Viikkokirje 20/2018

perjantaina 18. toukokuuta

 

Viikkokirjeessä on aiheena mm. sote-valinnanvapauden pilotit, tuore selvitys lasten vuoroasumisesta ja A-talkin eilinen keskustelu potilasturvallisuudesta.

 

Sote-valinnanvapautta pilotoidaan kymmenellä alueella

 

Alkuviikosta tiedotettiin Sosiaali- ja terveysministeriön päättäneen myöntää rahoitusta kymmenen maakunnan alueella valinnanvapauden pilotointiin. Pilottien tarkoitus on tukea valinnanvapauslain toimeenpanoa maakunnissa.

Pohjois-Savo oli eniten rahoitusta saaneiden maakuntien joukossa. Pohjois-Savon valinnanvapauspilottiin myönnettiin rahoitusta 8 miljoonaa euroa. Summa on tarkoitus kohdistaa sote-keskuksen pilotointiin maakunnassa. Rahoitushaussa oli mahdollisuus saada rahaa myös suunhoidon yksikön pilotointiin, asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin kokeiluun, mutta näihin Pohjois-Savo ei rahaa saanut.. Asiakkaille nämä pilotit alkavat näkyä viimeistän ensi vuoden alussa

Pohjois-Savon maakunnan valmistelussa on linjattu, että jokaisessa kunnassa ja entisessä kuntakeskuksessa tulee olemaan maakunta- ja soteuudistuksen jälkeen sote-keskus. Eli sote-keskus tulee olemaan kaikkialla siellä, missä nytkin on terveyskeskus. Toivottavasti tämä tieto vastaa esitettyihin huoliin siitä, että terveydenhuollon peruspalvelut karkaisivat pienimmistä kuntakeskuksista isompiin kaupunkeihin. Tämä ei ole maakuntauudistuksen valmistelijoiden tahto.

 

Työryhmä selvitti lasten vuoroasumista

Perhe- ja peruspalveluministeri Saarikon ja oikeusministeri Häkkäsen asettama työryhmä on selvittänyt lasten vuoroasumista. Työryhmä luovutti työnsä eilen.

Entistä useampi lapsi asuu vuorotellen vanhempiensa luona. Näissä tilanteissa lapsella on tosiasiallisesti kaksi eri kotia. Kun perheissä yleisesti päädytään tällaisiin asumisratkaisuihin, poliitikkojen tehtävä on turvata lapsen edun toteutumista molemmissa asuinpaikoissa. Etuus- ja palvelujärjestelmä ei kuitenkaan tällä hetkellä näitä lapsia tunnista. On lapsen edun mukaista, että lapsella olisi näissä tilanteissa oikeus samoihin palveluihin ja yhteiskunnalliseen tukeen molemmissa kodeissa. Tällä hetkellä vuoroasumista ei ole erikseen huomioitu lainsäädännössä ja väestörekisteriin lapselle voi merkitä ainoastaan yhden osoitteen.

Raportissa on tunnistettu niitä etuuksia, jotka edellyttäisivät muutoksia vuoroasumisen huomioimiseksi ja toisaalta niitä ongelmia, joita lainsäädännössä tällä hetkellä on. Työryhmä esittää, että jatkossa väestötietojärjestelmään merkittäisiin tieto vuoroasumisesta, mikä mahdollistaisi vuoroasumisen huomioimisen palveluissa ja etuuksien myöntämisessä. Merkintä perustuisi vahvistettuun sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen ja olisi osoitus siitä, että vuoroasuminen on arvioitu lapsen edun mukaiseksi asumisjärjestelyksi.

Työryhmä tähdensi, että riittävien muutosten tekemiseksi tarvitaan myös lisätietoa, tällä hetkellä tilastoinnin ja rekistereiden perusteella emme riittävästi tiedä paljonko vuoroasumista tosiasiallisesti on.
 

A-talkissa keskusteltiin potilasturvallisuudesta

Olin eilen Ylen A-talkissa keskustelemassa potilasturvallisuudesta yhdessä potilasvahingosta korvausta hakeneen Markus Pietikäisen, lakimies Joni Siikavirran ja Potilasvakuutuskeskuksen asiantuntijalääkärin Eero Hirvensalon kanssa.

Potilasvahinkoja valitettavasti tapahtuu ja niitä tulee myös säännöllisesti julkisuuteen. Tällä viikolla on uutisoitu esimerkiksi Pirkanmaalla sattuneesta tapauksesta, jossa nuori nainen oli menehtynyt polvileikkauksen jälkeen. Syyksi epäillään sitä, ettei anestesialääkäri ollut käyttänyt kasvosuojainta ja potilas olisi saanut tästä hengenvaarallisen, lopulta kuolemaan johtaneen bakteerin.

Itse korostin keskustelussa työyhteisöjen avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin merkitystä myös potilasturvallisuuden kannalta. Työpaikalla, jossa työntekijät voivat hyvin, uskalletaan nostaa esiin epäkohtia ja huolia. Työntekijöiden hyvinvointi heijastuu myös potilaiden hyvinvointiin. Hoitovirheiden ja potilasvahinkojen kirjaaminen yhtenäiseen rekisteriin on tärkeää, vain siten voimme saada kokonaiskuvan todellisesta tilanteesta potilasturvallisuuden suhteen. Nostin esille myös sen, että hoitokäytänteiden kehittämisen ja hoitovirheiden ehkäisyn kannalta hyvin tärkeää on myös se, että tapahtuneista vahimngoista, virheistä ja läheltä piti –tilanteista puhutaan työyhteisöissä.

Olisin toivonut, että olisimme päässeet keskustelussa puhumaan myös sujuvan tiedonkulun merkityksestä potilasturvallisuudelle. Hyvän ja turvallisen hoidon kannalta on ratkaisevaa, että potilasta hoidettaessa on käytössä kaikki se tieto, mitä potilaasta on eri sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä kirjattu.

Keskustelu on katsottavissa tästä linkistä.

 

Tiestön talvihoitoon tarvitaan lisärahoitusta

Liikennevirasto julkisti tänään tutkimuksensa, jossa selvitettiin tienkäyttäjien tyytyväisyyttä viime talven tienhoitoon. Tyytyväisyys talvihoitoon ja tienpitoon on laskenut viime vuosien aikana selvästi. Tämä kertoo siitä, että teiden kunto on monin paikoin hälyttävä ja tämän lisäksi kuluneen talven sääolosuhteet olivat tienhoidon näkökulmasta poikkeuksellisen hankalat. Kelirikko oli pahin 20 vuoteen.

Talvihoidon kunnossapitoon osoitettiin hiljattain 2,5 miljoonaa lisärahoitusta. Vaalikauden alussa myönnettiin 600 miljoonan korjausvelkapaketti nopeasti kasvaneen korjausvelan kasvuvauhdin pysäyttämiseen. Tämän lisäksi perusväylänpitoon siirrettiin vuosille 2017-2019 364 miljoonan euron lisärahoitus, jolla pyrittiin vastaamaan erityisesti elinkeinoelämän ja työmatkaliikenteen tarpeisiin.
Lisärahoituksen turvinkaan ei kaikkia tärkeitä huonokohtaisia kohtia pystytä kuitenkaan kunnostamaan. Väyläverkon korjausvelka on Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan tällä hetkellä jo 2,5 miljardia euroa. Lisärahoitus korjausvelan vähentämiseksi on siten aivan välttämätöntä.

 

Olli Rehnista Suomen pankin pääjohtaja

Tasavallan presidentti vahvisti tänään Olli Rehnin nimityksen Suomen Pankin pääjohtajaksi. Nykyisen pääjohtajan Erkki Liikasen kausi loppuu kesäkuussa.

Rehn nauttii laajaa arvostusta, eikä hänen osaamistaan kiistä kukaan. Ennen nimittämistään pääjohtajaksi hän toimi Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtajana, johon tehtävään hän siirtyi elinkeinoministerin paikalta. Kuten muistamme, Rehn on toiminut myös EU-komissaarina, Euroopan parlamentin jäsenenä ja kansanedustajana.

 

Ensi viikko on tiivis kampanjaviikko puolueen varapuheenjohtajaehdokkuuteni tiimoilta. Ehdokaspaneeleita ja puoluekokousetkoja järjestetään useassa piirissä: Tiistaina klo 17 olen Lahdessa, keskiviikkona klo 18 Kouvolassa, perjantaina klo 18 Jyväskylässä, lauantaina klo 12 Oulussa, sunnuntaina klo 12 Kouvolassa ja vielä sunnuntai-iltana klo 17 Seinäjoella.

Nyt tulevana sunnuntaina olen Keskustan tilaisuuksissa klo 14 Kunnonpaikassa Siilinjärvellä ja klo 18 Ravintola Olutmestarissa Iisalmessa.

 

 

Mukavaa viikonloppua toivottaen,
Hannakaisa.