Viikkokirje 20

Viikkokirjeen aiheena mm vuoden 2017 ensimmäinen lisätalousarvio ja kirjallinen kysymys terveysperustaisen verotuksen edistämisestä

 

Hallitus päätti tänään perjantaina vuoden 2017 ensimmäisestä lisätalousarvioesityksestä. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi keskiviikkona 25. toukokuuta.

Verotuloihin arvioidaan nousua

Verotuloarviota korotetaan yhteensä 490 miljoonalla eurolla etenkin kertymätietojen sekä myönteisemmän talousennusteen päivittymisen seurauksena. Odotettua myönteisemmän talouskehityksen vuoksi arvonlisäverontuottoa esitetään korotettavaksi 186 miljoonalla eurolla ja autoveroa 52 miljoonalla eurolla. Perintö- ja lahjaveron tuottoa esitetään korotettavaksi 220 miljoonalla eurolla. Perintö- ja lahjaveron ennakoitua suurempaan tuottoon on vaikuttanut veroerien käsittelyn nopeuttaminen Verohallinnossa vuoden 2017 aikana.

Valtion lainanottotarve vähenee

Tulojen 482 miljoonan euron lisäys ja määrärahojen 304 miljoonan euron lisäys huomioon ottaen vuoden 2017 lisätalousarvioesitys vähentää valtion nettolainanoton tarvetta 178 miljoonalla eurolla. Valtion nettolainanotoksi tänä vuonna arvioidaan n. 5,4 miljardia euroa. Tämän vuoden lopussa valtionvelan määrän arvioidaan olevan n. 108 miljardia euroa, mikä on n. 49 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Sote- ja maakuntauudistus

Maakuntien tietohallinnon perustamiseen sekä maakuntien esivalmisteluun ja väliaikaishallinnon menoihin lisäbudjetissa ehdotetaan 22 miljoonan euron lisäystä.

Aiemmin keväällä hallitus päätti sosiaali- ja tereydenhuollon asiakkaan valinnanvapauspiloteista, joilla tuetaan valinnanvapauslain toimeenpanoa jo ennen lain varsinaista voimaantuloa. Valinnanvapauden pilottihankkeissa voi pilotoida joko sote-keskusta tai henkilökohtaista budjettia ja ne voidaan aloittaa maakunnissa aikaisintaan syksyllä 2017 ja viimeistään 30.6.2018. Nyt lisätalousarviossa valinnanvapauden pilottihankkeiden kustannuksiin myönnettäviin valtionavustuksiin ehdotetaan kohdennettavaksi yhteensä 30 miljoonan euron määräraha.

Muita nostoja lisätalousarviosta

Neste Oyj:n ja Vapo Oy:n valtion omistusosuutta ehdotetaan laskettavaksi nykyisestä 50,1 prosentista siten, että omistusosuudeksi jää kummassakin yhtiössä kaikkien osakkeiden tuottamasta äänivallasta vähintään 33,4 %. Tällöin valtio voi vielä turvata asemansa kaikkiin merkittäviin osakeyhtiötä koskeviin päätöksiin.

Luonnonvarakeskukselle ehdotetaan 1,6 miljoonan euron lisäystä Savonlinnan toimintojensa uudistamiseen strategiseksi toimipisteeksi, joka kehittää toimintatapoja ja uusia liiketoimintamalleja metsäbiotalouden tutkimustulosten siirtämiseksi käytäntöön.

Työttömyysturvan aktiivimallin käyttöönottoon ehdotetaan 10 miljoonan euron lisämäärärahaa julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin.

Valtion korvaukseen maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin ehdotetaan 1 miljoonan euron lisämäärärahaa. Määräraha käytetään Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen toteuttamaan, maatalousyrittäjien jaksamista tukevaan hankkeeseen.

 

Keskustan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet: Terveysperustaista verotusta edistettävä

Me Keskustan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet jätimme hallitukselle kirjallisen kysymyksen, miten terveysperustaisen verotuksen valmistelu etenee tällä hetkellä valtiovarainministeriössä.

Kansanterveys ja kansantalous kytkeytyvät kiinteällä tavalla toisiinsa. Terveyttä edistävillä poliittisilla päätöksillä on kauaskantoisia taloudellekin myönteisiä vaikutuksia. Toisaalta päinvastaiset, terveyden näkökulmasta haitalliset päätökset johtavat kustannusten nousuun vuosikymmenienkin päähän. Kansalaisten terveyteen voidaan vaikuttaa taloudellisilla ohjauskeinoilla, joista terveysperustainen verotus on monien arvioiden mukaan hyvä keino edistää kansalaisten terveyttä.

Terveysperusteinen verotus on kustannusvaikuttava keino edistää kansalaisten terveyttä ja sen on nähty vaikuttavan tuotteiden kulutukseen ja vähentävän niistä johtuvia terveyshaittoja. Terveysperustaisella verotuksella lähetetään myös vahva viesti siitä, että nämä tuotteet eivät kuulu terveellisen ruokavalion suositeltaviin valintoihin. Suomessa sokeriveron ulottaminen koskemaan muitakin lisätyn sokerin lähteitä on perusteltavissa kansanterveydellisin näkökohdin. Myös sosiaali- ja terveysvaliokunta on katsonut lausunnossaan (StVL 6/2016), että makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteveroa on kehitettävä terveyttä edistävään suuntaan. Lausunnossaan valiokunta korosti, että tämä työ tulee aloittaa pikaisesti.

Valtiovarainministeri Orpo totesi vastauspuheenvuorossa suulliseen kysymykseen varhaiskasvatuksen maksuttomuudesta (SKT 8/2017 vp), että hän aikoo edistää terveysperustaisen verotuksen uudistuksen saantia eduskunnan käsittelyyn. Terveysperustaisella verotuksella on laaja yhteiskunnallinen tuki ja on tärkeää, että uudistus saadaan eteenpäin. Hallituksen puolivälitarkistuksen yhteydessä hallitus ilmoitti tarkastelevansa verotuksen kokonaisuutta syksyllä 2017.  Tässä yhteydessä olisi hyvä tilaisuus edistää terveysperustaista verotusta.

 

Vanhustenviikon pääjuhla 2018 Kuopioon ja Fimeavääntöä

Lisämausteita omaan viikkooni toivat tiistain muut kokoukset: Vanhustyön Keskusliiton puheenjohtajana olin innovoimassa liiton toimitiloissa Malmilla, jossa hallitus ja osa liiton työntekijöistä yhdessä mietimme liiton tulevia hankkeita ja strategiaa. Vanhustenviikon juhla vuonna 2018 päätettiin pitää Kuopiossa sunnuntaina 7. lokakuuta.

Tiistai-iltapäivällä puolestaan sosiaali- ja terveysministeri Mattila kutsui meidät vaalipiirin hallituspuolueiden kansanedustajat neuvonpitoon liittyen Fimean päätoimipaikan kohtaloon. Tuo neuvottelu oli hyvähenkinen, mutta ei tuonut tilanteeseen mitään uutta. Yhä edelleen olemme tilanteessa, jossa on voimassa valtioneuvoston päätös Fimean päätoimipaikan sijainnista Kuopiossa ja jota ei ole toteutettu vaikka Fimean perustamisesta on jo vajaa vuosikymmen aikaa.