän vuoden kuivuudelle ja Valion hinnanalennukselle emme ole voineet mitään. EU-rahoituksesta neuvottelut ovat käynnissä parastaikaa ja Suomi ei suinkaan ole luovuttanut. Keinoja maatalouden kannattavuuden parantamiseksi haetaan koko ajan –tässä luotan ministeri Leppään.

Monia viljelijöitä tukevia päätöksiä on tehty. Mainitsen mm. Melan toteuttaman Välitä viljelijästä –hankkeen ja 25 miljoonan energiaveron palautuksen, joka tehtiin huonojen sääolojen seurauksena. Normejakin on purettu, mm. nautaluettelot jäävät jatkossa historiaan.

Toisaalta samanaikaisesti hallitus on panostanut elintarvikevientiin ja viljelijöiden sääntelyn keventämiseen. Esimerkiksi nautaluettelot jäävät historiaan. Sateiselle viime vuodelle ja tämän vuoden kuivuudelle tai Valion hinnanalennukselle ei hallituskaan voi mitään. Eu-rahoituksesta neuvottelut ovat käynnistä parhaillaan ja Suomi on neuvotteluissa taisteluasennossa, luovuttaa ei saa.

 

 

Talouden suhdannenäkymät ovat hyvät

Valtiovarainministeriö julkaisi maanantaina uusimman taloudellisen katsauksensa. Ministeriö ennustaa Suomen talouskasvun kiihtyvän tänä vuonna 2,9 prosenttiin, mutta hidastuvan kuitenkin tulevina vuosina alle kahden prosentin.

Talouskasvua tukee investointien runsaus, huolimatta rakennusinvestointien vähentymisestä ensi vuonna. Viennin kasvun arvellaan tasaantuvan. Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvun ennakoidaan hidastuvan, mikä rajoittaa kotitalouksien kulutuskysyntää.

Myönteiset suhdanteet pienentävät julkisen talouden alijäämää ja velkaa suhteessa bruttokansantalouteen. Taloutta vahvistaa myös hallituksen päättämät julkisten menojen kasvua hillitsevät toimet.

 

Keskustan ympäristöpoliittiset linjaukset julkistettiin

Keskustan uudet ympärstöpoliittiset linjaukset julkistettiin eilen keskiviikkona. Puolueemme haluaa olla viemässä eteenpäin kunnianhimoista kestävän kehityksen ohjelmaa ja viedä maailmaa ylikulutuksesta elinkaariajatteluun ja kiertotalouden tielle. Suomen tulee olla kokoaan suurempi ympäristövaikuttaja. Maapallo on jätettävä tuleville sukupolville paremmassa kunnossa, kun olemme sen entisiltä sukupolvilta saaneet. Vanha talonpoikainen ylisukupolvisuuden periaate pätee tässäkin.  Keskusta on kestävän kehityksen ja samalla myös ratkaisujen ja toiminnan puolue.

Koko ympäristöohjelmamme on luettavissa tästä http://www.keskusta.fi/loader.aspx?id=138e27fa-d697-452b-a465-7abc215d62df

 

 

Kiuruvesilehden kolumni

Palasin kolumnivuorollani Kiuruvesilehdessä Sotkamon puoluekokouksen henkeen. Kolumni on luettavissa kotisivuiltani: http://www.hannakaisaheikkinen.fi/sotkamon-hengessa-eteenpain/

 

 

 

Kaunista keskikesän juhlaa toivottaen

Hannakaisa