Viikkokirje 10/2018

Perjantai 9.3

 

Viikkokirjeessäni käsittelen tällä kertaa mm. eduskunnalle annettua valinnanvapauslakia, sote- ja maakuntauudistuksen tarvetta ja työelämän palkkatasa-arvoa.

 

Valinnanvapauslaki eduskunnalle

Hallitus antoi esityksensä sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapaudesta eduskunnalle torstaina. Kuntaministeri Anu Vehviläinen sekä perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko esittelivät lakikokonaisuutta medialle hallituksen istunnon jälkeen

Tiivistetysti valinnanvapaus on asiakkaan nykyistä monipuolisempaa mahdollisuutta valita itse, mistä hän sosiaali- ja terveyspalveluita hankkii. Valinnanvapauden myötä pyritään lisäämään asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia sekä parantamaan palveluiden saatavuutta, laatua ja kustannusvaikuttavuutta.

Eduskunnan on tarkoitus päättää valinnanvapauslain hyväksymisestä alkukesästä.

Maakunta- ja soteuudistus on kokonaisuudessaan moniulotteinen kokonaisuus. www.alueuudistus.fi  -verkkosivustolle on koottu ajankohtaisimmat tiedot uudistuksen etenemisestä. Kannattaa käydä tutustumassa sivustoon.

Omassa tiedotteessani iloitsin uudistuksen etenemistä ja totesin, että tässä tilanteessa todella punnitaan ketkä kykenevät kantamaan vastuuta. Tiedotteeni on luettavissa kotisivuiltani: http://www.hannakaisaheikkinen.fi/kansanedustaja-hannakaisa-heikkinen-kesk-nyt-punnitaan-vastuunkantajat/

 

Sote- ja maakuntauudistus tarvitaan

Kirjoitin Iisalmen Sanomien kolumnissani sote- ja maakuntauudistuksen tarpeesta. Viime aikoina esiin nousseen kritiikin keskellä minua on ihmetyttänyt miten paljon nykyisellä järjestelmällä tuntuu olevan kannattajia. Keskusta haluaa olla rohkea uudistaja ja rakentaa järjestelmän joka kestää ja tarjoaa kansalaisille aidon mahdollisuuden valita ketkä merkittävää julkista valtaa käyttävät. On myös muistettava, että suorilla vaaleilla valittavien päättäjien maakuntamalli on kestänyt perustuslaillisen tarkastelun. Valinnanvapauden osalta yksityiskohtia on matkan varrella jouduttu viilaamaan juuri perustuslakivaliokunnan huomioiden vuoksi.

On kaikkien etu, että sote- ja maakuntauudistukseen liittyvät lait hyväksytään eduskunnassa. Mikäli uudistus nyt kaatuisi, olisi edessä jälleen vuosien mittainen vääntö eri mallien perustuslaillisuudesta. Samanaikaisesti kustannukset jatkavat huimaa kasvuaan, yksityinen terveydenhuolto jatkaa markkinoiden valtaamista ja terveyspalveluiden eriarvoisuus kasvaa. Tämä on skenaario, jota en halua olla tukemassa.

Kolumnini on luettavissa tästä linkistä:

http://www.iisalmensanomat.fi/news/sote-ja-maakuntauudistus-tarvitaan/

Valtiovarainministeriö on julkaissut erinomaisia youtube-videoita, joissa murretaan myyttejä maakuntauudistuksen ympäriltä.  Ensimmäisessä videossa pohditaan maakuntauudistuksen tarpeellisuutta: https://www.youtube.com/watch?v=Z6KtkEsTS74&feature=share

 

Palkkatasa-arvoa naistenpäivänä

 

Eilen torstaina vietettiin naistenpäivää. Ministerit Saarikko ja Lintilä tulivat naistenpäivänä julki kannanotollaan, jossa he edellyttivät naisten ja miesten välistä palkkatasa-arvoa. On ehdottoman väärin, että samankaltaisissa tilanteissa naisia ja miehiä kohdellaan palkkauksessa työpaikoilla eriarvoisesti.

Ministerit halusivat kannanotossaan, että samapalkkaisuuden edistämiseksi käydään läpi uusien työkalujen käyttöä. Yhtenä keinona he tarjosivat palkka-avoimuuden kehittämistä. Julkisella sektorilla palkat ovat jo nyt julkisia, mutta tilanne on eri yksityisellä sektorilla. Palkka-avoimuutta voisi kehittää muun muassa erilaisilla yrityiskohtaisilla mittareilla naisten ja miesten palkkaeroista koskien suuryrityksiä. Tällaisia mittareita voisivat olla tulospalkkioiden jakautuminen sukupuolen mukaan sekä naisten ja miesten työurakehityksen ja palkkauksen yhtäaikainen tarkastelu.

Ennen kaikkea ministeri peräsivät, että palkkaeroista sekä niihin puuttumisesta käytäisiin laajempaa yhteiskunnallista keskustelua niin työpaikoilla kuin päättäjien keskuudessa. Keskusta on valmis etsimään keinoja tasa-arvoisempaan työelämään.

Me Keskustan naiskansanedustajat ilmoitimme tukevamme ministereiden avausta. Samalla esitimme, että työelämän tasa-arvon kehittämiseksi myös työn ja perheen yhteensovittamista on helpotettava. Monelle työelämä näyttäytyy kahtena vaihtoehtona, joko työssä ollaan täysillä tai ei ollenkaan. Näiden ääripäiden väliin tulee kehittää joustavuutta niin, että työn ja perheen yhdistäminen olisi helpompaa. Työelämän asenteissa on paljon kehitettävää.

 

Kansalaisaloite aktiivimallista

Työllisyyden aktiivimallin hyväksyminen sai kansanjoukot liikkeelle. Eduskunnalle luovutettiin tänään kansalaisaloite, jossa vaadittiin vuoden alusta voimaan tulleen aktiivimallin kaatamista.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kaikkonen ilmoitti välittömästi, että aloite on käsiteltävä asianmukaisesti. Aloitteessa esiin nostettuja näkökulmia on huomioitava mallin jatkotyöstössä. Erityisesti Kaikkonen nosti esiin aktiivimallin avaamisen järjestö- ja vapaaehtoistyölle niin, että aktiivisuutta voisi osoittaa myös näiden piirissä.  Tällä tavalla esimerkiksi pitkään työttöminä olleita voitaisiin saada osallistumaan yhteiskunnan toimintaan, mikä osaltaan torjuisi syrjäytytymistä. Olen tästä eduskuntaryhmämme puheenjohtajan kanssa samaa mieltä. Kun aktiivimallista kerätään ensi vaiheen kokemuksia, on syytä aidosti pohtia mallin laajentamista vapaaehtoistyöhön. Tämä voisi palvella myös osatyökykyisiä työnhakijoita, jotka eivät kuitenkaan ole onnistuneet saamaan työkyvyttömyyseläkettä.

Kaikkonen myös muistutti siitä tosiasiasta, että aktiivimalli on vain yksi pala laajemmasta työllisyyspaketista, johon kuuluvat myös esimerkiksi panostukset etsivään nuorisotyöhön, pitkään työttömänä olleiden ikääntyneiden mahdollisuus eläketukeen, työttömän mahdollisuus siirtyä nykyistä helpommin yrittäjäksi sekä pelisääntöjen luominen nollatuntisopimuksiin. Toivon että hallituksen työllisyyspolitiikkaa arvioidessa muistettaisiin tämä kokonaisuus ja se, että keinot todella näyttävät purevan. Työllisyyskehitys on ollut erinomaisen hyvää.
 

Lastensuojelun tilasta selvitys

Ministeri Saarikko nimitti ylisosiaalineuvos Aulikki Kananojan selvittämään lastensuojelun tilannetta ja erityisesti lastensuojelutyön kuormittavuuden vähentämistä. Kananoja luovutti väliarvionsa ministerille keskiviikkona.

Väliarviossa selvityshenkilö esitti perheille suunnatun varhaisen tuen laajentamista lisäämällä perhetyötä ja kotipalvelua. Lastensuojelutoimet ovat aina korjaavia ja palvelujärjestelmän tulisi toimia niin, että kriisiytyviä tilanteita voitaisiin estää jo ennalta.

Nopeina ja vaikuttavina toimina kaikkein kuormittuneimmille alueille selvityshenkilö esitti kunta- ja työnantajatasoista täsmätukea ja mahdollisuutta sijaispoolien muodostamiseen. Pitkällä aikavälillä selvityshenkilö Kananoja puolsi moniammatilliseen tiimityöhön siirtymistä – moni sosiaalityöntekijä kun tekee työtään varsin yksin.

Lastensuojelua on kehitetty voimakkaasti niin tällä kuin edellisellä hallituskaudella. Jostain syystä nuo kehittämistoimet eivät kuitenkaan näy työn arjessa. Korjaavan lastensuojelun ohella katse tulisikin kiinnittää myös varhaiseen tukeen ja siihen että perhe saa tilanteeseen avun ajoissa. Näin ehkäistään myös työntekijöiden uupumista.

 

Näiden eduskuntatyön kuulumisten myötä toivotan mukavaa viikonloppua.

Hannakaisa