Viikkokirje 15/2016

Tällä kertaa viikkokirje on kirjoitettu tuhansien kilometrien päästä. Kirjoitan tätä viikkokirjettä Uruguaysta. Olemme olleet sosiaali- ja terveysvaliokunnan kanssa tämän viikon tutustumassa Argentiinan ja Uruguayn sosiaali- ja terveydenhuollon tilanteeseen. Viikon aikana on politiikassa tapahtunut kuitenkin kotimaassakin.

Tämän viikkokirjeen aiheena on kaukaisten terveisten lisäksi yrittäjyys- ja työllisyyspaketit sekä traktorimarssin vaikutuksia.

 

Yrittäjyys- ja työllisyyspaketeilla lisää edellytyksiä talouskäänteelle

Hallituksen yrittäjyys- ja työllisyyspaketeissa esitellyt yhteiskuntasopimusta täydentävät ratkaisut luovat edellytyksiä sille, että käänne Suomen taloudessa voidaan saada aikaan. Hallituksen tavoite on paketeilla mahdollistaa hallitusohjelman mukaisesti 110 000 työpaikan luominen vaalikauden aikana. Tämä on hurja määrä uusia työpaikkoja, mutta taas askeleen lähempänä toteutumista pakettien avulla!

Uudistuksilla parannetaan etenkin pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä ja helpotetaan niiden rahoituksen saantia sekä madalletaan työllistämisen ja työllistymisen kynnystä.

Olemme saapuneet pisteeseen, jolloin yrittäjyys- ja työllisyyspolitiikassa tarvitaan kokonaan uudenlaisia ratkaisuja. Kaikki mahdollinen on myös tehtävä sen puolesta, että investoinnit saadaan Suomessa vihdoin liikkeelle!

Hallitus on Keskustan ennen eduskuntavaaleja esittämän mukaisesti nyt toteuttamassa esimerkiksi yrittäjävähennyksen listaamattomille yrityksille ja mahdollistamassa työttömyysetuuden käyttämisen starttirahana.

Lisäksi hallitus kaavailee verouudistusta, jossa yrityksen verotettavasta tulosta voidaan tehdä varaus investointien lisäämiseksi. Yrityksiä voidaan näin kannustaa investoimaan verottamalla yritykseen investoinnin rahoittamiseksi jätettyä voittoa kevyemmin kuin ulos maksettuja osinkoja.

Työnäytteestä väärä informaatiota julkisuudessa liikkeelle

Hallitukseen julkistamaan työllisyyspakettiin sisältyy selvityshenkilö Maria Kaisa Aulan ehdotuksia erilaisista kokeiluista työttömyyden vähentämiseksi.

Keskusta esitti Aulalle työseteliä, jolla mahdollistettaisiin paremmin lyhytaikainen tai satunnainen työllistäminen vähemmällä byrokratialla ja niin, että tällaiset työt saataisiin laajemmin työn verotuksen piiriin. Työseteli voisi olla työpaikoilla käytössä olevien lounas- ja virkistyssetelien kaltainen.

Työseteli sisältyy Aulan esityksiin. Aula ehdotti myös esimerkiksi asiakaslähtöisen työllisyyspalvelun alueellisia kehittämiskokeiluja, jotka hänen mukaansa kannattaa kytkeä yhteen perustulokokeilujen kanssa. Lisäksi hän ehdottaa muutoksia muun muassa työttömyysturvaan ja työllistymistä edistäviin palveluihin.

Hallituksen työllisyyspakettiin sisältyy Aulan esitys työnäytteestä eli uudesta yritys- ja työpaikkalähtöisestä välineestä työllistymiseen. Julkisuudessa on pohdittu virheellisesti työnäytteen sisältöä.

Työnäytteellä työnhakija voisi työskennellä ei-työsuhteisesti ja vapaaehtoisesti lyhyen aikaa työttömyysetuudella potentiaalisen työnantajan tehtävissä. Aulan mukaan työnäyte on työnhakua työtä tekemällä. Sen käyttö ei perustuisi TE-toimiston ohjaukseen, vaan työnantajan ja työnhakijan omaan valintaan.

Traktoreita ei marssitettu turhaan

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kertoi viikolla MTK:n valtuuskunnan kokouksessa, että aikoo esittää maatilarakennusten kiinteistöveron alentamista vastauksena maatalouden talousahdinkoon.

Tiilikaisen esityksessä vero alenisi tai poistuisi ensi vuoden alusta ja sen nettovaikutus maatiloille olisi noin 8 miljoonaa euroa. Toimenpide vaatii todennäköisesti EU:n komission hyväksynnän.

Maatalousministeri selvittää parhaillaan myös mitä muita mahdollisuuksia lisäbudjetissa olisi maatalouden kriisin helpottamiseksi.

Olen täällä valiokuntamatkalla seurannut myös uutisointia liittyen maaseutuvirasto Maviin. Maaseudun Tulevaisuuden uutisen mukaan Mavin pääjohtaja Tenhola saa jatkaa viraston johtajana myös maataloustukien osalta. Olen erittäin pettynyt
maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikön Jaana Husu-Kallion ratkaisuun.
Jatkan asian selvittämistä. Olen pettynyt niin kansanedustajana kuin maanviljelijänäkin ratkaisuun: tuntuu siltä, että virkamiesvalta kävelee noin vain poliittisen vallan yli. Ei näin saa olla!

Terveiset Etelä-Amerikasta

Argentiinassa meitä kiinnosti, miten se on pystynyt nousemaan jaloilleen vuosituhannen alun kriisin jälkeen; tuolloin Argentiina ajautui täydelliseen vararikkoon, josta
seurasi se, että julkiset palvelut romahtivat ja valtavasti ihmisiä joutui työttömiksi.

Argentiinan pääkaupungissa Buenos Airesissa on useita slummialueita. Tuon vuosituhannen alun romahduksen seurauksena slummit kasvoivat voimakkaasti. Kävimme valiokunnan kanssa tutustumassa yhden slummin oloihin ja terveyspalvelujen tarjontaan siellä.

Argentiinassa terveyspalvelut ovat täysin maksuttomia ihmisille, olipa heillä henkilöllisyystodistusta tai ei. Eli myös paperittomat ja muiden maiden kansalaiset saavat hoitoa. Argentiinaan tulee paljon rakennustyöläisiä, siivoojia ja muita ”vähemmän arvostettujen” töiden tekijöitä esimerkiksi Perusta ja Paraguaysta. Ilmiö on sama kuin Suomen ja Viron välillä. Nämä ihmiset saavat samalla tavalla terveyspalveluja kuin kantaväestö.

Argentiina perustelee toimintatapaansa siten, että heidän mielestään olisi hullua, jos Argentiina ottaisi vastaan heidän työpanoksensa, mutta ei huolehtisi näistä ihmisistä silloin, jos he loukkaantuvat tai sairastuvat. Ajattelutapa on hyvin kannatettava ja humaani.

Buenos Airesin slummeissa toimii vaatimattoman oloisia terveysasemia, joista slummien asukkaat kuitenkin saavat peruspalvelut ja lääkkeet. Terveysasemat ovat julkisen rahoituksen piirissä. Työntekijät ovat hyvin motivoituneita työhönsä eikä vaihtuvuus ole suurta. Tapasimme lääkärin, joka oli tehnyt työtä kyseisellä slummin terveysasemalla jo 12 vuotta. Vaikka slummit ovat vaarallisia paikkoja, kokevat hoitotyöntekijät olevansa turvassa: miksipä ihmiset satuttaisivat niitä ihmisiä, jotka ovat siellä auttamassa heitä.

Argentiinan julkisen sektorin ongelma on valtava korruptio ja tehottomuus. Molemmat ilmiöt ovat läsnä myös terveyspalveluissa. Ne, joilla on rahaa, voivat ”voidella” saranat ja ovet aukeamaan heille nopeammin. Tehottomuutta aiheuttaa järjestelmän hajanaisuus ja esimerkiksi potilastietojen liikkumattomuus eri hoitoyksiköiden välillä. Maan terveysministeri sanoikin tapaamisessamme lakonisesti, että Suomessa järjestelmän malli on hyvinvointivaltio, mutta heidän mallinsa nimi on ”kaaos”.

Argentiinassa on noin 44 miljoonan ihmisen väestö. Uruguay on pieni valtio (noin Suomen kokoinen) Argentiinan kupeessa ja täällä on 3,2 miljoonan ihmisen väestö. Pääkaupungissa Montevideossa asuu yli kolmasosa väestöstä. Uruguay on paljon kehittyneempi maa kuin Argentiina. Monella tapaa Argentiinan ja Uruguayn suhde muistuttaa Suomen ja Venäjän naapuruutta.

Uruguaysta moni ihminen muistaa UPM:n sellutehtaan sijoittumisen tänne kymmenisen vuotta sitten, mistä Argentiina nosti valtavan mekkalan ja syytti Suomen valtiota monin tavoin. Nyt tuo kriisi alkaa olla selätetty ja Suomen ja Argentiinan välit alkavat normalisoitua. Siihen tosin vaikuttaa myös se, että 12 vuoden sosialistinen ja hyvin protektionistinen valtakausi päättyi muutama kuukausi sitten käytyjen presidentinvaalien seurauksena. Uusi hallitus haluaa
lähentymistä länsimaisiin valtioihin ja avata ulkomaankauppaa sekä houkutella ulkomaisia yrityksiä sijoittamaan Argentiinaan.

Johtuen osin UPM:n paperitehtaasta, osin varhemmin tapahtuneista asioista, Suomi on erittäin hyvässä maineessa Uruguayssa. Suomi on maan suurin ulkomainen investoija (tätä asemaa Suomella ei ole missään muualla maailmassa!).

Oli mukava kuulla, että UPM tekee paljon yhteiskuntavastuullista työtä: järjestää monessa kylässä peruskoulutusta lapsille ja myös tarjoaa terveyspalveluja.

Mielenkiintoista oli kuulla myös Suomen suurlähettiläältä Jukka Siukosaarelta, että itse asiassa pohjoismaisen hyvinvointivaltion juuret ovatkin Uruguayssa: Pohjoismaat hakivat mallia 1900-luvun alussa Uruguaysta! Uruguay oli tuolloin hyvin edistyksellinen valtio. Sen kehitys on kuitenkin monin tavoin ollut hitaampaa kuin esimerkiksi Pohjoismaissa, mutta yhä Uruguayn ihmisoikeustilanne, sukupuolten tasa-arvo, yleinen lainsäädäntö ja korruption vähäisyys ovat koko
Etelä-Amerikan parhaimmistoa.

Uruguay seuraa Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittymistä tarkasti ja yrittää ottaa mallia hyvistä käytännöistä. Uruguayssa valtio antaa kaikille äideille äitiyspakkauksen Suomen tavoin. Saimme olla eilen terveysministerin kunniavieraina, kun uusi, entistä monipuolisempi äitiyspakkaus julkistettiin. Pakkaus sisältää samoja elementtejä kuin Suomen äitiyspakkaus, mutta on
sisällöltään rajallisempi.

Kaiken kaikkiaan tämänkin reissun jälkeen voi sanoa, että matkailu avartaa – hyvin monella tavalla. Taas kirkastui se, että asiat ovat hyvin suhteellisia: Suomen talouskriisi, köyhyys ja byrokratia ovat esimerkiksi Argentiinan tilanteeseen nähden kovin pieniä. Se ei tietenkään tarkoita sitä, että Suomen ongelmia ei pitäisi ratkoa nopeasti. Päinvastoin: kun on saanut tutustua Argentiinan kaltaiseen valtioon, ymmärtää entistä kirkkaammin sen, kuinka tärkeää on demokratia, julkisen vallankäytön läpinäkyvyys ja kolmannen sektorin työn arvostaminen myös julkisen rahoituksen muodossa. Työ korruption ja harmaan talouden kitkemiseksi on talouden kantokyvyn ja vallankäytön legitimiteetin takaamiseksi valtavan tärkeää.

Tulemme takaisin Suomeen sunnuntaina. Maanantaina aloitan kampanjakierrokseni varapuheenjohtajaehdokkaana: vierailen Haapavedellä ja Nivalassa. Olen kovin innoissani varapuheenjohtajaehdokkuudestani – ja ennen kaikkea lähes hämilläni siitä valtavasta tuesta, jota olen saanut eri puolilta Suomea!

Tiistaina eduskuntatyö jatkuu normaaleissa, kiireisissä kuvioissaan.

 

Hyvää viikonloppua toivottaen,

Hannakaisa

– See more at: http://www.hannakaisaheikkinen.fi/viikkokirje-152016#sthash.p5SuHaDq.dpuf