Viikkokirje 19/2017

Viikkokirje – Viikko 19/2017

Perjantai 12.5.2017

 

Tällä kertaa viikkokirjeen aiheina ovat valinnanvapaus ja koheneva talous ja työllisyys.

Kuluneen eduskuntaviikkoni ”päätähti” oli oikeutetusti valinnanvapauslainsäädäntö, jonka hallitus toi lähetekeskusteluun keskiviikkona. Nyt annettu valinnanvapauslainsäädäntö täydentää eduskunnassa jo parisen kuukautta käsittelyssä olleita maakunta- ja sote-uudistuslakien kokonaisuutta. Aloitimme valinnanvapauslain käsittelyn nyt perjantaina sosiaali- ja terveysvaliokunnassa lakikokonaisuuden esittelytilaisuudella, joka pidettiin perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan ja alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin johdolla sosiaali- ja terveysministeriössä.

Henkilökohtaisesti minulle on tärkeää, että järjestöt ja paikalliset pienet yritykset kaikkialla Suomessa hyötyvät valinnanvapausesityksestä. Monet järjestöt ja mikroyritykset tarjoavat esimerkiksi sosiaali-  ja terveyspalveluihin liittyviä tukitoimintoja. Näitä voivat olla esimerkiksi vanhus- ja vammaispalvelujen piirissä monet kotiin tuotavat palvelut.

Järjestöt ja paikalliset yritykset ovat ketteriä. Niiden on helppo tuottaa juuri niitä palveluita, joita ihmiset maakunnan myöntämillä asiakassetelillä ja henkilökohtaisella budjetilla käyttävät.

On myös hyvä, että valinnanvapausesityksessä linjataan, ettei järjestöjen ole mikään pakko yhtiöittää omia palveluitaan. Vanhustyön Keskusliiton puheenjohtajan roolissa olen saanut lukuisia huolestuneita yhteydenottoja siitä, millaiset mahdollisuudet järjestöillä on tuottaa palveluita sote-uudistuksen jälkeen. Näyttää sille, että mahdollisuudet ovat hyvät jatkossakin. Lakiesitystä on nyt muokattu lausuntopalautteen pohjalta oikeaan suuntaan.

Yhtiöittämisvaatimus koskee vain maakuntien omia palveluita. Rekisteröity yhdistys sen sijaan voi tuottaa maakunnan rahoittamia potilaan ja asiakkaan valittavissa olevia palveluita samalla tavalla kuin osakeyhtiö. Joillekin järjestöille voi silti olla selkeämpää yhtiöittää tarjoamansa maksulliset toiminnot. Jos järjestön maksullinen osuus kilpailee markkinoilla, yhtiöittäminen on suositeltavaakin EU-näkökulmasta.

Tämän lakiesityksen yksi erittäin tärkeä linjaus on se, että jos jollekin alueelle on vaikea saada riittävästi sosiaali- ja terveyspalveluita, maakunnan on huolehdittava palveluiden järjestämisestä. Olennaista on, että julkinen taho turvaa sen, että ihmiset pääsevät lääkäriin ja hoitoon kaikissa tilanteissa joka puolella Suomea.

Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialaiselta oli erittäin napakka kirjoitus tästä valinnanvapauslainsäädännöstä viime sunnuntain Savon Sanomissa. Kirjoituksensa lopuksi hän toteaa näin: ”Rahanpuutteesta (vastustuksessa) ei siis ole oikeasti kyse vaan pikemmin asenteesta. Sellainen, jolle jo sana maakunta aiheuttaa närästystä, keksii kyllä tekosyyn toisensa perään jarruttaakseen hanketta. Milloin se on tietojärjestelmät ja milloin raha tai puuttuva ohjeistus.

Ministeriöiden virkamiehet ovat alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin johdolla valmistelleet säädöksiä uskomattoman määrän. He eivät ole narisijoita vaan tekijöitä, joita on syytä kiittää. Uudistuksen sisältö ei ole hämärän peitossa, eikä epäselvä, jos vaivautuu perehtymään asioihin.

Nyt tämä tahtotila ja oikea asenne on omaksuttava täydellä sydämellä myös maakunnissa ja kaikissa niissä organisaatioissa, jotka uudet maakunnat 2019 muodostavat.

Päättäjien ja meidän virkamiesten on käärittävä yhdessä hihat ja tarvittaessa vaikka kesähelteellä tehtävä se mikä tehtävä on, jotta kansalaisille ja yrityksille välttämätön uudistus viedään tällä kertaa oikeasti maaliin.”

Pitkäaikaistyöttömien määrä laskee edelleen

Keskiviikkona työ- ja elinkeinoministeriö kertoi työmarkkinaennusteessaan, että pitkäaikaistyöttömien määrän ennustetaan vähenevän tänä vuonna voimakkaasti.

Työttömien työnhakijoiden määrä laskee nyt nopeammin kuin edellisessä työmarkkinaennusteessa odotettiin. Erityisen nopeasti laskee pitkäaikaistyöttömien määrä. Heidän osuutensa työttömistä ennustetaan putoavan selvästi tämän vuoden aikana. Ennusteen mukaan pitkäaikaistyöttömien määrä laskee tänä vuonna 23 000:lla viime vuoteen verrattuna, jolloin pitkäaikaistyöttömiä oli 124 000. Ensi vuonna pitkäaikaistyöttömiä arvioidaan olevan 85 000 ja vuonna 2019 noin 78 000.

Myös EU-komissio ennustaa Suomeen vakaata kasvua torstaina julkaisemassaan talousennusteessa. Euroopan talouden elpyminen jatkuu viidettä vuotta. Talouden parantumista on nähtävissä kaikissa EU:n jäsenvaltioissa tänä ja ensi vuonna. EU-alueen koheneva tilanne tukee Suomen kasvua. Suomeen komissio ennustaa 1,3 prosentin kasvua tänä vuonna ja 1,7 prosentin kasvua ensi vuonna, mikä on hieman alle euroalueen keskiarvon. Euroalueen keskiarvoksi komissio arvioi tänä vuonna 1,7 % ja ensi vuonna 1,8.% (edellisessä ennusteessa vastaavat luvut olivat 1,6 ja 1,8 prosenttia).

Nämä ovat parhaita tunnustuksia pääministeri Sipilälle äärimmäisen sitoutuneesta työstä Suomen talouden kuntoon laittamiseksi. Nyt lunastamme Keskustan päälupausta eduskuntavaaleissa: laitamme Suomen kuntoon.

Huomenna lauantaina saan kunnian pitää puheen Kiuruveden Invalidien juhlassa Kulttuuritalolla klo 14.

Sunnuntaina juhlimme Äitienpäivää. Rakkaat onnittelut ja kiitokset kaikille äideille ja myös teille, jotka olette saaneet täyttää äidin paikkaa omalla rakastavalla tavallanne!

Parhain terveisin Hannakaisa

 

Kirjoitan perjantaisin lyhyen kirjeen kuluneen viikon tapahtumista eduskunnassa. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta kirjeen voi saada myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, lähetä avustajalleni viestiä (niina.riihiranta[at]eduskunta.fi), niin lisäämme sinut postituslistalle.