Artikkelit

Suomen väestö kuuluu maailman vanhimpiin. Tällä hetkellä 65 vuotta täyttäneiden ihmisten osuus väestöstä on meillä noin 23 prosenttia.  Väestörakenteemme ikääntyminen johtuu kahdesta eri ilmiöstä: toisaalta lapsia syntyy vähemmän, toisaalta elämme pidempään. Ikäluokkien pieneneminen merkitsee samalla sitä, että työvoimassa olevien ihmisten määrä vähenee, jollei kansainvälinen maahanmuutto kasva. Ikääntyvän väestön tuomien haasteiden rinnalla tulee muistaa, että pitkäikäisyys on ylpeyden aihe ja etuoikeus.

 

Pitkäikäisyys on kasvattanut myöhäiskeski-iässä eli noin 65–74-vuotiaiden ikäryhmässä olevien toimintakykyisten ihmisten määrään.  Eläkelaitos Kevan teettämän tutkimuksen mukaan joka kymmenes eläkeläinen kertoo käyvänsä säännöllisesti töissä. Samalla 18 prosenttia eläkeläisistä kertoo olevansa työelämässä mukana satunnaisesti. Ne vastaajat, jotka tekevät eläkkeen ohella työtä, kertoivat suurimmaksi kannusteeksi työnteolle lisätulojen ansaitsemisen sekä sen, että heillä on vielä annettavaa työelämässä. Kuitenkin 19 prosenttia vastanneista koki, että työnteko eläkkeellä ei ole taloudellisesti kannustavaa.

 

Meidän päättäjien tulee nähdä eläkkeelle siirtyneiden potentiaali työelämän ja suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta. Mahdollisuus urien pitenemiseen kasvaa paremmin voivien ikääntyvien myötä, jonka seurauksena työelämään osallistuminen lisääntyy. Eläköityneet työntekijät ovat monella alalla myös erittäin kaivattu voimavara ja reservi. Tämän olen itse todistanut hoiva-alalla, jossa työtekijäpula pahenee muun muassa eläköitymisen myötä.

 

Olemme hallituksessa tarttuneet ikääntyneiden työllistymisen mahdollisuuksiin. Eläkeputken poiston lisäksi olemme korottaneet työtulovähennyksen enimmäismäärää yli 60-vuotiaille työllisyyden edistämiseksi. Hallituksessa valmistellaan myös verotuksellisia keinoja ikääntyneiden työllistymisen tueksi. Pidän näitä toimia erittäin tervetulleina.

 

Yhtenä eläkeläisten työssäkäynnin esteenä on sopivan työ löytyminen. Tämä kävi ilmi Kevan selvityksessä, jossa se nostettiin yhdeksi suurimmista esteistä sille, ettei eläkeikäinen ole kiinnostuksesta huolimatta osallistunut työntekoon. Siksi olisikin syytä pohtia yli 65-vuotiaille suunnattujen työllisyyspalveluiden vahvistamista. Työelämässä tarvitaan sekä joustoja että kannusteita, jolla ikääntyvien työssäkäyntihaluihin pystytään vastaamaan. Uskon, että tulevina vuosina eläkkeen ja työn yhdistelmät yleistyvät.

 

Mahdollisuudella tehdä työtä pidempään on myös laajempia vaikutuksia niin kansantaloudellisesti kuin myös yksilön hyvinvoinnin näkökulmasta. Työelämästä eläkkeelle siirtyminen on iso elämänmuutos, jolloin mahdollisuus joustavampaan siirtymään voi osaltaan pehmentää muutosta.  Monella alalla puhutaan osaajapulasta, johon ikääntyneiden työllistymisellä voidaan osaltaan tuoda helpotusta.

 

Kirjoitus julkaistu kolumnina Iisalmen Sanomissa 16.11.2021.