Viikkokirje 15/2018

 

perjantai 13.4

 

Viikkokirjeessä käsittelen tällä kertaa muun muassa kehysriihen päätöksiä ja kuluneen viikon sote-keskustelua.

 

Kehysriihestä vahva paketti – pienituloisten asemaa helpotetaan

Hallitus tarttuu kehysriihen päätösten myötä napakasti eriarvoisuuden torjuntaan. Heikoimmassa asemassa olevia tuetaan mm. korottamalla pienimpiä äitiys-, isyys-, vanhempain ja sairauspäivärahoja yli 80 eurolla kuukaudessa. Pienituloisempien eläkeläisten takuueläkettä korotetaan jo kolmannen kerran tällä hallituskaudella. Yhteensä takuueläkettä on nostettu jo 40 eurolla kuukaudessa. Lisäksi lääkekattoa lasketaan, mikä hyödyttää paljon sairastavia.

Näin juuri pitää toimia. Kun talous kasvaa, on kasvujen hedelmiä kohdennettava kaikkein heikoimmassa asemassa oleville.  Mikäli talouskasvu jatkossa vahvistuu, on tätä linjaa jatkettava.

Kehysriihen päätöksillä haasteellisten alueiden päiväkoteja tuetaan lisäresurssoinnilla, jota on mahdollista käyttää esimerkiksi ryhmäkokojen pienentämiseen. Vastaava tasa-arvoraha on jo käytössä peruskouluissa.

Viime aikoina toisen asteen opintojen kustannukset ovat olleet paljon esillä. Hallitus vastaa huoleen pienituloisten perheiden lasten opintotuen oppimateriaalilisällä, joka on alustavasti yli 40 euroa kuukaudessa. Tällä halutaan mahdollistaa, että ihan jokaisella taustasta riippumatta, olisi mahdollisuus suorittaa toisen asteen opinnot.

Kehysriihi sisälsi merkittäviä uudistuksia myös monimuotoisille perheille. Hallitus päätti, että adoptiovanhemman vanhempainrahakausi pidennetään 233 arkipäivään lapsen hoitoonottamisesta lukien. Samalla vanhempainrahaoikeus myönnetään kaikille alle 18-vuotiaan lapsen perheen ulkopuolelta adoptoiville. Nämä ovat adoptioperheiden pitkään ajamia tasa-arvotavoitteita, jotka takaavat sen että adoptiolapsilla on yhtä pitkä mahdollisuus nauttia vanhemman hoivasta kun kenellä tahansa lapsella.

Hallitus myös päätti pidentää monikkoperheen isän isyysrahakautta tilanteissa, joissa perheeseen tulee kerralla usempi lapsi. Yksin lapsesta huolehtiville äideille puolestaan myönnetään oikeus isyysrahaa vastaaviin vanhempainrahapäiviin. Nämä ovat hyvä esimerkki päätöksistä, jotka ovat yhteiskunnan mittakaavassa pieniä, mutta yksilön ja yksittäisen perheen näkökulmasta erittäin merkittäviä.

Kehysriihen päätökset ovat laaja kokonaisuus ja mainitsin edellä niistä vain osan. Aiheesta voi lukea lisää Valtioneuvoston kanslian sivuilta: http://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/hallitus-vahvistaa-kasvua-tyollisyytta-ja-sosiaalista-oikeudenmukaisuutta

 

Aktiivimalliin muutoksia

Paljon julkisuutta saanut työllisyyden aktiivimalli on ollut nyt käytössä alkuvuoden ja mallista kerätään parhaillaan ensimmäisiä kokemuksia. Hallitus päätti kehysriihessä täsmentää aktiivisuuden osoittamisen keinoja hyväksymällä jatkossa aktiivisuuden osoituksena myös ammattiliiton tai –järjestön, kansalaisjärjestön, kunnan tai muun vastaavan tahon järjestämiä työllistymistä edistäviä palveluita.

Lisäksi TE-toimistoihin palkataan lisää henkilökuntaa tukemaan työnhakijoita heidän työllistymis- ja aktiivisuuspyrkimyksissään. Henkilöresursseja lisätään yhteensä 206 henkilötyövuodella.

 

Miten saada liikkumisen ilo kaikille?

Pohdiskelin Kiuruvesilehden kolumnissani kuinka voisi saada liikkumisen ilon kaikille.  UKK-instituutin tuore tutkimus paljasti liikkumattomuuden huimat yhteiskunnalliset kustannukset. Raportin arvoiden mukaan vähäinen liikkuvuus ja huono fyysinen kunto aiheuttavat vuosittain vähintään kolmen miljardin euron kustannukset. Ihmiset pitäisi saada liikkeelle, mutta miten?

Kirjoitin, että liikunnallisen elämäntavan ei tarvitse tarkoittaa kalliita urheiluharrastuksia tai verenmakua suussa. Tavallinen hyötyliikuntakin on terveyden edistämisen näkökulmasta hyödyllistä. Tavoitteellisen urheilun sijaan tärkeää olisi löytää liikkuminen luonnolliseksi osaksi omaa arkea, niin että se tukisi terveyttä ja hyvinvointia.

Kolumnini on luettavissa tästä: http://www.hannakaisaheikkinen.fi/liikkumisen-ilo-kaikille/

 

Kansalaisia ei pisteytetä

Viikolla ryöpsähti erikoinen keskustelu kapitaatiokorvauksesta. Kyse on siis tiivistetysti siitä rahoituksesta, jonka maakunta maksaa sote-keskukselle sen asiakkaaksi listautuneesta henkilöstä – eli verorahojen tarkoituksenmukaisesta käytöstä.

Keskustelua vauhditti Helsingin Sanomien uutinen, jonka otsikkoon oli nostettu väite, että soten myötä jokainen kansalainen ”pisteytetään”. Pisteytys sanana nosti ymmärrettävästi monen niskakarvat pystyyn. Aihe nousi esiin myös eduskunnan kyselytunnilla torstaina.

Joka tapauksessa jonkinlainen maksun porrastus pitää olla. Me kaikki ymmärrämme, että monisairaan kulut yhteiskunnalle ovat suuremmat kuin perusterveen ja tämän vuoksi maakunnan tuleekin maksaa heistä sotekeskukselle suurempi summa. Tällä mahdollistetaan se, että yksityiset sotekeskukset hoitavat myös heitä, joiden hoidot kustannukset ovat suurempia. Oppostio on moneen otteeseen varoittanut ”kermankuorinnasta” ja se halutaan estää.  Pelkästään suoriteperusteinen maksu puolestaan voisi houkutella yli- tai alihoitoon.

Tietosuoja on sitten oma erillinen asiansa. Sen tulee olla kunnossa. Hallitus on läpi sotevalmistelun käynyt tiivistä keskustelua tietosuojaviranomaisten kanssa.

Ministeri Saarikko avaa asiaa blogikirjoituksessaan http://alueuudistus.fi/blogi/-/blogs/sote-keskus-ei-saisi-asiakaskohtaista-tietoa-saamistaan-korvauksista sekä YouTubessa https://www.youtube.com/watch?v=z88ICrxsy5Q&feature=youtu.be

 

Maanantaina kauppakeskus Matkuksessa puhutaan tulevaisuuden sosiaaliturvasta

Valtioneuvoston kanslian perusturvan ja toimeliaisuuden uudistamishanke jalkautuu maanantaina 16.4 Kuopioon. Olen hankkeen puheenjohtaja Paula Lehtomäen sekä projektipäällikkö Liisa Heinämäen kanssa keskustelemassa tulevaisuuden sosiaaliturvasta kauppakeskus Matkuksessa klo 14.30-16.30.

Hallitus on käynnistänyt perusturvan ja toimeliaisuuden uudistushankkeen ajalle 28.9.2017­­­–28.2.2019. Hanke valmistelee sosiaaliturvan kokonaisuudistusta yhdessä parlamentaaristen toimijoiden kanssa. Hanke valmistelee malleja ja vaihtoehtoja seuraavalle hallitukselle. Osana uudistuksen valmistelua järjestetään kansalaiskuulemisia eri puolilla Suomea – ja maanantaina siis Kuopiossa. Tule kertomaan oma näkemyksesi sosiaaliturvan uudistamisesta!

 

 —

 

Olen ehdolla Keskustan varapuheenjohtajaksi ensi kesän puoluekokouksessa Sotkamossa. Piirikokouskierrokseni käynnistyi tällä viikolla. Huomenna lauantaina olen Pohjois-Karjalan piirikokouksessa Joensuussa. Ensi viikolla on vuorossa seuraavat tapahtumat:

ti 17.4 klo 17 Kymenlaakson piirikokous Kotkassa

to 19.4 klo 18 Hämeenlinnan kunnallisjärjestön kokous kaupunginkirjastolla

pe 20.4 klo 17 Keski-Suomen piirikokous Alkio-opistolla Korpilahdella

la 21.4-su 22.4 Keskustan puoluevaltuuston kokous Lahdessa.

 

 

Mukavaa viikonloppua!
Hannakaisa