Väes­tö­en­nus­tetta ei voi väistää

Ti­las­to­kes­kus jul­kai­si hil­jat­tain uu­den vä­es­tö­en­nus­teen­sa. Sen mu­kaan suo­ma­lais­ten las­ten ja nuor­ten mää­rä on vä­he­ne­mäs­sä no­pe­am­min kuin ai­kai­sem­min on en­na­koi­tu.  Vii­mei­sen seit­se­män vuo­den ai­ka­na syn­ty­vyys on pie­nen­ty­nyt pe­rä­ti vii­den­nek­sel­lä. En­si syk­sy­nä jul­kis­te­taan erik­seen alu­eel­li­set en­nus­teet, jot­ka ole­tet­ta­vas­ti näyt­tä­vät use­am­mil­le alu­eil­le enem­män mii­nus­ta kuin plus­saa.

Väestöennusteet liit­ty­vät mitä suu­rim­mas­sa mää­rin alu­e­po­li­tiik­kaan, sii­hen mil­lai­sia pal­ve­lu­ra­ken­tei­ta su­pis­tu­van vä­es­tön alu­eil­la on mah­dol­lis­ta pi­tää ja sii­hen, riit­tää­kö yri­tyk­sil­le työ­voi­maa. Jos työ­voi­maa ei ole, voi kan­nat­ta­vam­paa ol­la teh­dä pää­tös siir­tää yri­tys­toi­min­ta sin­ne, mis­sä työ­voi­maa on saa­ta­vil­la – jos­kus jopa ul­ko­mail­le. Alu­ei­den elin­voi­man edel­ly­tys on kes­tä­vä vä­es­tö­ke­hi­tys.

Mi­kä­li en­nus­teet to­teu­tu­vat, jat­kos­sa en­tis­tä pie­nem­män työ­i­käis­ten jou­kon voi­min ra­hoi­tet­tai­siin mer­kit­tä­vä osa yh­teis­kun­nan pal­ve­lu­ja. Al­hai­nen syn­ty­vyys luo myös elä­ke­jär­jes­tel­män yl­le uu­sia var­jo­ja. Voim­me yh­teis­kun­ta­na joko pyr­kiä vai­kut­ta­maan ti­lan­tee­seen yrit­tä­mäl­lä es­tää näin dra­maat­ti­nen vä­es­tön vä­he­ne­mä – tai vaih­to­eh­toi­ses­ti yrit­tää so­peu­tua.

Sopeutuminen tar­koit­tai­si eit­tä­mät­tä ko­vaa tu­le­vai­suut­ta esi­mer­kik­si jul­ki­sil­le hy­vin­voin­ti­pal­ve­luil­le tai eläk­kei­den ta­sol­le, mi­kä­li ve­ron­mak­sa­jien mää­rä tu­lee ole­maan suh­teel­li­sen al­hai­nen. Sik­si vai­kut­ta­mi­sen tie oli­si kan­na­tet­ta­vam­pi tie. Tar­vit­sem­me lap­sia, työn­te­ki­jöi­tä ja yrit­tä­jiä li­sää.

Yk­si pi­kai­ses­ti työn al­le otet­ta­va asia on työ­pe­räi­sen maa­han­muu­ton es­tei­den pur­ka­mi­nen. Yri­tyk­set tar­vit­se­vat ki­pe­äs­ti osaa­jia, osaa­ja­pu­la on akuut­ti jo nyt. Mei­dän tu­lee myös hel­pot­taa Suo­mes­sa opis­ke­le­vien ul­ko­maa­lais­ten työl­lis­ty­mis­tä Suo­meen. Ul­ko­maa­lais­taus­tai­sen työl­lis­tä­mi­seen liit­tyy myös pal­jon tur­hia asen­tei­ta. Lisäksi mei­dän on py­rit­tä­vä li­sää­mään syn­ty­vyyt­tä.

Syn­ty­vyy­den rei­pas las­ku pa­kot­taa myös poh­ti­maan, mitä se ker­too yh­teis­kun­nas­ta ja sii­tä to­del­li­suu­des­ta, mis­sä nuo­ret ai­kui­set elä­vät. Moni ko­kee elä­vän­sä epä­var­muu­den maa­il­mas­sa. Moni kan­taa ai­toa tus­kaa glo­baa­leis­ta ky­sy­myk­sis­tä, maa­il­man ja eli­nym­pä­ris­tön ti­las­ta. Osal­la miet­teet ovat ar­ki­sem­pia: eh­kä ase­ma työ­mark­ki­noil­la on ohut, ja eten­kin nuo­ret nai­set poh­ti­vat hei­ken­tää­kö per­heel­lis­ty­mi­nen työl­lis­ty­mi­sen mah­dol­li­suuk­sia. Joku saat­taa ki­puil­la so­pi­van kump­pa­nin puu­tet­ta tai sitä, et­tei las­ta edes ole mah­dol­lis­ta saa­da. Osal­la puo­les­taan oma ar­ki saat­taa ol­la sel­lais­ta sel­viy­ty­mis­tä, et­tä sen kes­kel­lä tun­tuu mah­dot­to­mal­ta aja­tel­la, et­tä oli­si vas­tuus­sa pie­nes­tä ih­mi­ses­tä, saa­ti use­am­mas­ta.

Vaikuttamisen kei­not läh­te­vät esi­mer­kik­si per­he­myön­tei­sem­män yh­teis­kun­nan luo­mi­ses­ta eri kei­noin. Mei­dän po­lii­tik­ko­jen on poh­dit­ta­va re­hel­li­ses­ti, tu­kee­ko pal­ve­lu- ja etuus­jär­jes­tel­mä per­hei­tä riit­tä­väs­ti. Li­säk­si tämä prob­le­ma­tiik­ka al­le­vii­vaa per­he­va­paa­uu­dis­tuk­sen tär­keyt­tä ja kii­reel­li­syyt­tä.

Vä­es­tö­en­nus­teen ei tar­vit­se ol­la it­se­ään to­teut­ta­va. Mo­niin asi­oi­hin pys­tym­me vai­kut­ta­maan po­li­tii­kan kei­noin, mut­ta asen­ne­muu­tok­seen kos­kien maa­han­muut­toa ja lap­si­myön­teis­tä il­ma­pii­riä tar­vi­taan koko kan­sa­kun­ta mu­kaan.

 

Kolumni Suomenmaassa 30.11.2018