Viikkokirje 16/2018

perjantaina 20.4

 

Eduskunnassa keskusteltiin julkisen talouden suunnitelmasta

 

Eduskunta käsitteli tiistaina julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2019-2022.

Keskustan ryhmäpuheenvuoron tilaisuudessa piti ryhmän varapuheenjohtaja Markus Lohi. Hän muistutti, kuinka luottamus talouteen ja tekemisen meininki on nyt palautunut, mahdottomasta on tullut mahdollista: Talous kasvaa, työllisyys paranee kaikkialla maassa, velaksi elämisen loppuminen lähenee ja hallitus on saavuttamassa keskeiset tavoitteensa, mukaan luettuna 72 % työllisyysasteen.

Samalla, kuten Lohi puheenvuorossaan muistutti, hallitus haluaa kantaa vastuunsa siitä, ettei kaikilla suomalaisilla mene vielä hyvin. Kehysriihessä keskityttiinkin heikoimmassa asemassa olevien perusturvan parantamiseen, jotta kaikki pääsisivät osalliseksi talouden kasvusta.

On kovan työn tulosta, että talous viimein kasvaa. Kasvu on laaja-alaista ja tapahtuu kaikilla alueilla sekä usean toimialan voimin. Tämä oli myös tällä viikolla julkistettu Alueelliset kehitysnäkymät –raportin viesti. Alueilla ennakoidaan talouden ja työllisyyden hyvän kehityksen jatkuvan myös tulevaisuudessa. Myös rakennemuutoksista kärsineet alueet ovat päässeet kasvu-uralle.

Samanaikaisesti monella alueella on kuitenkin suuri huoli osaavan työvoiman saatavuudesta. On todennäköistä, että työvoiman kohtaanto-ongelmat tulevat yleistymään. OIemme siis uudenlaisten haasteiden edessä: Miten varmistamme osaajat esimerkiksi Ylä-Savon vahvoihin vientiyrityksiin. Vastaavia työvoiman saatavuuden kanssa kamppailevia seutukuntia on useita. On hyvä, että nopeaan muunto-, täydennys- ja jatkokoulutukseen nyt panostetaan. Näitä yritysten tarpeita tulee kuunnella herkällä korvalla.

 

Asiakasmaksulaki uudistuu

 

Lakiluonnos uudeksi asiakasmaksulaiksi on lähdössä lausunnolle toukokuussa. Laki koskee maakunnan järjestämisvastuulla olevien sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat pääasiallisesti verorahoitteisia, mutta rahoitusta täydennetään asiaksmaksuilla.

Kaikki asiakasmaksuperusteet tullaan jatkossa todentamaan lailla. Maksua saa periä vain niistä palveluista, jotka ovat erikseen laissa mainittu. Laissa on myös tarkoitus säätää kaikille asiakasmaksuille enimmäismäärät, joiden rajoissa maakunnilla on mahdollisuus päättää minkä verran he maksuja periä.

Hallituksen tavoitteena ei ole korottaa nykyistä noin 1,5 miljardin euron asiakasmaksujen kokonaispottia. Ministeri Saarikko on korostanut, että summan tulee pysyä nykytasolla, eikä asiakasmaksuista saa tulla keino paikata maakunnan rahoituksen vajetta.

Uudella asiakasmaksulailla on myös tarkoitus huojentaa paljon palveluita käyttävien pienituloisten asemaa. Maakuntien tulee tiedottaa mahdollisuuksista saada huojennusta asiakasmaksuista, ei ole tarkoituksenmukaista että ihmisiä joutuu jopa toimeentuloluukulle ja ulosottoon asiakasmaksujen vuoksi. Alaikäisten terveyspalvelut säädettäisiin täysin maksuttomiksi.

 

Työttömille lisää opiskelumahdollisuuksia

On nurinkurista, ettei työttömyysturvalaki mahdollista työttömälle osaamisen kehittämistä opiskelemalla muuten, kuin työvoimatoimiston erityisharkinnalla. Tähän tulee nyt muutos. Osana hallituksen työllisyyspakettia hallitus on antanut tällä viikolla eduskunnalle esityksen työttömyysturvalain muuttamisesta niin, että työnhakijalla olisi oikeus opiskella työttömyysetuudella. Rajoitteena on työttömän 25 vuoden ikä ja opintojen korkeintaan kuuden kuukauden kesto. Nämä opinnot myös kelpaisivat aktiivimallin aktiivisuusehdoksi.

Työttömyysturvalla opiskelemisen edellytys on, että opinnot antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa. Työttömällä säilyy myös velvoite hakea ja vastaanottaa kokoaikatyötä opiskeluiden aikana.

 

Seminaari järjestöjen toiminnan vaikuttavuudesta sote-uudistuksen jälkeen

Sosiaali- ja terveysvaliokunta järjesti torstaina seminaarin Eduskunnan Pikkuparlamentissa otsikolla ”Miten sote-uudistus tukee järjestöjen toiminnan vaikuttavuutta – Järjestöt lasten ja nuorten tukena.

On tosiasia, että maakunta- ja soteuudistuksen myötä järjestöillä tulee olemaan yhä merkittävämpi rooli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjinä. Sote-uudistus tarjoaa järjestöille runsaasti mahdollisuuksia. Lainsäädäntö ei estä tai rajoita järjestöjen toimintaa millään toimialueella. Lisäksi lainsäädäntöön kirjataan  maakuntien yhteistyövelvoite järjestöjen kanssa.

 

Suomenmaa kirjoitti seminaaristamme hyvän jutun, sen voi käydä lukemassa tästä: https://www.suomenmaa.fi/uutiset/maakunnat-auttavat-sosiaalityota-tekevia-vapaaehtoisjarjestoja-loytamaan-toisensa-asiantuntija-sanoo-6.3.365010.a14e6397eb

 

Ensi viikolla

 

Ensi viikolla vuorossa on kolme piirikokousta. Torstaina menen Etelä-Hämeen piirin kokoukseen Riihimäellä, perjantaina on vuorossa kotipiirini Pohjois-Savon kokous Iisalmessa ja lauantaina Pohjois-Pohjanmaan piirikokous Pattijoella, Raahessa.  Maanantait on yleensä varattu maakunnallisille luottamustehtäville. Niin nytkin, sillä maanantai-aamulla osallistun maakuntahallituksen kokoukseen Kuopiossa. Sen jälkeen olen puhumassa Ylä-Savon kuntien kulttuuriseminaarissa Iisalmen kulttuurikeskuksella.

 

Mukavaa viikonloppua!

Hannakaisa