Tieverkko ja liikenneyhteydet kärsivät lyhytnäköisestä politiikasta

Tuskin mistään tulee kansanedustajille niin paljon palautetta kuin tiestön kunnosta. Ymmärrän kaiken palautteen täysin, huonokuntoisilla teillä itsekin säännöllisesti ajavana. Samalla haluan hieman aukaista asiaa laajemmin, sillä paljon on myös tehty.

Niin sanotun korjausvelan määrän on annettu kasvaa noin 2,5 mrd. euroon. Viime vaalikaudella, Kataisen ja Stubbin ollessa pääministereitä, hallitusten liikennepoliittiseen selontekoon kirjattiin erikseen, että rahoituksen ollessa niukkaa alempiasteisen väylien kunnossapidossa joustetaan. Seuraukset näkyvät.

Hallitus osoitti vuosille 2016 – 2019 korjausvelan kuromiseen noin miljardi euroa. Teiden kunnosta kertoo kuitenkin se, ettei korjausvelkaa saada näin merkittävillä panoksilla juuri pienenemään, ainoastaan sen kasvua on taitettu ja pahimpia kohteita korjattu. Alueellamme merkittävin kohde oli romahtamispisteessä olleen Jännevirran sillan uusiminen. Lisäksi korjausvelkarahaa on kohdennettu kantateiden, seututeiden ja sorateiden kunnostukseen.

Tällä kaudella yksityisteiden valtionapuihin on saatu 10 miljoonan euron korotus, ensi vuonna vielä 4 miljoonaa euroa lisää. Yksityistiet unohtuvat usein julkisesta keskustelusta, mutta on muistettava niiden muodostavan välttämättömän osan tiestöä.  Asukkaiden, mökkiläisten ja matkailijoiden lisäksi yksityisteitä pitkin kulkee ruoka kauppaan ja puut tehtaille.

Talvikunnossapidon hoitoluokitusta uudistettiin viime keväänä. Kuluvan vuoden lisäbudjettiin sekä valtion ensi vuoden budjettiin on ehdotettu lisärahoitusta juuri talvikunnossapitoon. Talvet ovat muuttuneet tienpidon kannalta haasteellisimmiksi. Leudot talvet pahentavat tiestön ongelmia, kun routa ei suojaa tien rakenteita ja kelirikoista tulee vaikeita.

Ministeri Berner hakee keinoja rahoittaa paitsi korjausvelkahankkeita, myös tärkeitä uusia väylähankkeita. Rahoitusta pitäisi riittää molempiin, mikä vaatii tasapainottelua. Maanteiden ja alemman asteen tieverkon korjaustöiden lisäksi on olemassa merkittäviä muita kiireellisiä liikenne- ja väylähankkeita. Itä-Suomen osalta on puhuttu ns. kolmen tunnin junasta, joka tarkoittaa radan oikaisua niin että esimerkiksi Savoon pääsisi jatkossa nopeammin. Tämä on äärimmäisen tärkeä hanke tasapainoisen aluekehityksen turvaamiseksi ja ihmisten sekä elinkeinoelämän tarpeiden huomioimiseksi. Juuri tämän kaltaisilla hankkeilla patoamme muuttoliikennettä pääkaupukiseudulle.

Olen esittänyt haja-asutusalueiden 16-vuotiaille nuorille rajattua ajo-oikeutta klo 06-22 aikavälille. Esityksen tarkoitus on helpottaa nuorten koulumatkoja ja asumista kotona. Tämä helpottaisi maaseudun nuorten sekä perheiden asemaa ja arkea. Olisi iso asia, jos toisella asteella opiskeleva nuori voisi asua opiskeluiden aikana kotona tai että haja-asutusalueella asuvilla nuorilla olisi mahdollisuus harrastaa siinä missä kaupungissa asuvillakin. Kyse on tasa-arvokysymyksestä mutta myös maaseudun elinvoiman kysymyksestä.

 

Hannakaisa Heikkinen

Kansanedustaja

Suomen Keskustan varapuheenjohtaja

 

Kolumni Kiuruvesilehdessä 5.12.