Talouskasvun hedelmien pitää hyödyttää myös pienituloisia

Suomen talous kasvaa viimein. Kasvu on vielä haurasta, mutta monen vaikean vuoden jälkeen suunta on oikea. Talouden suunnan kääntyminen kertoo Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tekemästä hyvästä työstä ja oikeista päätöksistä.

Talouskasvun seurauksena entistä useampi on päässyt osalliseksi työstä. Työllisyystilastot ovat näyttäneet laskua niin kaikkien työttömien työnhakijoiden kuin pitkäaikaistyöttömien määrässä ja työttömyys on vähentynyt koko Suomessa.

Silti työttömyys koskettaa yhä satojatuhansia suomalaisia ja heidän läheisiään. Luvut ovat yhä suuria. Näissä ja monissa muissa pienituloisissa perheissä kamppaillaan päivittäisten toimeentulon vaikeuksien kanssa. Kun verotettavaa on niukasti, ei valtiovarainministerin budjettiesittelyssään lupailemat veronkevennykset tuo helpotusta arkeen. Toisin on heillä, joilla on verotettavaa tuloa.

Tätä todellisuutta vasten on kohtuutonta, että Kauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä vaati (Ylen Aamu-tv 10.8.) veronkevennysten ohella myös säästöjä talouskasvun tueksi. Lisäsäästöt olisivat vaarallinen ja eriarvoisuutta kasvattava tie.

Ei voi olla niin, että talouskasvu, vaikka onkin vielä haurasta, hyödyttäisi pelkästään hyvätuloisia veronkevennysten muodossa. Talouskasvun hedelmien pitää ulottua myös pieni- ja keskituloisille. Penttilän kaipaamat entisten säästöjen päälle tehtävät lisäsäästöt tarkoittaisivat leikkauksia julkisiin menoihin, palveluihin ja etuuksiin. Ne osuisivat kipeästi juuri pienituloisimpiin, jotka ovat antaneet omastaan jo riittävästi talouskasvun eteen.

Viime aikoina on puhututtanut muun muassa Kuopion yliopistollisen sairaalan sairaalanhoitajien hätähuuto potilaidensa ja jaksamisensa puolesta. Olen miettinyt, että kaipaavatko nämä sairaanhoitajat enemmän tuloveron kevennyksiä vai sitä, että jaksaisivat ja pystyisivät tekemään työtä riittävin resurssein, jotka mahdollistaisivat ammattietiikan mukaisen työskentelyn. En halua vähätellä käteen jäävän palkkatulon merkitystä, mutta Penttilän vaatimat säästöt tuntuisivat niukempina resursseina siellä, missä julkisia palveluita tarjotaan, kuten terveyskeskuksissa, sairaaloissa ja kouluissa.

Mielestäni on syytä kysyä, miten talouskasvun hedelmät saataisiin kääntymään myös pienituloisten hyödyksi. Suomalaisen yhteiskunnan kasvaneita talous-, terveys- ja hyvinvointieroja ei oikaista lisäsäästöillä. Nyt talouden kohentuessa on aika eriarvoisuutta vähentävälle politiikalle. Panostukset yksilön hyvinvointiin ja terveyteen voivat saada aikaan sellaista inhimillistä hyvää, mikä näkyy ennen pitkää myös talouskasvuna. Säästöjen tie on jo kuljettu loppuun.

Sipilän hallitus on viestittänyt, että tulevan budjettivuoden tärkeimpiä linjauksia on työllisyyden kohentaminen. Hallituksen linja katsoa ratkaisujaan työllisyyden kohentumisen näkökulmasta on hyvä ja oikea. Parantuneiden suhdannenäkymien myötä työllisyys kohenee todennäköisesti myös ensi vuonna. Optimismista kertoo sekin, että valtiovarainministeriön budjettiesityksessä oletetaan työttömyysturvamenojen alenevan ensi vuonna peräti 133 miljoonalla eurolla. Ei ole kliseistä väittää työn olevan ihmiselle parasta turvaa.

 

 

Mielipidekirjoitus Savon Sanomissa 15.8.2017