Viikkokirje 11/2019

Perjantaina 15.3.

 

Tämä viikko on ollut eduskunnan viimeinen täysi istuntoviikko. Ensi tiistain jälkeen vuorossa on vaalitauko.
Tässä viikkokirjeessäni kerron viimeisen eduskuntaviikon kuulumisia.

 

Hallitus jatkaa toimitusministeriönä

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen kutsui eduskuntaryhmät koolle tiistaiksi keskustelemaan hallituksen asemasta ja toimintatavasta hallituksen eron jälkeen.

Neuvottelun tulos oli se, että koska eduskuntavaaleihin on enää vain vähän aikaa ja uuden hallituksen muodostamiseen on vain vähän aikaa, eduskuntaryhmät toteavat tilanteen, jossa hallitus jatkaa toistaiseksi toimitusministeriöksi. Tästä syntyi eduskuntaryhmien välillä suuri yksimielisyys, ainoastaan Tähtiliikkeen Väyrynen oli toista mieltä

 

Puolueet esittelivät sote-mallejaan

Tällä viikolla puolueet ovat esitelleet omia mallejaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseksi

Keskusta tavoittelee tasa-arvoisia palveluita kaikkialla Suomessa sekä lisäksi vanhuspalveluiden uudistamista osana sotea. Mallimme rakentuisi 18 maakunnan pohjalle. Lisäksi haluamme selvittää onko Helsingin osalta tarvetta erityisratkaisulle. Maakunnilla olisi päätäntävalta ja tuottamisvastuu sote-palveluista. Maakuntien päättäjät valittaisiin vaaleilla. Keskiössä olisi julkiset palvelut sekä perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden vahvistaminen. Tunnistamme myös maakuntaverotuksen tarpeen.

Haluamme, että lääkäriin pääsisi nykyistä nopeammin. Jokaiselle on taattava laadukas ja inhimillinen hoiva. Palveluiden kehittämisen painopisteen tulee olla ennaltaehkäisevissä palveluissa niin, että ihmisten terveyserot kaventuisivat ja ongelmia sekä sairauksia olisi mahdollista estää.

Vanhuspalveluista haluamme kehittää terveyden edistäminen ja toimintakyvyn tukeminen edellä. Vanhusten pitkäaikaishoiva on saatava kuntoon ja hoitajamitoitus 0,7 lakiin. Hoivapalveluita tuottavien yhtiöiden epäterve toiminta on saatava kuriin ja valvontaan on saatava lisää voimavaroja.

Sote-malliimme voi tutustua Keskustan kotisivuilta.

SDP:n esittelemä malli rakentuu 18 itsehallinnollisen alueen ympärille, joihin päättäjät valitaan vaaleilla. Näiden lisäksi Helsinki voisi saada erityisaseman. Puolue antaisi alueille myös verotusoikeuden. Näitä alueita sosiaalidemokraatit kutsuvat sote-kunniksi. Keskustalaisittain tämä ajattelu on hyvin lähellä maakunnallista mallia. Idea maakunnissa ja SDP:n sote-kunnissa on samansuuntainen. Keskusta haluaisi yhdistää alueella olevaa valtionhallintoa, kuten ELY-keskuksia, Aluehallintovirastoja ja TE-toimistoja samojen maakuntien alle. SDP ei näytä näkevän tämänkaltaiselle hallinnon yhdistämiselle ja selkeyttämiselle tarvetta.

Yllättävintä oli kuitenkin Kokoomuksen Petteri Orpon ulostulo. Orpo näytti vetäytyvän koko sote-uudistuksen tarpeesta toteamalla, että he haluavat edetä kuntien vapaaehtoisuuden pohjalla antaen kuntien itse ratkaista miten palvelunsa haluaisivat järjestää.

Tässä ajattelussaan Kokoomus näytti jäävän todella yksin eilisessä Ylen puheenjohtajien vaalitentissä. On hyvä muistaa että kuntien tilanteet vaihtelevat. Kuten Juha Sipilä eilen tentisä kiteytti, Orpon mallilla ei saada koko Suomeen yhdenvertaisia palveluita. Jos tilanne jatkuisi nykyisellään, suuret kunnat kyllä pärjäävät, mutta pienet olisivat todella ahdingossa ikääntyvän väestön ja kasvavien sote-kulujen kanssa. Ihmettelen todella sitä, että Kokoomus haluaisi jättää tällä tavoin kunnat yksin. Kuntapohjainen malli tarkoittaisi väistämättä kuntaliitoksia joko pakolla tai tilanteen pakottamana. Keskusta ei tätä tavoittele.

 

Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä

Eduskunta hyväksyi tällä viikolla pitkään valmistelussa olleen lain sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. Uuden lain tarkoitus on sujuvoittaa terveystietoihin liittyvien tietopyyntöjen käsittelyä, nopeuttaa tietojen saamista sekä parantaa tietoturvaa. Aikaisemmin lainsäädäntö ja säännökset asiaan liittyen ovat olleet hajallaan, nyt säännökset on koottu yhteen lakiin.

Lain myötä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietoja sekä muita terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tietoja olisi mahdollista käyttää laajemmin muussakin kuin siinä ensisijaisessa tarkoituksessa, jota varten ne on tallennettu. Tätä tarkoittaa tiedon toissijainen käyttö. Tietoja voidaan käyttää laissa säädetyin edellytyksin tieteellisessä tutkimuksessa, tilastoinnissa, viranomaisohjauksessa ja –valvonnassa, sekä viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtävissä. Uutta on, että tietoja voi jatkossa käyttää myös opetuksessa, tietojohtamisessa sekä kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa.

Henkilötietojen käyttö on jatkossakin luvanvaraista. Luvat myöntäisi erillinen lupaviranomainen, joka toimisi THL:n yhteydessä.

 

Kohti osaavaa ja osallistavaa talouskasvua

 

Kuluneen vaalikauden aikana pääministeri Sipilän hallitus saavutti ja ylitti keskeiset talouspoliittiset tavoitteensa – huolimatta monien epäilyksistä. Työllisyysaste nousi hallituskauden aikana yli 72 prosenttiin, vaikka tavoite näytti hallituksen aloittaessa kaukaiselta. Työllisyysasteen nousu tarkoitti että uutta 140 000 ihmistä sai töitä. Tämän seurauksena veroaste kääntyi laskuun ja velkaantuminen saatiin taittumaan. Talouden suunta saatiin käännettyä viimeisellä hetkellä. Suomi laitettiin talouden osalta kuntoon, kuten luvattiin. Huomioitavaa on, että talous on kasvanut kaikkialla maassa, kaikissa maakunnissa. Kasvu ei siis ole ollut esimerkiksi pääkaupunkiseutuvetoista.

Tulevalla vaalikaudella keskustan tavoitteena on osaava ja osallistava talouskasvu. Näin linjasimme talous- ja veropoliittisessa ohjelmassamme. Haluamme talouskasvun hedelmiä on jaettava laajalle joukolle. Korkea työllisyys, väestön osaamisen parantaminen ja köyhyyden torjuminen ovat keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi. Osallistavaa talouskasvua luodaan ratkaisuilla, jotka keskittyvät koulutukseen, jatkuvaan oppimiseen, työllisyysasteen nostamiseen, verotuksen ja tulonsiirtojärjestelmän kehittämiseen, suotuisan ja tasavertaisen toimintaympäristön luomiseen yrityksille sekä alueellisten näkökohtien huomioimiseen.

Keskustan tavoitteena on, että tulevalla vaalikaudella syntyy nettomääräisesti 100 000 uutta työpaikkaa ja työllisyysaste nousee 75 prosenttiin.  Tämän tavoitteen asetamme, jotta hyvinvointipalvelumme olisi mahdollista säilyttää, sillä hyvinvointivaltiomme rahoituspohja edellyttää korkeampaa työllisyysastetta tilanteessa, jossa väestö ikääntyy. Julkista taloutta vahvistetaan määrätietoisesti ja kestävyysvajeen umpeen kuromista jatketaan. Tavoitteena on, että verotusta kevennetään maltillisesti suunnaten kevennykset pieni- ja keskituloisille eläkeläisiä unohtamatta. Perheet ja hyvinvointi otetaan huomioon kaikessa poliittisessa päätöksenteossa.

Verotuksessa Keskustan tavoitteena on työn verotuksen ja tuloverotuksen maltillinen keventäminen. Kevennykset kohdistetaan erityisesti pieni- ja keskituloisille. Myös eläkeläisten verotusta kevennetään. Kiinteistöveroon otetaan käyttöön kohtuullinen maksukatto kiinteistön omistajan käytettävissä olevista vuosituloista. Harvaan asuttujen alueiden myönteisen aluekehityksen tukemiseksi selvitetään verokannustimen käyttöönottoa.

Yrittäjävähennystä parannetaan korottamalla vähennys 8–10 prosenttiin ja arvonlisäveron alarajaa nostetaan maltillisesti 15 000 – 20 000 euroon nostaen liukuman ylärajaa 35 000 – 40 000 euroon. Yhteisöverotuksen tulee olla myös kilpailukykyinen kilpailijamaihin verrattuna. Yritysverotusta pitää kehittää pidemmällä aikavälillä ja ennakoitavasti. Keskusta myös puolustaa sukupolvenvaihdoshuojennusta ja tahtoo laajentaa metsävähennystä. Polttoaineverotusta ei koroteta, mutta uusiutuvien polttoaineiden käyttöönottoa edistetään.

Keskusta ei hyväksy korotuksia ruoan ja lääkkeiden arvonlisäveroon. Emme ole niitä puolueita, jotka haikailevat esimerkiksi lihaveroa ympäristösyihin vedoten.

Keskustan vaihtoehto vahvistaa tasapuolisesti koko Suomen edellytyksiä menestyä. Kaikkien suomalaisten perheistä yksinasuviin, maahanmuuttajiin ja eläkeläisiin tulee olla hyvä asua, työskennellä ja yrittää Suomessa. Nousuveden pitää nostaa kaikkia laivoja ja myös veneitä.

Keskustan talous- ja verolinjaus on luettavissa tästä. 

 

Vaalinumerot saapuivat

Eilen torstaina vahvistettiin ehdokkaiden numerot eduskuntavaaleissa. Oma vaalinumeroni Savo-Karjalassa on 37. Keskustan ehdokkaisiin koko maassa voi tutustua Keskustan verkkosivuilla.

 

Olen tavattavissa lähipäivinä seuraavasti:

La 16.3.
klo 9-11, Siilinjärven tori
klo 12-14, Kotakahvio, Lapinlahti
klo 19, Keskustan Pohjois-Karjalan piirin 110v -juhla, Taidemuseo

Su 17.3.
klo 11, Jylängin kylätalo, Pielavesi
klo 13, Safoxi, Varpaisjärvi

Ma 18.3.
klo 14 Voiko muistisairauksia ehkäistä -luento, Vieremän valtuustosali

Ke 20.3.
Ylen aamu-tv:n lähetys Keskustan puoluepäivänä
Päivitän aikataulujani kotisivuilleni www.hannakaisaheikkinen.fi sekä Facebook –sivuilleni.

 

 

Mukavaa viikonloppua toivottaen,
Hannakaisa