Maailmalta kuuluu kiinnostavia: lähes puolet pariisilaisista haluaisi muuttaa kaupungista pois. Syynä muuttohaluihin on asumisen kalleus. Samaa vaivaa potevat myös suomalaiskaupungit: kalliit ja tukalat neliöt ajavat kotitalouksia ahtaalle. Pellervon taloustutkimuksen mukaan asumismenojen kasvu jatkuu vuoisina 2019–2021 asumistyypistä riippuen 1,5–2,5 prosenttia vuodessa.

Jos asumismenot ylittävät kolmanneksen kotitalouden tuloista, sen taloustilanne ei ole kovin vakaa. Sinkkutalouksien yleistyessä kaupunkiasujat maksavat asumisestaan suhteessa enemmän kuin perheet. Yksin omakotitalossa asuvan eläkeläisnaisen asumiskulut voivat olla jopa 42 prosenttia tuloista.

Kansainvälinen kehitys kaipuusta avarampiin olosuhteisiin näkyy myös meillä Suomessa. Kotimaassa on uutisoitu mökkilainojen haun hurjasta kasvusta kuluvana keväänä. Koronaepidemia näyttäisi vaikuttavan ihmisten arvoihin ja arvostuksiin siten, että kaupunkien viehätys vähenee. Luontoarvojen, väljemmän asumisen ja kohtuullisempien kustannusten arvostus on noussut.

Muutos on mahdollisuus myös Ylä-Savolle, enkä soisi sen lipuvan ohitse. Ihmisten sisäsyntyinen tahtotila uudenlaiseen elämään ja arvojen muuttuminen on voimakas ilmaus halusta tarttua toimeen. Julkinen valta ei vastaavaa muutosta kykenisi yksinään synnyttämään, mutta se voi tukea kehitystä toimillaan.

Erityisen merkittävää on, miten kunnat ottavat uudet asukkaat tai sellaiseksi haikailevat vastaan. Mökkiläisten hyvä palvelu on portti pysyvämpään kuntalaisuuteen ja monipaikkaiseen elämään. Suuret kaupungit varmasti näyttelevät osaansa tulevaisuudessakin, mutta ihmiset voivat elää useassa osoitteessa elämäntilanteen sen salliessa. Etätoimisto mökin laiturilla houkuttelee nyt monia.

Änkyröintiin ei ole varaa. Kuntien mielikuvatyöhön tarvitaan kaikkia – houkutteleva ilmapiiri ja imago ratkaisevat uusien kuntalaisten sijoittumisen. Monilla kunnilla mielikuvamarkkinointi keskittyy ydinperheen ympärille. Nyt olisi syytä pohtia, voisiko kaupunkien sinkkutalouksille, luoville ja liikkuville ihmisille tarjota jonkinlaista muuta tulevaisuudenkuvaa omassa kunnassa. Yhteisöllisyys, hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet, puhdas luonto ja todellinen lähiruoka ovat valtteja, joita me yläsavolaiset voisimme tulijoille tarjota.

Nyt ei parane uinua ja antaa mahdollisuuden lipua ohi. Uusien kuntalaisten houkutteleminen on esimerkiksi kuntatalouden kannalta välttämätöntä. Aluekehitystä tutkivan konsulttitoimisto MDI:n mukaan Suomen 56 seutukaupungin väestönkehitys on ollut 2010-luvulla negatiivista. Nyt olisi mahdollisuus muutokseen, mutta se ei tule itsekseen. Asukas- ja yrittäjämyönteisyys, oman kunnan valttien tiedostaminen ja markkinointi sekä sitkeä, pitkäjänteinen työ kantavat hedelmää. Hyväntuulinen ja omaleimainen Ylä-Savo näkymään!

 

Kolumni on julkaistu Iisalmen Sanomissa 2.6.2020.