Viikkokirje 14/2016

Päätökset kirkastavat tulevaisuushorisonttia

Kehysriihiviikko on päättymässä ja suuria asioita on linjattu. Hallitusohjelmassa sovittu talouslinja pitää, 4 miljardin säästö tavoitteesta pidetään kiinni ja velkaantuminen taitetaan. Kokonaisveroaste ei nouse. Hallitus osoitti sekä päätöksenteko- että toimintakykyisyytensä.
Kehysriihtä käsitellään tämän viikon viikkokirjeessäkin työllisyyden ja maatalouden osalta. Lisäksi kirjoitan soteratkaisusta, puolueen varapuheenjohtajakisasta sekä Kiuruveden Piispansauva – tapahtumasta. Kehysriihestä uusia työllisyyttä vahvistavia toimia ja helpotusta maataloudelle.

Hallitus purkaa kannustinloukkuja ja laajentaa työttömyysetuuksien aktiivikäyttöä

Päätöksillä pyritään nopeuttamaan työn vastaanottamista, lyhentämään työttömyysjaksoja, parantamaan työllistymisedellytyksiä ja alentamaan rakenteellista työttömyyttä. Loukkujen purkamisen lisäksi hallitus laajentaa työttömyysetuuksien käyttötarkoitusta liikkuvuusavustuksen, starttirahan ja palkkatuen rahoittamiseen.

Aktiivitoimenpiteiden rahoituksesta tulee nykyistä joustavampaa, jolloin työttömien palvelutarpeisiin vastataan paremmin. Hallitus laajentaa starttirahan käyttömahdollisuuksia. Esimerkiksi yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälle työnhakijalle myönnetään enintään 12 kk ajaksi peruspäivän suuruinen starttiraha ja tämä voidaan rahoittaa työttömyysetuusmäärärahoista.

Hallitus myös vahvistaa työttömyysturvan vastikkeellisuutta, tiukentaa työttömien työn vastaanottovelvollisuutta ja uudistaa TE-toimistojen palveluprosessia. Lisäksi hallitus täydentää yrittäjyyttä edistäviä toimia toimenpidekokonaisuudella elinkeinoministeri Olli Rehnin johdolla. Tarkemmat tiedot työllisyyttä ja yrittäjyyttä vahvistavista toimenpiteistä kuulemme ensiviikolla.

Maatalouden tulo- ja kannattavuustilanteen helpottamiseksi kehysriihessä osoitettiin maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen vuosittain 6,7 milj. euroa vuosina 2017 ja 2018 sekä luonnonhaittakorvauksiin 20,3 milj. euroa vuonna 2017. Taloudellisesti tiukat ajat antavat vain vähän mahdollisuuksia rahallisiin panostuksiin. Maatalous kuitenkin lisärahaa sai ja se on merkki siitä, että hallitus todella arvostaa suomalaista maataloutta ja on sen pärjäämisestä aidosti huolissaan.

Sote- ja maakuntauudistuksen tärkein osuus alkaa nyt

Sote-uudistus etenee hallituksen viime marraskuussa sopimien ja kehysriihen yhteydessä täsmennettyjen linjausten mukaisesti. 18 maakuntaa järjestää tulevaisuudessa suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut. Palveluihin muodostetaan viisi yhteistyöaluetta nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Palvelujen järjestämiseen saadaan leveämmät hartiat.

Ratkaisu on toteuttamiskelpoinen. Sosiaali- ja terveyspalvelut paranevat koko maassa, lähipalvelut turvataan ja samalla säästetään veronmaksajien rahaa. Tärkeintä on laittaa kuntoon perusterveydenhuolto ja soteratkaisu antaa tähän oivat keinot. Päävastuu sosiaali- ja terveyspalveluista on jatkossakin yhteiskunnalla. Uudistus ei tarkoita suurten pörssiyritysten marssia suomalaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Hoito- ja hoiva-alan yritykset ja järjestöt voivat täydentää julkisia palveluja.

Sosiaali- ja terveydenhuolto rahoitetaan ensisijaisesti pääosin valtionrahoituksella, jota mm. asiakasmaksuista saatavat tulot täydentävät. Maakuntaveron mahdollisuutta selvitetään, mutta alkuun sitä ei ainakaan oteta käyttöön. Lähtökohtana sote-palveluiden tuotannossa on mahdollisimman tasapuoliset toimintaedellytykset julkisen ja yksityisen sekä kolmannen sektorin tuotannon kesken kaikessa toiminnassa. Tämä edellyttää, että julkinen, yksityinen ja kolmas sektori ovat samojen periaatteiden piirissä tuotannossa. Julkiset palvelut on siten muutettava yhtiömuotoisiksi.

Sote- ja maakuntauudistus koskettaa suoraan yli 200 000 työntekijää koko Suomessa. Ilman heitä uudistus ei onnistu. Näiden ammattilaisten äänen on kuuluttava ja heidän pitää aidosti pystyä osallistumaan siihen, miten uudistus käytännössä toteutetaan. Tämä on välttämätöntä etenkin parhaiden käytäntöjen levittämiseksi.

Olenkin esittänyt työntekijöiden ja työnantajien yhteistoimintaryhmiä maakuntiin edesauttamaan uudistuksen toteuttamista. Etenkin sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijöitä edustavat järjestöt on otettava myös valtakunnallisessa päätöksenteossa mukaan sote- ja maakuntauudistuksen toteuttamiseen. Työntekijät ovat odottaneet hallitukselta linjauksia asemastaan sote- ja maakuntauudistuksessa. Hallituksen viikolla julkistamat linjaukset selvensivät henkilöstön tulevaisuutta ja tähdensivät henkilöstöstä huolehtimista muutostilanteissa. Epätietoisuus on nyt päättynyt ja tulevaisuutta voidaan lähteä suunnittelemaan myös paikallisella tasolla.

Uskon, että nyt on luotu hyvän pohjan sille, että sote- ja maakuntauudistus voidaan viedä mahdollisimman laajassa yhteistyössä maaliin!

Keskustan varapuheenjohtajakampanja on nyt startattu

Ilmoitin viime sunnuntaina asettuvani ehdolle Keskustan varapuheenjohtajaksi. Olen ollut tyytyväinen siihen, miten nykyinen puoluejohto on luotsannut kansanliikettämme eteenpäin. Työ on ollut onnistunutta huolimatta valtavasta haasteesta, jonka otimme vaalivoittomme jälkeen hallitusvastuussa.

Haluan olla mukana rakentamassa ja avaamassa keskustalaisuutta niin, että yhä useampi voisi kokea arvomme omikseen. Itse olen ollut maalainen, kaupunkilainen ja työskennellyt ulkomailla – ja aina ollut keskustalainen. Haluan antaa oman panokseni siihen, että pystymme kirkastamaan puolueemme sanomaa siten, että se tavoittaa yhä paremmin erilaiset ihmiset.

Sekä hoiva-ala että suomalainen ruoantuotanto ovat valtavien haasteiden ja murroksen keskellä. Uskon, että vahva kokemukseni niin hoitotyöstä kuin maatalouden arjesta vahvistaisivat puolueemme kykyä vastata näihin tarpeisiin.

Keskustan varapuheenjohtajat valitaan kesäkuun 10.–12.päivä pidettävässä puoluekokouksessa Seinäjoella. Kaksi kolmesta varapuheenjohtajasta, Annika Saarikko ja Anu Vehviläinen, ovat ilmoittaneet luopuvansa tehtävästä. Varapuheenjohtajat valitaan tehtävään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Kampanjapäällikköni on Eija-Riitta Niinikoski Nivalasta.

Piispansauva Kiuruvedellä

Keskiviikkona sain kunnian osallistua Piispansauva – tapahtumaan Kiuruvedellä. Tuon tapahtuman luoja on piispa Wille Riekkinen. Hän aloitti vuosittaisen Piispansauva – tapahtuman edellisen laman jälkimainingeissa 20 vuotta sitten. Tapahtuma on suunnattu Pohjois-Savon työttömien yhdistyksille. Kiuruveden seurakunnan tiloihin oli kokoontunut noin 200 henkilöä eri puolilta Savoa. jokainen osallistuva työttömien yhdistys oli koonnut 3-henkisen joukkueen, joka kisaili leikkimielisesti erilaisissa tieto- ja taitolajeissa. Minäkin pääsin osallistumaan kisailuun yhdessä piispa Jari Jolkkosen ja Kiuruveden kaupunginjohtajan Jarmo Muiniekan kanssa.

Sisäjuhlassa käyttämässäni puheenvuorossa kerroin uunituoreista kehysriihen työllisyyttä koskevista päätöksistä. Lisäksi halusin muistuttaa kaikille, että ihmisarvo ei ole kiinni siitä, onko työelämässä vaiko työtön. Jokainen meistä on arvokas ja kukaan ei ole täydellinen. On parempi huomata itsessä ja muissa ihmisissä ne hyvät puolet ja puolestaan tukea lähimmäistä niissä asioissa, jotka ovat hänen heikkoja puoliaan.

Tätä kirjoittaessa aurinko paistaa porottaa kirkkaasti työhuoneeseeni. Toivotan valoa myös sinun viikonloppuusi – jos ei taivaalta riitä, niin toivottavasti kuitenkin mielessä!

Iloisin terveisin

Hannakaisa

– See more at: http://www.hannakaisaheikkinen.fi/viikkokirje-142016#sthash.iQbqLz2A.dpuf