Viikkokirje 13/2017

Viikkokirje – Viikko 13/2017

Perjantai 31.3.2017

 

Viikkokirjeen aiheina mm sisäilmaongelmat, julkisten rakennusten sisäilmakorjausrakentamisen tukeminen ja toimeentulotuen maksatuksen tilanne Kelassa

 

Pääministeri Juha Sipilä otti tällä viikolla kantaa sisäilmaongelmiin. Hän lupasi, että hallitus selvittää puoliväliriiheen mennessä, miten valtio voisi tukea kuntia koulujen ja muiden julkisten rakennusten sisäilmaongelmien korjaamisessa.

”Kustannukset siitä, että sisäilmaongelmista tulee terveydellisiä ongelmia, ovat paljon suuremmat kuin siitä, että lähdetään nyt rohkeasti investoimaan korjauksiin. Ja mikä on valtiovallan rooli sitten, että voiko se avustaa tai löytää jotain uudentyyppisiä rahoituskanavia, niin näitä asioita selvitetään puoliväliriiheen mennessä”, toteaa Sipilä Kauppalehden haastattelussa 29.3.

Sipilä on huolissaan siitä, että julkisessa rakentamisessa on paljastunut viime aikoina paljon ongelmia. Hänen mielestään ongelmana on rakennusprojektien liian heikko omistajuus: julkinen valta ei ole valvonut etujaan riittävän hyvin.

”Meillä on julkisessa rakentamisessa laatuongelmia, mutta meillä on myös budjetissa pysymisen ongelmia ja meillä on aikatauluongelmia. Meidän pitää olla äärimmäisen määrätietoisia ja vaativia silloin, kun julkista rakentamista tehdään.”

Sipilän mukaan rakentajalla pitää olla ensisijainen vastuu virheistä.

Tilanne ei Sipilän mielestä ole kuitenkaan aivan toivoton. Hän mainitsee hyvänä esimerkkinä Kuopiossa juuri vihkimänsä koulun, joka rakennettiin kokonaan säältä suojassa muovipeitteen sisällä.

”Näin saadaan katkeamaton kuivaketju varmistettua. Ja onhan näitä hirsikouluja myös, joissa on luontaisesti edellytykset hyvälle sisäilmalle”, toteaa Sipilä Kauppalehden haastattelussa.

Pääministeri Sipilä vastaanotti eilen torstaina selvitysmies Erkki virtasen suositukset valtion rahoittaman rakentamisen ongelmien ratkaisemiseksi. Hän totesi, että valtion on parannettava rakennusprojektien omistajuutta. Pääministerin mielestä Virtasen selvityksessä on monia tärkeitä ja kannatettavia ehdotuksia rakentamisen ongelmien korjaamiseen.

Pääministeri pitää pulmana rakennusprojektien liian heikkoa omistajuutta: julkinen valta ei ole valvonut etujaan riittävän hyvin.

 

”Meillä on julkisessa rakentamisessa laatuongelmia, mutta myös budjetissa pysymisen ongelmia ja aikatauluongelmia. Meidän pitää olla äärimmäisen määrätietoisia ja vaativia silloin, kun rakennetaan julkisilla varoilla”, pääministeri korostaa.

 

Pääministeri rohkaisee kuntia tekemään investointeja home- ja sisäilmaongelmien korjaamiseksi. ”Kilpailukriteeriksi pitää voida kirjata, että rakennuttajalla on todistettavasti sisäilmaongelmaton rakentamisen historia. Pitää olla sataprosenttinen varmuus siitä, että rakennus tulee kuntoon. Laadun on oltava sellaista kuin pitääkin. Siihen tämä selvitys antaa nyt oikein hyviä eväitä”.

 

”Erityisen rakentamisen kuivaketjusäilyttäminen on keskeisessä osassa, kun rakennetaan homevapaita kiinteistöjä”, pääministeri Sipilä muistuttaa.

 

Pääministeri pitää myös hyvänä selvitysmiehen suosituksia rakentamisen allianssimallista, jossa valtio ja rakentaja kantavat yhdessä vastuun koko elinkaaren ajan. Tärkeä on myös selvityshenkilön suositus siitä, että kun valtio on rakentamisessa mukana, se määrää sekä euromääräisen että prosentuaalisen katon kustannuksille.

 

Selvitysmies Erkki Virtaselta 11 suositusta valtion rahoittaman rakentamisen ongelmien ratkaisemiseksi<http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/selvitysmies-erkki-virtaselta-11-suositusta-valtion-rahoittaman-rakentamisen-ongelmien-ratkaisemiseksi>; (VNK:n tiedote 30.3.2017)

 

Tapasin eilen torstaina Hengitysliiton asiantuntijoita. Keskustelimme erityisesti sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden auttamisesta. Suomessa altistuu päivittäin home- ja kosteusvaurioille 600 000 -800 000 henkilöä. Arviolta kymmeniä tuhansia oireilee ja ainakin tuhansia on sairastunut vakavasti. Moni menettää terveyden lisäksi asunnon, työpaikan ja toimeentulon. Lasten koulunkäynti voi vaikeutua.

 

Sisäilmasta sairastumisen ongelmaa ei kokonaisuutena tunneta. Kun mekanismeja, miten erilaiset epäpuhtaudet sisäilmassa aiheuttavat oireita ei vielä pystytä tieteellisesti osoittamaan, on valitettavan usein seuraus ollut se, että ongelma kielletään tai sitä vähätellään. Valitettavan paljon on tapauksia, joissa oireilevia ohjataan mielenterveystutkimuksiin.

 

Sairastuneelle ei usein osata antaa toiminta- ja hoito-ohjeita. Sisäilmasta sairastuneet saattavat jäädä tulottomiksi, mikäli he eivät pysty työskentelemään sisäilmaongelmaisessa työpaikassa, mutta eivät kuitenkaan ole oikeutettuja sairauspäivärahaan tai työkyvyttömyyseläkkeeseen. Kouluissa ja päiväkodeissa sisäilmasta sairastuneilla lapsilla on riski syrjäytyä, jos he ehtivät sairastua vakavasti sisäilman ongelmista ja heidän koulunkäyntinsä ja opiskelunsa vaikeutuu.

 

Onneksi tutkimuksia tehdään ja tieto lisääntyy ja sitä kautta saamme turvattua sisäilmasta sairastuneiden oikeudet ja annettua heille oikea-aikainen apu ja hoito.

 

Toimeentulotuen maksatusvaikeuksista

Kelan valtuutettuna olen saanut useita yhteydenottoja liittyen Kelan ongelmiin vuodenvaihteessa kunnilta Kelalle siirretyn toimeentulotuen maksatuksessa. Olen vastannut viesteihin henkilökohtaisesti, mutta haluan välittää tässä viikkokirjeessäni myös Kelan pääjohtajan Elli Aaltosen mielipidekirjoituksen viime keskiviikolta:

 

”Perustoimeentulotuen siirto kunnista Kelaan tämän vuoden alussa ei ole sujunut suunnitelmien mukaan. Toimeentulotuki on viimesijainen etuus, jota voi saada vasta muiden etuuksien jälkeen. Sitä hakevalla on tosi kyseessä.

Pyydän Kelan puolesta anteeksi kaikilta teiltä, jotka ette ole saaneet tukeanne ajoissa tai joiden asiointi ei muuten ole sujunut odotetusti. Tilanne on ollut asiakkaille kohtuuton.

Kela korvaa tai hyvittää määräajan ylityksistä asiakkaille aiheutuneet kustannukset eduskunnan oikeusasiamiehen tekemän linjauksen mukaisesti. Tiedotamme toimintatavasta myöhemmin lisää.

Tapahtunutta ei voi muuttaa. Kela on aloittanut tapahtuneen analysoinnin, jota varten kuullaan asiakkaita, sidosryhmiä sekä Kelan työntekijöitä. Lisäksi ulkopuolinen asiantuntija arvioi tilanteen.

Jo ennen analyysin valmistumista voin sanoa, että muutosvaiheeseen olisi tarvittu enemmän työntekijöitä. Toimeentulotukiasiakkaan palvelemiseen tarvittava aika sekä henkilökohtaisen palvelun tarve oli etukäteen arvioitu alakanttiin. Toimeentulotuki on monisyinen etuus, jota on myönnetty ja maksettu yli 300 kunnassa eri tavoin. Yhdenmukaistaminen ei onnistu kerralla.

Ennakoimisen puute ei mielestäni ole silti syy toimeentulotuen ongelmiin. Päätös perustoimeentulotuen siirtämisestä Kelaan tehtiin vuonna 2014. Tietojärjestelmää rakennettiin kaksi ja puoli vuotta.

Yhteistyötä ja työnjakoa kuntien kanssa harjoiteltiin yli vuosi. Toimeenpanoa harjoiteltiin myös yhdessä asiakkaiden kanssa Vantaan kaupungin pilotissa. Asiakasraadit testasivat toimeentulotuen hakulomaketta ja Kela.fi-sivuja. Viime syksynä 750 työntekijän joukko koulutettiin toimeentulotukeen ja perehdytettiin Kelan järjestelmiin.

Tätä kirjoittaessani perustoimeentulotuen käsittelyajat eivät ole enää pidentyneet. Tilanne normalisoituu huhtikuussa. Alkuvuoden aikana on palkattu 300 uutta työntekijää toimeentulotukeen. Myös kunnat ovat auttaneet yhteisten asiakkaiden asioiden ratkaisemisessa. Yhteistyö Kelan hallituksen ja valtuutettujen kanssa on ollut tiivistä. Kelalaiset ovat työskennelleet kuormittavassa tilanteessa joustavasti ja sitkeästi. Kelalaisten yhteistyöhengelle ja osaamiselle voi perustaa Kelan uudistamisen. Tällä uudistamisella palautamme asiakkaiden luottamuksen Kelaan.”

 

Valinnanvapausneuvotteluista

Tätä kirjettä kirjoittaessani perjantaiaamuna  sote-uudistukseen liittyvän valinnanvapauden laajentamisen neuvottelut ovat kuumimmillaan. Pääministeri Sipilä kertoi alkuviikosta, että viikon sisällä hallitus kertoo, minkälaisen valinnanvapausesityksen se eduskunnalle antaa. Keskusta haluaa valinnanvapauden toteutuvan niin, että sellaisia palveluita, jotka jo nyt esimerkiksi palvelusetelin ja henkilökohtaisen budjetin muodossa ovat asiakkaan kannalta hyviksi ja kuntatalouden kannalta järkeviksi havaittu, laajennetaan. Valinnanvapauden laajentaminen on toteutettava julkisen talouden kannalta hallitusti, ihmisen parhaaksi.

 

Viikonloppuna

Tänään perjantaina ajan illaksi Vesannolle kuntavaalitilaisuuteen.

Huomenna lauantaina olen tavattavissa klo 10-12 kotikunnassani Kiuruvedellä Keskustan vaalikahviossa torin laidalla.

 

Aurinkoista viikonloppua ja muistathan käydä äänestämässä ja ottaa äänestysreissulle myös naapurit mukaan!

Hannakaisa

 

Kirjoitan perjantaisin lyhyen kirjeen kuluneen viikon tapahtumista eduskunnassa. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta kirjeen voi saada myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, lähetä avustajalleni viestiä (niina.riihiranta[at]eduskunta.fi), niin lisäämme sinut postituslistalle.