Viikkokirje 17/2017

Viikkokirje – Viikko 17/2017

Perjantai 28.4.2017

 

Tämän viikkokirjeen aiheena ovat hallituksen puoliväliriihen tulokset sekä kuulumisia Kreikasta.

 

Puoliväliriihi – asiaa turvallisuudesta, työllisyydestä, huolenpidosta ja uudistamisesta

Hallituksen puoliväliriihen pääviesti kuluneella viikolla kiteytyi neljään sanaan – turvallisuus, työllisyys, huolenpito ja uudistaminen. Maailman tilanne on epävarma ja turvallisuus huolettaa monia suomalaisia. Maanpuolustukseen osoitetaan tuntuvasti lisää voimavaroja, samoin kuin poliisin, rajavartiolaitoksen sekä suojelupoliisin voimavaroja lisätään. Sisäisen turvallisuuden palveluista tulee huolehtia koko Suomessa. Turvapaikanhakijakriisi, joka alkoi hallituskauden alussa ja muuttunut turvallisuusympäristömme osoittaa sitä, että viranomaisresurssit eivät ole riittävät. Nyt hallitus on korjaamassa tilannetta ja osoittaa lisärahaa viranomaisille.

Monen vuoden alamäen jälkeen Suomen taloudessa on tapahtunut käänne parempaan. Talous kasvaa ja yhä useampi työtön on saanut työpaikan. Hallituksen yksi osa työllisyyspakettia on mm. satsaus pieni- ja keskituloisten suomalaisten päivähoitomaksujen alentamiseen. Tämä oli Keskustan tavoitteiden mukainen kevennys, sillä panostukset suunnattiin nimenomaan pieni- ja keskituloisten perheiden toimeentulon vahvistamiseen. Arviolta 6700 perheen päivähoitomaksut laskevat nollaan. Oleellista on, että monille perheille jää nyt enemmän rahaa palkasta käteen ja työnteko on kannattavampaa.

Lisäksi Keskustan pitkäaikainen tavoite pienituloisimpien opiskelijaperheiden opintotuen huoltajakorotuksesta toteutuu. Päätöksen myötä pienituloiset, perheelliset opiskelijat saavat opintotukeensa 75 euron huoltajakorotuksen.

Eriarvoistumisen torjuminen on nostettu yhdeksi hallituksen tärkeimmiksi tehtäviksi. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen panostetaan täsmätoimin yhteensä 45 miljoonalla eurolla olemassa olevien ratkaisujen lisäksi. Tähän kokonaisuuteen sisältyvät esimerkiksi peruskoulun tasa-arvosta huolehtiminen, nuorten matalan kynnyksen palvelujen turvaaminen sekä opintojen keskeyttämisen ehkäiseminen ammatillisessa koulutuksessa.

Ylivelkaantuneiden tilanne on otettu myös huomioon puoliväliriihessä. Ulosottoon lisätään huojennus, joka myönnetään pitkän työttömyyden jälkeen työllistyneelle velalliselle, jos velallinen sitä pyytää. Se kannustaa työntekoon.

Hallitus päätti perustaa myös SoteDigi-kehitysyhtiön sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten asiakas- ja potilastietojärjestelmäratkaisujen sekä muiden tulevaisuuden digitaalisten ratkaisujen kehittämistä varten. Yhtiön keskeisenä tavoitteena on maakuntien tuottavuuden sekä kustannusvaikuttavuuden ja -tehokkuuden lisääminen siten, että maakunnat voivat saavuttaa niille asetetun säästötavoitteen.

Sote-valinnanvapauskokeilujen toteuttamiseen ohjataan 100 miljoonan euron määräraha vuodelle 2018. Lisäksi hallitus päätti 58 miljoonan euron rahoituksesta vuodelle 2018 maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun ja toimeenpanon tukemiseen.

Lukiouudistuksessa on tavoitteena lisätä lukiokoulutuksen vetovoimaa yleissivistävänä, korkeakouluihin jatko-opintokelpoisuuden antavana koulutusmuotona sekä vahvistaa koulutuksen laatua, oppimistuloksia sekä sujuvoittaa siirtymistä toisen asteen opinnoista korkea-asteelle.

Ammatillisen koulutuksen reformi vastaa koulutuksen haasteisiin. Suomen talouden lisäksi koulutuksen haasteiden takana on yhteiskunnan iso muutos. Työelämän vaatimukset muuttuvat mm. teknologian ja globalisaation myötä. Kehysriihessä sovitut lisäpanostukset ammatilliseen koulutukseen edistävät uudistuksen toteuttamista. Hallitus myöntää 15M€ reformin toimeenpanoon ja 80M€ ammatillisen koulutuksen investointien pääomittamiseen. Reformin toimet koostuvat kahdesta suuresta kokonaisuudesta – työelämälähtöisempi koulutus ja byrokratian purkaminen.

On hyvä muistaa, että reformi ei ole vain koulutuksen uudistus, vaan sen toteutuminen edellyttää osallisuutta meiltä kaikilta. Koko yhteiskunta, yrittäjät ja työelämä, opiskelijat ja työntekijät osallistuvat koulutuksen järjestäjien kanssa muutoksen tekemiseen.

Keskustalle on tärkeätä turvata alueellisesti kattava ja monipuolinen koulutus. Nuorilla tulee olla mahdollisuus kouluttautua myös jatkossa lähellä kotiseutuaan. Lisäksi Keskustan pitkäaikainen tavoite on, että työpaikoilla tapahtuva oppiminen lisääntyy. Yritykset on saatava mukaan uudistukseen. Tätä tukee se, että jatkossa työpaikoilla voi suorittaa myös tutkinnonosia.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan opintomatka Kreikkaan

Kuluvalla viikolla olimme sosiaali- ja terveysvaliokunnan opintomatkalla Kreikassa. Halusimme selvittää, miten Kreikka on selvinnyt viime vuosien kurimuksesta: yhtäaikaisesti talouden romahduksesta ja pakolaistulvasta, joka sinne vuonna 2015 vyöryi.

Tapasimme kolmen päivän aikana sekä Kreikan terveys- että maahanmuuttoministerin, sosiaali- ja terveysvaliokunnan, joukon sosiaali- ja terveyssektorin tutkijoita ja turvapaikanhakijoiden parissa tekeviä vapaaehtoisorganisaatioita. Vierailimme myös Eleonasiin pakolaisleirillä. Olen Kirkon Ulkomaanavun kuukausilahjoittaja ja meille järjestyi kollegani Niilo Keräsen kanssa mahdollisuus käydä tutustumassa kouluun, jota Kirkon Ulkomaanapu rahoittaa.

Kreikan terveydenhuollon tilanne on melko huono. Syynä on niin akuutti taloudellinen kriisi (terveydenhuoltosektorin rahoitusta on leikattu kolmasosalla kriisin aikana) kuin se, että välttämättömät rakenteelliset uudistukset on jätetty jo vuosikymmenien aikana tekemättä. Ammattitaitoinen henkilökunta on lähtenyt sankoin joukoin ulkomaille työn perässä, joten tällä hetkellä on pulaa tarvikkeista, laitteista, henkilökunnasta ja rakennukset ovat vanhoja ja huonokuntoisia.

Terveysministeri totesi, että maassa on tehty uudistuksia, joilla perusterveydenhuoltoa kehitetään ja maahan on mm. luotu reseptirekisteri, mutta edelleen tarvittaisiin toimenpiteitä, millä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset saataisiin tekemään läheisempää yhteistyötä. Kreikka yrittää houkutella ulkomaille muuttaneita lääkäreitä palaamaan lupaamalla parempaa palkkaa, mutta mm. terveysministeri totesi, etteivät he edelleenkään kykene maksamaan sellaisia palkkoja, mitä ammattilaiset saavat ulkomailla. Kreikassa on myös tehty uudistus, joka mahdollisti pääsyn terveyspalvelukeskuksen piiriin sadoilletuhansille ihmisille, joilla ei ollut yksityistä vakuutusta tai työnantajan tarjoamaa vakuutusta. Tämä on ollut varmasti tärkeä asia, kun talouskriisi on vienyt isolta osalta kansalaisista työn ja toimeentulon.

Vuonna 2015, kun pakolaisvyöry Lähi-Idästä Turkin kautta Kreikkaan rantautui, kulki Kreikan läpi noin miljoona ihmistä. Kreikka oli yhtä valmistautumaton ihmisvyöryyn kuin muukin EU. Tällä hetkellä Kreikassa on eri tahojen ylläpitämällä pakolaisleireillä reilut 60 000 ihmistä. Osa heistä haluaa jatkaa matkaa eteenpäin, kun tilaisuus tulee, osa heistä on hakenut turvapaikkaa Kreikasta. Joka tapauksessa heidän maassaolonsa on pitkittynyt ja monilla se kestää vuosia. Eri järjestöt ovat olleet tässä tilanteessa ketterimpiä huomaamaan, että nyt ei enää riitä perustarpeiden tyydyttäminen vaan näille ihmisille on järjestettävä mielekästä tekemistä, opetettava kieltä ja tarjottava lapsille ja nuorille opetusta.

Kirkon Ulkomaanapu on yksi järjestöistä, jotka tarjoavat lapsille ja nuorille mahdollisuuden oppia kreikkaa, englantia ja siinä ohessa muita taitoja. Kirkon Ulkomaanapu tavoittaa Ateenassa noin 900 lasta ja nuorta! Saimme Niilo Keräsen kanssa tilaisuuden vierailla oppitunnilla, jolla vajaa 20 nuorta, eri etnistä alkuperää olevaa poikaa opetteli englantia. En koskaan unohda sitä iloa ja kiitollisuutta, mikä heidän katselustaan välittyi. Voi, kun heidän unelmansa elämästä ilman vainoa ja pelkoa voisi toteutua!

Eleonasin pakolaisleirillä saimme seurata, kun pienet, noin 2-3 vuotiaat tytöt opettelivat yhteistä kieltä piirtämisen avulla: leikkihän on lapsille yhteinen ”kieli”, mutta piirrosten avulla heille opetettiin myös kreikkaa.

Kreikan toimia pakolaisleirien kunnostamisesta ja palvelujen tuottamisessa on hidastanut eri ministeriöiden puutteellinen keskinäinen kommunikointi -tuttua myös meillä Suomessa aika monessa asiassa! Tapaaminen maahanmuuttoministerin kanssa toi kuitenkin lohtua: keskusteluissamme välittyi se, että Kreikka on ymmärtänyt, että kotouttamistoimenpiteitä on tehtävä, jotta estetään ihmisten turhautuminen, mielenterveysongelmien paheneminen ja radikalisoituminen.

Kreikan kansa on ymmärrettävästi hyvin tyytymätön asioiden hoitamiseen ja heidän luottamuksensa politiikkaa ja poliitikoita kohtaan on erittäin alhainen. Huomionarvoista on, että he luottavat vähemmän omiin kansallisiin poliitikkoihin kuin EU-poliitikkoihin. Kreikassa kytee edelleen myös keskustelu maan eroamisesta yhteisvaluutta eurosta.

Viikonloppuna liikkeellä

Huomenna lauantaina osallistun Keskustanaisten Ylä-Savon piirin vuosikokoukseen Sukevalla. Vapunpäivänä olen puhumassa Keskustan Vihreässä Vapussa, Siilinjärven torilla. Tervetuloa jututtamaan!

Aurinkoista viikonloppua ja hauskaa vappua!

Hannakaisa

 

Kirjoitan perjantaisin lyhyen kirjeen kuluneen viikon tapahtumista eduskunnassa. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta kirjeen voi saada myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, lähetä avustajalleni viestiä (niina.riihiranta[at]eduskunta.fi), niin lisäämme sinut postituslistalle. (tämä vain nettisivuille, ei mailchimppiin)